Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
miten kauan kotiäitinä?
11.12.2006 |
Kyselen miten kauan olette jaksaneet olla kotona lasten kanssa? Minulla 4v ja 2v lapset ja tuntuu, että yleinen käsitys on, että " vieläkö olet kotona.." ja saa työtävieroksuvan leiman.
Millaisia ajatuksia teillä on?
Ja heippa vaan teille kaikille, uusi äippä kirjautuu palstalle!
Kommentit (23)
Välillä tulee kyllästymisen tunne, mutta se menee kyllä ohi ennenkuin asialle ehtii mitään tehdä:)
Minä olin myös pph välillä ja sain kommentteja että kyllä on aikakin tehdä töitä. Meillä siis on neljä lasta, ihan vain sohvalla makailen yleensä ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ettekö koskaan pelkää syrjäytyvänne työelämästä sitten kun palaatte sinne? Että saatteko töitä vai jäättekö ilman? Entä eläkkeen kertyminen? Vaikka sitä nykyisin kotihoidolla kertyykin jonkin verran mutta silti? Yksi vuosikymmenkin kotona noin 40 vuoden työajasta elämässä on aika pitkä aika!
Mua meinaan pistäis tollaset asiat mietityttämään enkä välttämättä osaisi nauttia siitä kotona olosta niin paljon...:-(
Ja kun ikää on alta 30, niin ehdin vielä varmasti töissäkin olla :)
En ole koskaan kuullut että joku olisi kuolinvuoteellaan harmitellut ettei ehtinyt olla tarpeeksi töissä, kun taas toistepäin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja en pidä kyllä kotiäitejä työtävieroksuvina, täällähän on enemmän töitä, kun oikeassa työssä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kotona 4v 10kk ja päivääkään en kadu. Ovat lapset saaneet rauhallisen kasvuympäristön ensi vuosikseen. Kaikki tuttavani, jotka veivät lapsensa hoitoon noin vuoden iässä ovat valitelleet näin jälkikäteen tyhmyyttään ja kehuneet minulle fiksuuttani, kun maltoin hoitaa lapseni kotona. Nyt olen sitten siirtymässä takaisin työelämään.
Ja en tosiaankaan ole miettinyt mitään eläkejuttuja! Täysin turhaa!!! Ei ole mitenkään harvinaista, että ihminen kuolee ennen eläkeikää. Tai voinhan kuolla vaikka huomenna aivoveritulpaan näin 30-vuotiaana täysin yllättäen, kuten tutulleni kävi pari vuotta sitten. Tärkeintä on elää TÄSSÄ HETKESSÄ, huomista ei välttämättä tule, ja eilistä et saa takaisin!!
Mutta kolmas on jo tulossa ja häntäkin tahtoisin hoitaa pitkään kotona... Kyllä nämä asiat mietityttää. Mulla on vakituinen duuni odottamassa mutta pelkään että ne kyllästyy odottamaan tai että ammattitaitoni vanhenee kotona ollessa. Mutta en viitsisi siksi mennä aikaisemmin töihin, koska kerranhan nämä lapset vaan on pieniä enkä pystyisi silloinkaan täysipainoisesti keskittymään työhöni. Mulla on vielä sekin että taloudellisesti mun on fiksumpaa olla kotona, tai ainakin ihan samantekevää rahan kannalta eli sekään ei motivoi. Mies myös maksaa mulle vapaaehtoista eläkevakuutusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mahdolliset ja tulevat työvuodetkin. Toki uuvuttaa aina pyörittää samaa rumbaa mutta toisaalta se työssäolokin on uuvuttavaa. Lapsille soisi kuitenkin hetken aikaa elämässään leppoista ja tuttua ja turvallista oloa äidin kanssa. Tuntuu että sitä kaipaan lapsuudesta kun ainakin miut on pistetty heti hoitoon kun äitiysloma loppui. Eläkkeet toki mietityttää mutta kyllä sitä pärjää kun pärjää pienituloisena nytkin. Ja mikä pakko sitä on luksuselämää seniilinä viettää... :)
Kotona siis aion olla yht. 5 vuotta, kahden lapsen kanssa.
Voi kunpa mäkin osaisin...!!! Ja mun mies!!!!!!
Mä vaan mietin valmistumistani, työn saantia ja sitten mahdollisesti toisen ja vaikka kolmannen lapsen saamista...
Onko teillä miehet olleet aina samoilla linjoilla vai kuuluuko koskaan mitään mutinaa esim. lainanmaksuista, isomman asunnon ostosta, uudesta autosta jne. ja kun siihen ei meinais välttämättä rahkeet riittää?
T: Se eläkehuolehtija
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Esikoinen on nyt 2v ja seuraavan pitäisi syntyä heinäkuussa. Siitä sitten 3v eteenpäin ja jos mahdollisesti tulee vielä lapsia, niin pidempäänkin. Tosin olen tehnyt vajaan vuoden verran keikkahommia miehen ollessa kotona (iltaisin ja viikonloppuisin). Ja työt ei minun alaltani lopu...
Mun mies on aina kannustanut hoitamaan lapset kotona. Se sanoo aina, että lasten paikka ei ole päiväkodissa, siis täysipäivähoidossa. Just sanoi, että enkö voisi vielä olla kotona, niin arki olis helpompaa, koska ei tartteisi lapsia kuljetella hoitopaikkoihin ja sitten väsyneenä juosta illalla ruokakauppaan :)
Ja mies tienaa hyvin, joten meillä ei ole raha tiukalla. Joten jos menen kohta töihin niin mun tulot on vaan bonusta ja voidaan käyttää hömpöttelyyn ja matkusteluun. Meillä on jo velaton asunto, mutta voitaishan me vaihtaa sitten parempaan, kun tulot nousee. Ja uusi velaton autokin on meillä pihassa. Sitä kun on tarkka menoistaan niin ihan hyvin raha-asiat hoituu.
Mulla on tosiaan tuttavapiirissä kolme 30-35 vuotiasta naista saanut parin vuoden sisään aivoveritulpan. Yksi kuoli niin, että hänellä oli 32 viikkoinen sikiö mahassa, ja kaksi selvisi, mutta heille jäi pysyvät vammat (toinen kuuroutui ja toinen menetti puhekyvyn). Nämä naiset ovat akateemisia ja " uratykkejä" . Luulen, että syys näihin aivoveritulppiin olivat stressi ja arjen kiirellisyys. Ei nainen pysty kaikkeen, asiat täytyy laittaa tärkeysjärjestykseen. Ja lasten tulee aina olla numero 1!!!
t:14
Sisältö jatkuu mainoksen alla
naapurissa hoidossa. Pojat tällä hetkellä 3,5 v ja 1v- 3kk. Itse käyn töissä viikonloppuisin + se yksi päivä viikossa. Sopii mulle parhaiten näin, itse kantaisin huolta työelämään pääsemisestä, jos olisin vain kotona. JA lapset saa kuitenkin olla tosi rauhassa kotona, ja naapurissakin on vain kivoja kavereita, joiden luo isompi menee mielellään, pieni tietysti vähän itkeskelee äidin perään.
ainut mikä minua on ruvennut harmittamaan tässä pitkässä kotiäitiydessäni ( olen ollut kotona kohta 9 vuotta) on yksinäisyys. Ei ole työkavereita ei pikkujouluja ei virkistäytymisiltoja.... välillä kateeksi käy työssä käyviä kavereita kun kertovat juttujaan. mutta jostainhan sitä joutuu luopumaan...
Nyt sitten olen hakenut ahkerasti töitä, en vaan meinaa millään saada! Kyllä se taitaa vähän työnantajia mietityttää ottaa tällainen tyyppi töihin, joka ei ole vuosiin mitään töitä tehnyt... Kotiäitihän ei tee mitään töitä...
rahan takia haen töitä, hoitaisin vielä mielelläni lapsia kotona (lapset kohta 4v ja 1,5v), mutta nyt on jo niin tiukkaa tuon rahan kanssa, että on pakko hakea töitä. taidan rueta valehtelemaan työnantajille tilanteestani, nii ehkä sitten saan työpaikan...?
Päivääkään en kyllä kadu, että olen ollut kotona lasten kanssa!!
Alue: Aihe vapaa
Itse olen ollut kotona kolmatta vuotta ja jatkan siihen asti kunnes lapsi täyttää sen 3. Minusta se ei ole työnvieroksumista, että haluaa tarjota lapselleen mahdollisuuden olla kotona, ovat vain kerran pieniä!!!