Vieläkin kuohaduttaa kun oma äitini sanoo vähän ennen

ovat satuttaneet? Tsemppiä! Tehkää lapsia ihan niin monta kuin vain itse haluatte! :)

Koita kestää. Itse kai vähän vahtisin, enkä kai mielelläni jättäisi lapsiani tuollaisen lastenvihaajan hoiviin?

Olethan suuttunut hänelle ja sanonut, että on aivan teidän oma asianne montako lasta hankitte ja jos hän ei muuta asennettaan niin ei ole tervetullut pienokaisen elämään? Hänhän voi möläyttää jotain yhtä idioottia lasten kuullen!

Eihän normaaleilla aivoilla varustettu sano tuollaista??

etkö ap osaa sanoa kunnolla vastaan?? Mä olisin tuossa tilanteessa katkaissut välit ja sanonut että ne tulee kuntoon vasta kun osaa pyytää anteeksi!

Onneksi kuoli pois, eikä ole enää haukkumassa meitä. Elämä on paljon helpompaa nykyään.

Äitini sai tietää heistä vasta kun oli perustanut perheen isäni kanssa. Ja nyt äitini " pelkää" että minä tai lapsemme perivät tuon sairauden. (Ja isäni ei ole enää elossa jotta voisi puolustaa meitä).

Toisen lapsen jälkeen olisi pitänyt lopettaa lasten teko, kaksi riittää. Sitten kun kerroin että olen taas raskaana, äidiltäni pääsi hervoton naurunpärähdys. Veljelleni hän oli sitten valittanut miten tyhmiä me voimme olla kun emme edes osaa ehkäistä tässä iässä (äiti ei tiedä että lapsemme ovat lähteneet hoidoilla alkuun). Hän ei ole myöskään koskaan ymmärtänyt miksi molemmat veljeni ovat halunneet 3 lasta. Hän myös jaksaa aina kertoa miten hän ei missään tapauksessa viitsi hoitaa lapsenlapsiaan, on mummilla parempaa tekemistä, vaikka kukaan ei ole sitä vaatinutkaan. JA tietenkin kaikki lapsenlapset ovat todella huonosti ksavatettu. Nämä jutut minä lasken toisesta korvasta ulos saman tien, joskus kyllä vähän ärsyttää. Toivottavasti minusta ei tule samanlaista mummia.



t. äitinsä 3. lapsi, ei-toivottu

Vierailija:

Äitini sai tietää heistä vasta kun oli perustanut perheen isäni kanssa. Ja nyt äitini " pelkää" että minä tai lapsemme perivät tuon sairauden. (Ja isäni ei ole enää elossa jotta voisi puolustaa meitä).

...kun tuollaisia juttuja heittelee.

Minunkin äitini oli ihan shokissa, kun kerroimme kolmannesta lapsestamme. Ymmärtäisin reaktion jos emme pitäisi lapsistamme huolta tai muuten olisimme epäsopivia vanhemmiksi.



Hän ei juurikaan koskaan hoida lapsiamme siis todella harvoin ehkä n.2krt vuodessa ja muutenkin kyläilemme todella vähän. Siis luulisikin ettei se häntä häiritsisi vaikka tekisimme 10 lasta, koska itse ne hoidamme, ruokimme ja kasvatamme.



Niin ja äidilläni on tapa olla niin kamalan huolissaan niistä kiloista, joita voi tulla raskausaikana. Siis apua, olen ihan normaalipainoinen, mutta se on todella kamalaa, kun raskausaikana tulee sitten vähän painoa lisää!



Oma äitini on todella ärsyttävä, mutta koskaan en sitä hänelle ole päin naamaa sanonut. Vielä joku päivä mä kyllä latelen sille suoratsanat....

Minä en pitäisi. Miten teidän isänne sitten suhtautuvat?



Mutta eihän tuollaisia asioita sanota toiselle ihmiselle! Itsenäistykää naiset! Ei lapsillekaan ole tuollaisista mummoista kuin haittaa.



Minulla on kohtuuhyvät välit äitiini, mutta anoppi on kaikenlaista möläytellyt. Pidettiin taukoa yhteydenpidossa ja mies kertoi hänelle, ettei halua sellaisia puheita kuulla. Nyt on käyttäytynyt aikuisemmin.



Minun vanhin tyttäreni on 18 v. Haluan toki hänen parastaan ja autan, jos hän pyytää, tai sanon mielipiteeni, jos hän kysyy neuvoa, ja pohdin kaikenlaisa opiskeluun liittyvää yms. Mutta en arvostele hänen ratkaisujaan, hän on täysi-ikäinen, ja itse vastuussa itsestään. Ei tulisi mieleenkään puhua hänelle tuollaista, mitä te kuulette äideiltänne.