aagghh! miten selviän synnytyksestä?

LA käsillä ja mietin että miten hemmetissä olen taas tässä tilanteessa. Eka synnytys meni hyvin, mutta voi hyvänen aika sitä kipua...Sen olen jo tavallaan unohtanut, miltä kipu tuntuu, kun se on sellaista, ettei samanlaista fyysistä kipua ole koskaan ennen tuntenut..huoh.. Mutta onneksi se synnytyskin on joskus ohi=)

lapsia voisin vielä ottaa montakin, mutta synnyttää en missään tapauksessa tahdo enää kertaakaan! kaksi koitosta takana, ja niistä jäi kyllä hirveät traumat. tsemppiä ap, tiedän tunteen!

Kaikki synnyttäneet liioittelevat sitä kamaluutta. Siis sattuuhan se PERKELEESTI, muttei IHAN SIETÄMÄTTÖMÄN PERKELEESTI tai yksilöllistähän sekin on ; ) tsemppiä

Mä olen hirveen kipukammoinen. Pelkään karmeasti hammaslääkäriä, enkä siellä käykään.

Synnytys ei ole niin kauheaa kuin kuvitellaan. Ota kaikki mömmöt, kuten minä. Epiduraalit ja muut tujut aineet vievät kaikki kivut pois.



Ja myönnä heti kättelyssä niille kätilöille, että pelkäät ja haluat kivunlievitystä.



Mä koen, että hammaslääkäri on edelleen sata kertaa pahempi paikka kuin synnytyssali. Ja mulla oli ihan normaalisynnytys, kesti pitkään ja väsytti. Älä lue niitä pelottelukertomuksia. Suurin osa synnytyksistä on ihan jees-kokemuksia.

jos joku muu hoitaisi ne lapset.

sulla ei ole enää vaihtoehtoja ;)



Luota henkilökuntaa ja muista vaatia apua. Siinä toimiva resepti.



Tsemppiä, ja tule kertomaan miten meni!

pahinta on pelko lapsen terveyden puolesta, jos synnytyksessä kaikki ei mene ok. Näin ainakin mulla.

Äläkä käy lukemassa niitä synnytyskertomuksia etukäteen.

saamaan lapsen ulos maailmaan. Elä hetkessä.

Miksi synnytit ilman kivunlievitystä?

adrenaliini pumppaa ja kun se aika tulee niin sitä vaan pitää elää hetkessä, eikä huolehtia mitä tuleman pitää. Yritä luottaa siihen, että et ole ainoa nainen siinä tilanteessa, ja kaikki muutkin ovat siitä selvinneet. Klisee, mutta totta, ajattelehan, jotkut ovat jopa synnyttäneet yksin, kun on tullut hätätilanne, mutta ovat selvinneet. On kauhean vaikea kuvailla sitä synnyttäjän mielentilaa, mutta sitä sisulla vaan vääntää eteenpäin kunnes vauva on maailmassa. Ainoa neuvo jonka voin antaa on siis, yritä vain elää hetkessä. Ja sinähän et tule olemaan yksin, vaan siellä on ammattilaisia auttamassa. Tsemppiä, sori en varmaan auttanut paljon...

kun ei se aina ole vaatimisesta kiinni! ja voin kertoa, että meikäläisen tapauksessa synnytys sattui perseeseen aivan tajuttomasti pukamien takia, sitä tuskaa en voi sanoin kuvailla... emättimen kivusta ei voi puhua samana päivänäkään.



ja kokeilkaapas synnyttää, kun supistusten välillä ei ole taukoa. menisi takuulla luu kurkkuun kovimmillakin tantoilla, kun hengähdystaukoja ei tunteja kestävän leikin aikana ole lainkaan.

Minäkin ensisynnyttäjänä olin kauhusta kankeana niiden jälkeen ja olin valmistautunut siihen, että lapsi kiskotaan imukupilla ulos ja itse repeän peräsuoleen saakka, mutta turhaan pelkäsin. Ei se tietty mitään kivaa ollut ja huomasin pelänneeni ihan eri asioita kuin olisi " tarvinnut" ...



Kuvittelin, että avautumisvaihe on ihan piece of cake ja ponnistus jotain kamalaa, mutta ei se niin mennytkään. Avautumisvaihe oli rankka ja pitkä mutta ilokaasun ja epiduraalin kanssa kuitenkin siedettävä. Sitten kun sain ponnistaa, niin vauva tuli vartin jälkeen kolmannella työnnöllä ja itsekin kysyin, että " joko se muka tuli?" . Kolme tikkiä pariin nirhaumaan, kipulääkkeitä en tarvinnut ja istuminen ja vessakäynnit heti ok.



Jokainen synnytys on omanlaisensa ja paniikki tossa vaiheessa on ihan luonnollista! Onnea matkaan! :)

ilman hengähdystaukoja : ) en siis kerinnyt kummassakaan saada lääkkeitä tai no ilokaasua vedin naama valkoisena : ) kyllä suýnnytän kolmannenkin ihan samalla tavalla! jos en sektioon vahingossa joudu. ja toivottavasti ap et joudu käynnistettyyn synnytykseen, silloin niitä hengähdystaukoja ei nimitääin ollut, kun oli kesto supistus päällä koko ajan : ))



nro 6

mut sain epiduraalin oikeaan aikaan enkä kokenut mitään hirveää kipua. Avautumisvaihe oli pahin, koska olin kotona ilman mitään kivunlievitystä.

Ei näitä voi yleistää yhtään.



T: Käynnistetty kivuton

Kyllä sä selviät, kun me kaikki muutkin on selvitty! Otat ukkosi mukaan sinne pitämään puoliasi.

täällä valvotaan edelleen.. olisko vielä lohdun sanoja? miestä pelottaa ihan yhtä lailla enkä voi pakottaa häntä mukaan synnytyssaliin!

Lähtiskö joku synnyttänyt kaverisi mukaan?

mutta onko se tukihenkilö oikeasti tarpeen?

Kyllä siitä yksin selviää eikä siitä tukihenkilön läsnäolosta juuri mitään edes tajua. Kyllä sinä siitä yksinkin selviät. Muista, että minäkin -vanha kipuherkkä mamelo uusavuton pullamössö- sain synnytettyä. Kyllä siitä silloin kuka tahansa selviää.

Muista pyytää mömmöt tarpeeksi ajoissa, että saat sen epiduraalin!