Miksi joillain ihmisillä on tarve vertailla vaikeuksia?
No siis, varmaan jokainen tietää nämä ihmiset jotka tekevät tätä. Kun kerrot jostain vaikeudesta, saat kuulla vertauksen johonkin ihan toiseen asiaan.
Kysynkin siis, miksi ihmiset tekee niin?
Kommentit (58)
Ajattelisin positiivisesti, että en ole yksin vaan kaverillakin menee huonosti. Ehkä voidaan tukea toisiamme.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Löysääs sitä pipoa nyt ja ajattele, että kaverilla menee vielä huonommin.
Jos vertailla aletaan, niin jollakulla menee aina huonommin. Mitä järkeä siinä siis olisi?
Ei kenenkään ongelmat poistu sillä, että jollakulla menee vielä huonommin.
Ne ongelmat pitää poistaa terapeutilla eikä kaverilla. Ottaa vaan vähän huumoria peliin, ettei elämässä kaikki mene niin hyvin kuitenkaan kellään.
Vierailija kirjoitti:
Ajattelisin positiivisesti, että en ole yksin vaan kaverillakin menee huonosti. Ehkä voidaan tukea toisiamme.
Ei sellaisilta mitään tukea saa, joilla on aina huonommin asiat ja suuremmat ongelmat.
Vierailija kirjoitti:
Oon joskus miettinyt, että onko se tapa yrittää kertoa, että ymmärrän sun tunteen, koska mullakin on ollut vaikeaa. Että ei oo aina kyse kilpailusta vaan vähän erikoisesta tavasta sympata.
Tämä se monella on. Tietysti se on väärä tapa kuunnella toisen murheita, mutta ei suurin osa ihmisistä sitä tahalleen tee. Toki niitäkin on joukossa, jotka haluavat aina voittaa, myös siinä, kenellä on ollut vaikeinta.
Hän ei vaan jaksa kuunnella sinun valituksia enää ja yrittää vihjailla, että tällaiselta se kuulostaa toisen korvaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toinen vaan kertoo, että on ihan samassa veneessä tässä tapauksessa. Miksi sulla on vain yksinoikeus kertoa ongelmista eikä toinen saa sitten mitään sanoa siihen?
Ei ole kysymys tästä että kumpikin kertoisi tasapuolisesti omista kokemuksistaan, vaan ärsyttävästä tyylistä mitätöidä toisen vaikeuksia ja ikään kuin brassailla omillaan.
-On ollut vähän vaikeaa töissä ja pelkään, että jään työttömäksi.
-Kehtaatkin valittaa pikkuasioista! Minulla vasta vaikeaa on: puoliso pettää, lapset on nepsyjä ja koirakin kuoli. Aina olen töitä tehnyt vaikka jalka kipsissä.
Tuollainen toimii myös toisinpäin: kun kerrot hyvän uutisen, toinen vie heti huomion itseensä ja alkaa kertoa omista asioistaan.
-Varasin just viikon matkan Montenegroon.
-Voi ei, siellä on ihan kauheaa, MINÄ en ikinä enää halua matkustaa sinne. Meidän suosikki on Ibiza, ollaan just varattu parin viikon matka sinne.
-Olen tosi iloinen, kun sain vakituisen työpaikan!
-Ai jaa? MINÄ sain just palkankorotuksen ja ostin uuden asunnon ja menin kihloihin ja olen raskaana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajattelisin positiivisesti, että en ole yksin vaan kaverillakin menee huonosti. Ehkä voidaan tukea toisiamme.
Ei sellaisilta mitään tukea saa, joilla on aina huonommin asiat ja suuremmat ongelmat.
Miksi ei? Onhan sitä kaikenlaisia ryhmäterapioita, jossa jokainen kertoo kokemuksistaan ja saa sitten apua muiden kertomuksista.
Voitontarve. Halu panna paremmaksi. Jos esim. kerrot, että kielesi on aeka niin kuulijalla on vähintään joko suonikohjut hampaissa tai paiserutto. Ehkäpä jopa kaihi "siellä".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toinen vaan kertoo, että on ihan samassa veneessä tässä tapauksessa. Miksi sulla on vain yksinoikeus kertoa ongelmista eikä toinen saa sitten mitään sanoa siihen?
Ei ole kysymys tästä että kumpikin kertoisi tasapuolisesti omista kokemuksistaan, vaan ärsyttävästä tyylistä mitätöidä toisen vaikeuksia ja ikään kuin brassailla omillaan.
-On ollut vähän vaikeaa töissä ja pelkään, että jään työttömäksi.
-Kehtaatkin valittaa pikkuasioista! Minulla vasta vaikeaa on: puoliso pettää, lapset on nepsyjä ja koirakin kuoli. Aina olen töitä tehnyt vaikka jalka kipsissä.Tuollainen toimii myös toisinpäin: kun kerrot hyvän uutisen, toinen vie heti huomion itseensä ja alkaa kertoa omista asioistaan.
-Varasin just viikon matkan Montenegroon.
-Voi ei, siellä on ihan kauheaa, MINÄ en ikinä enää halua matkustaa sinne. Meidän suosikki on Ibiza, ollaan just varattu parin viikon matka sinne.-Olen tosi iloinen, kun sain vakituisen työpaikan!
-Ai jaa? MINÄ sain just palkankorotuksen ja ostin uuden asunnon ja menin kihloihin ja olen raskaana.
En minä mitenkään loukkaantuisi noista. Olisin vaan tyytyväinen toisen palkankorotuksesta ja uudesta asunnosta jne.. Ehkä harmittelisin, ettei se Montenegro ehkä ollutkaan paras valinta, mutta toisaalta kokemukset voivat olla erilaisia ja minusta se on hyvä paikka kuitenkin.
No ei kyllä tulisi mieleenkään sanoa esimerkiksi kenellekään isovanhempansa tai isäänsä surevalle, että minunpa isäni häipyi elämästäni kun olin 2v., sekoili ja käytti huumeita, kunnes tappoi itsensä kamapäissään kun olin 7v.
Mun äidistä tuli vähän tuollainen isän kuoltua. Tämä on just tätä niiiiiiiiin suomalaista hommaa. Hän siis laittaa kuolemia kamaluusjärjestykseen, ja tottakai meidän isän kuolema on kamalin kaikista: 62-vuotiaana sydänkohtaus ja kuolema muutamaa päivää myöhemmin. Isä ei missään vaiheessa tullut enää tajuihinsa ja olihan se sairaalassaoloaika tottakai meille sillä hetkellä kauheaa.
Äiti mm. kerran valitti, kuinka työkaverinsa oli surkutellut oman isänsä loppuaikoja: kivuliaana, muistamattomana märissä vaipoissa ja vielä eturauhassyöpäpotilaana yksityisessä hoivakodissa. Tätä syöpääkään ei enää aktiivisesti hoidettu. Koska meidän isän kuolema on pahin, koska menehtyi työikäisenä ja äitini suru on täten paljon suurempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Löysääs sitä pipoa nyt ja ajattele, että kaverilla menee vielä huonommin.
Jos vertailla aletaan, niin jollakulla menee aina huonommin. Mitä järkeä siinä siis olisi?
Ei kenenkään ongelmat poistu sillä, että jollakulla menee vielä huonommin.
Tämä!
Turhaan valitatte työttömyystuen heikennyksistä. Ajatelkaa Afrikan nälkäisiä lapsia, joilla ei ole mitään.
Miten kehtaatte puhua eläinten oikeuksista ja turkistarhauksen lopettamisesta, kun Ukrainassa kuolee ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Mun äidistä tuli vähän tuollainen isän kuoltua. Tämä on just tätä niiiiiiiiin suomalaista hommaa. Hän siis laittaa kuolemia kamaluusjärjestykseen, ja tottakai meidän isän kuolema on kamalin kaikista: 62-vuotiaana sydänkohtaus ja kuolema muutamaa päivää myöhemmin. Isä ei missään vaiheessa tullut enää tajuihinsa ja olihan se sairaalassaoloaika tottakai meille sillä hetkellä kauheaa.
Äiti mm. kerran valitti, kuinka työkaverinsa oli surkutellut oman isänsä loppuaikoja: kivuliaana, muistamattomana märissä vaipoissa ja vielä eturauhassyöpäpotilaana yksityisessä hoivakodissa. Tätä syöpääkään ei enää aktiivisesti hoidettu. Koska meidän isän kuolema on pahin, koska menehtyi työikäisenä ja äitini suru on täten paljon suurempi.
Apua, tuo on niin kauheaa tuo kuolemien kamaluusjärjestykseen laittaminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajattelisin positiivisesti, että en ole yksin vaan kaverillakin menee huonosti. Ehkä voidaan tukea toisiamme.
Ei sellaisilta mitään tukea saa, joilla on aina huonommin asiat ja suuremmat ongelmat.
Miksi ei? Onhan sitä kaikenlaisia ryhmäterapioita, jossa jokainen kertoo kokemuksistaan ja saa sitten apua muiden kertomuksista.
Just. Sulla ei ole pienintäkään käsitystä siitä, miten ryhmäterapia toimii 🙈
Ihmiset nyt puhuu yleensä asijoita, monesti se on kuin vertaistukea, muillakin on sattunut sitä ja tätä.
Eipä kummempia alkaa joka asiaa miettiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajattelisin positiivisesti, että en ole yksin vaan kaverillakin menee huonosti. Ehkä voidaan tukea toisiamme.
Ei sellaisilta mitään tukea saa, joilla on aina huonommin asiat ja suuremmat ongelmat.
Miksi ei? Onhan sitä kaikenlaisia ryhmäterapioita, jossa jokainen kertoo kokemuksistaan ja saa sitten apua muiden kertomuksista.
Just. Sulla ei ole pienintäkään käsitystä siitä, miten ryhmäterapia toimii 🙈
Sori, mutta olen ollut hoitolassa ryhmäterapiassa.
Olen ikäluokkaa toinen jalka haudassa ja kun mummot kokoontuu, ei muusta osata puhua kuin sairauksista ja se voittaa, jolla on eniten lääkkeitä. Minua ärsyttää, varmaan siksi, kun en käytä kuin d-vitamiinia. 🤣
Jos vertailla aletaan, niin jollakulla menee aina huonommin. Mitä järkeä siinä siis olisi?
Ei kenenkään ongelmat poistu sillä, että jollakulla menee vielä huonommin.