Oletko pelännyt lapsena vanhempiesi suuttuvan sinulle ja olet joutunut siksi miellyttämään vanhempiesi?
Omat tunteet on joutunut hautaamaan ja joutunut vetämään kiltin lapsen roolia?
Kommentit (14)
Koko ikäni olen tuota tehnyt. Myös aikuisena eikä loppua näy.
Vierailija kirjoitti:
Koko ikäni olen tuota tehnyt. Myös aikuisena eikä loppua näy.
Sama. Yritin miellyttää koulussa kiusaajiakin, ettei kiusattaisi. Se ei auttanut.
Boomerien aikaan autoritäärinen kasvatus oli todella yleistä, ja väittäisin, että suurin osa tämän päivän nuorista aikuisista on joutunut kokemaan tuollaista lapsuudessaan. Sitä vanhemmista ikäluokista puhumattakaan. Me joilla nyt on pieniä lapsia olemme ensimmäinen ikäluokka historiassa joka aidosti kiinnittää huomiota lastensa tunnetaitoihin.
Vierailija kirjoitti:
Boomerien aikaan autoritäärinen kasvatus oli todella yleistä, ja väittäisin, että suurin osa tämän päivän nuorista aikuisista on joutunut kokemaan tuollaista lapsuudessaan. Sitä vanhemmista ikäluokista puhumattakaan. Me joilla nyt on pieniä lapsia olemme ensimmäinen ikäluokka historiassa joka aidosti kiinnittää huomiota lastensa tunnetaitoihin.
Vanhemmilla saattaa olla patoutunutta vihaa, joka pysyy useimmiten piilossa, mutta lapsi aistii sen vihan ja alkaa pelätä sitä.
Joo. Tuosta on ollut hirveän paljon harmia aikuisenakin, kun jotain minulta kysyttessä yritän aistia, millaisen vastauksen kysyjä haluaa kuulla. Kellonajan vastaaminen onnistuu, mutta menee vaikeaksi, jos minulta kysytään mielipidettä johonkin tai haluanko jotain.
Isäni kanssa oli tuollaista. Hän saattoi räjähtää milloin vaan vaikka kuinka pienestä asiasta. Yritin olla hiljaa ja kiltisti jotten vahingossakaan ärsyttäisi. Edelleenkin nyt aikuisena pelkään kohtuuttoman paljon sitä että minulle suututaan. Harmittaa että tuo pelko on istunut niin tiukasti mieleen lapsena.
En, meidät on kasvatettu huumorilla ja pilkesilmäkulmassa. Oli raamit, mutta sisältöön ei koskettu. Oli tilaa tehdä myös niitä virheitä ja oppia niistä.
Kyllä.
Isä, äiti ,, vähän molemmat antoi hienon perinnön. Siirtynyt siskollekkin.
Meillä lapsena jos suuttui jostain rajasta,, se oli kapinointia. Ei saanut olla vihanen avoimesti. Suututtiin, kun me lapsoset suututtiin. Sain pelätä monet kerrat isää ja sen vihaa. Äidin muistan maanneen lattialla ja parkuneen, hutaneen meille, että "soittakaa ambulanssi,, haluan kuolla! En enää jaksa!" Sit hetken päästä kaikki oli hyvin eikä asiasta puhuttu.
Muistan oppineeni itkemällä mahdollisimman sydäntä särkevästi ja suuttumalla tahtoni läpi. Mun suurin huonoin puoli on, että heittäydyn uhriksi ja marttyyriksi. Oon myös hyvin katkera tästä kaikesta.
Minä oon koittanut selviytyä tästä, mutta on tiukassa.
Vierailija kirjoitti:
Boomerien aikaan autoritäärinen kasvatus oli todella yleistä, ja väittäisin, että suurin osa tämän päivän nuorista aikuisista on joutunut kokemaan tuollaista lapsuudessaan. Sitä vanhemmista ikäluokista puhumattakaan. Me joilla nyt on pieniä lapsia olemme ensimmäinen ikäluokka historiassa joka aidosti kiinnittää huomiota lastensa tunnetaitoihin.
Olen 70-luvulla syntynyt ja omat vanhempani olivat tätä suurta ikäluokkaa ja he olivat saaneet todella julman kasvatuksen, mutta me 70-lukulaiset elimme sitä vapaankasvatuksen aikaa. Te, joilla nyt on niitä pieniä lapsia olette menneet sinne toiseen ääripäähän tuosta auktoriäärestä kasvatuksesta, yli menneeseen lapsikeskeisyyteen. Kaikki pitää sanoittaa niin lempeästi, että jopa sana ei on kielletty.
Minä elin lapsuuteni 70-luvulla ja isäni hallitsi perhettä noilla kiukunpurkauksilla. Kuten hänen isänsä aikanaan.
Vierailija kirjoitti:
Minä elin lapsuuteni 70-luvulla ja isäni hallitsi perhettä noilla kiukunpurkauksilla. Kuten hänen isänsä aikanaan.
Oma isäni oli toisen polven sotainvalidi. Ei ollut pappa kovin kiva mies, kun ne sotatraumat valvotti joka yö. Tätä kansakuntamme suurinta epätasa-arvoa ei ole vieläkään korjattu ja sen jäljet on edelleen nähtävissä.
Olen. Minulla oli tosi vilkas veli jolle varsinkin isä suuttui todella usein ja ojensi välillä tosi kovakouraisestikin, itse elin kuin hiljainen hiiri etten vaan koe samaa kohtaloa.
Vierailija kirjoitti:
Boomerien aikaan autoritäärinen kasvatus oli todella yleistä, ja väittäisin, että suurin osa tämän päivän nuorista aikuisista on joutunut kokemaan tuollaista lapsuudessaan. Sitä vanhemmista ikäluokista puhumattakaan. Me joilla nyt on pieniä lapsia olemme ensimmäinen ikäluokka historiassa joka aidosti kiinnittää huomiota lastensa tunnetaitoihin.
Miten joku edes kehtaa sanoa olevansa vastuullinen sukupolvi? Ylipainoisia, mielenterveysongelmaisia, erityslapsia, yms on nyt enemmän kuin koskaan ennen.
Isäni on pedofiili. Tuli öisin katsomaan minua, kun nukuin 14-vuotiaana.