*KESISTEN ALKUVIIKKO*
Mitä, kello jo puol 11, eikä vielä pinoa;)
Mukavaa viikonalkua!
Äippä:) Rv 14+5
Kommentit (42)
Hyvää alkanutta viikkoa kesikset!
[b]Cana[/b]: mulla oli mies kaikilla käynneillä mukana ekassa raskaudessa ja on ollut nytkin. Tuo on ainut sellanen konkreettinen paikka, jossa mieskin pääsee osallistumaan raskauteen ja kuulemaan sydänääniä :-). Ja ainakin meidän neuvoloissa ovat kans olleet erittäin iloisia, että mies on mukana. Oon kuullut, että jossain päin oltais karsastettu miehen mukanaoloa...!!
ON: mää taas oksensin tehokkaasti viikonloppuna ja etova olo on lähes koko ajan läsnä :-(. Eli se siitä Raskausinkiväärin tehoavuudesta mulle... Nyt mulla on tullut myös toinen riesa, nimittäin supistukset tai oikeemmin poltot. Mulla oli just tällasta polttelevaa, vihlovaa alaselkäkipua silloin kun ekasta lapsivedet tuli seuraavana päivänä.
Alan olla jo tosi kypsä tähän touhuun!! Tiedän, että jos soitan neuvolaan näistä poltoista niin määräävät sairaslomalle ja en enää päivääkään haluais lojua siel kotona..., mutta toisaalta jos tää ei tee vauvalle hyvää niin tietty jään kotiin lepäämään.
Onko teillä kenelläkään kokemusta ennenaikaisista supistuksista? Onko ne lähes aina harmittomia? Missä vaiheessa pitäis mennä tarkastuttaan kohdunsuun tilanne? Oonko ihan tyhmä jos vaan sinnittelen näitten kanssa??
-satu ja sintti rv 14+2 (kahden ultran mukaan rv 15+0)
Tänään olikin mukava viikonaloitus - mun pöydällä töissä oli pieni herkkukori!! Olin voittanut työpaikan jouluarpajaisissa, vaikka en yleensä voita mitään koskaan. No, herkkukorin suklaat ja rusinat ovat kadonneet parempiin suihin, kun olen kalastellut niitä sellofaanin läpi, jotta kori pysyisi vielä kuosissaan. Noloa...
Muuten on hämmästyttävää, että mulla ei ole tavanomaista makeanhimoa!! Paitsi töissä. Mutta eilenkin kun olin kaupungilla jouluostoksilla, hehkutin oikein etukäteen, että menen kaakaolle ja pullalle, kun pääsen itsekseni liikenteeseen. Mutta ei maistunut yhtään. Töissä taas vois iltapäivällä mättää vaikka minkä verran karssua. Mutta täytyy yrittää hillitä himoja ja hallita haluja!
Lauantaina ystäväpariskunnalla oli pikkujoulut ja siellä kerrottiin yleisemmin, että tässä ollaan niinkuin siunatussa tilassa. No, mies oli möläyttänyt kyllä suurimmalle osalle miespuolisista kavereistaan jo ed. viikonlopun kinkereissään, josta uutinen luonnollisesti oli kulkeutunut heidän paremmille puoliskoilleen. Mutta siis pikku hiljaa tätä tietoa siis välitetään eteenpäin. Pomolle pitäis kertoa torstaina, kun mä olen suurimmaks osaks etätöissä, enkä ole nähnyt häntä vähään aikaan. Eikä tää oo sellanen asia, jota haluis sähköpostilla kertoilla. Miespomo, mutta mukava sellainen, eli ei sinällään jännitä. Onnitteli vilpittömästi viime raskaudestakin.
MIEHESTÄ NEUVOLASSA: Mies on ollut ekassa raskaudessa mukana ekassa neuvolassa ja molemmissa ultrissa, mutta ei muissa. Samoin nyt on ollut mukana ekassa ultrassa, mutta ei neuvoloissa. Mulle se sopii ihan hyvin, koska jotenkin hän istuis vähän tyhjän panttina siellä neuvolassa, kun puhutaan meikkiksen voinneista yms. Tietysti aina innokkaasti kyselee, mitä siellä kuului. Mutta näin meillä, jokainen toimii siten, kuin itselle parasta on.
En ehtinyt lukea loppuviikon pinoa, mutta täytyypi urkkia sinnekin.
Pikaisesti kirjoitan ennen töihin lähtöä.
Nyt uskallan mäkin osallistua kirjoitteluun ym. kun on ekassa ultrassa käyty ja siellä oli kaikki kunnossa. Olo on edelleen huono ja kokonainen 8h työpäivä on aika tuskaa mutta yritetään sinnitellä. En ole oksentanut kuin 3 kertaa toisin kuin esikoista odottaessa oksensin joka päivä mutta tämä jatkuva kuvotus on paljon pahempaa!
Mä niin toivoin, että olo parantuis kun ollaan lähdössä lauantaina viikoksi kanarialle. Muutama päivä vielä armonaikaa...
On tässä pikkasen huoltakin. Enolleni ja hänen vaimolleen syntyi reilu viikko sitten pikkuruinen poikavauva. Kaiken piti olla kunnossa mutta samana iltana todettiin vauvalla erittäin harvinainen aineenvaihdunnan häiriö, johon vauva tulee menehtymään. Elinajaksi ennustettiin 2-4 päivää mutta nyt on elänyt 10 päivää. Mitään toivoa ei kuitenkaan ole. Nyt sain kuulla asiaa tutkivalta professorilta, että myös minulla on riski olla tämän geenivirheen kantaja. mutta että lapsestamme tulisi sairas, myös mieheni tulee olla kantaja ja siihen on mahdollisuus 1/500. Nyt olen menossa to neuvolalääkäriin pyytämään lähetettä dna-tutkimukseen. Pitäkää peukkuja että kaikki on kunnossa. Meillä on onneksi ennestään ihana, terve esikoinen 3/05.
Mutta nyt sinne töihin. Pahoinvoinnin kanssa kamppaileville jaksamista! Kyllä se pian helpottaa!
Kalamami
KIINAN-PÖPÖ:Mulla ei ole kokemuksia ennenaikaisista suppareista. Mutta jos sua asia askarruttaa, niin voithan käydä tarkistuttamassa asian.
Olikohan se IIRAN, joka viime viikolla puhui käyneensä vesirokon vasta-ainetestissä. Kysyin samaa viime pe neuvolassa, mutta täti sanoi, että ne otetaan vasta sitten, jos on vesirokkokontakti. Eli ei suostunut lähettämään " varmuuden vuoksi" testiin, koska ne ovat kalliita.
t. Uula rv 14 + 4
pitää kohta lähteä viemään tyttöä 10kk neuvolaan.
Mulla on kaikki kuvotus tiessään, olo on loistava.Ihanaa!!! Paitsi jos juon appelsiinimehua, en kyllä enää tee sitä virhettä. Meinas ykä tulla just. Mulle on kiusaksi tullut myös finnit, tosi ällöä...vanhan kansan sanonta ei kyllä pidä paikkaansa mun kohdalla: tyttö vie äidin kauneuden, koska mulla ei ole ikinä ennen tätä ollut finnin finniä ja kaks tyttöö olen aikaseks saanut.
Viime raskaudessa mies oli eka neuvolassa pitkästyneenä mukana, sit molemmissa ultrissa.Nyt ei tullut nt-ultraan kun ei saatu tytölle hoitajaa. Naikkarin äitipolille kun ei haluta lapsia mukaan..paremmalla onnella sit siihen rakenneultraan joka mulla on 16.1.
Eipä tässä tän kummempaa, pitänee alkaa herättelemään tota vauvelia ja sit lähdetään lampsimaan kohti neuvolaa.
Kuumetta rv 14
Moi!
Hyvää kuuluu myös tälle suunnalle... Vointi on tosi normaali, mahakin kutistunut, että taitaa olla alkuturvotukset mennyttä. Nappi aika siis häitä ajatellen. Hääpuku tosin meni suurennukseen, että onhan tätä mahaa vieläkin;)
Cana: Neuvolalääkäristä. Mun mies myös osallistuvaa sorttia, mutta tehtiin silti niin, että ens hoidettiin juttelut ja sisätutkimukset aloitettiin sydänäänien kuuntelulla ja varsinaiseksi " sörkkimisajaksi" mies meni odotushuoneeseen. Ei meillä kummallakaan ole mitään suuria intohimoja jakaa näitä asioita:) Itsekin rentoutuu paremmin ilman yleisöä, vaikkakin kyseessä oma mies, jolle paikat varmasti tutut. Ja kyllä miehellekin tekee pahaa nähdä kaiken maailman rautojen sisäänlykkäystä. Tämä meidän tapa toimia ja toimii:)
Siellä siis tehdään perus gynetutkimus ja jutellaan, ei muuta. Itsellä ei edes perus hemoglobinia tai verepainetta. Tosin ne juuri otettu 2 vkoa aikaisemmin neuvolakäynnillä.
Olen niin ylpeä itsestäni kun sain käytyä jumpalla perjantaina. Ihanan kevyt selkäjumppa. Juuri sitä mitä kroppa kaipasikin. Eilen jäi Pilates väliin, kun pizza tuli uunista just kun piti mennä;) Ja olihan siinä vähän kyläilijöitäkin...
Mulla oli ilkee oire, kun kaikenlainen liikunta (sali, kävely, jumppa) aiheutti vihlovaa kipua pakaroihin, joka vei jalkoja alta. Mutta fysio antoi mukaan S-piste-vyön ja sen kun kiristää pitämään paikat yhdessä liikunnan ajaksi, ei ainakaan perjantain jälkeen tullut mitään tuntemuksia. Ihana keksintö!
Muuten täällä vaan ootellaan lauantain häitä ja koitetaan töitä tehdä muutama päivä, niin voi sitten lomailla rauhassa. Ihanaa saada vähän breikkiä työntekoon.
Mukavaa viikkoa, niin ja yks toive olis: LUNTA!
Minähän se olin joka oli ollut siellä vesirokko vasta-aine testissä. Minä tosiaan pääsin siihen vaikka oma lapsi ei ole vielä sairastunut. Mulla oli silloin lääkäri neuvola ja puhuin asiasta suoraan lääkärille, oliskohan se vaikuttanut asiaan? Hänen mielestään olin altistunut ihan riittävästi vesirokolle ulkoillessani taloyhtiön pihalla missä vuorotellen nyt on kaikki lapset sairastuneet. Mulle lääkäri sanoi, että vesirokko tarttuu tehokkaimmin muutamaa päivää ennen kun näkyy näppyjä, niinpä on vaikea sanoa onko sille altistunut vai ei. Meillä on neuvolassa tosi mukava nuori lääkäri, veikkaan että kutakuinkin minun ikäiseni. Ehkä se on niin, että on tosiaan lääkäristä/terveydenhoitajasta kiinni kuinka helpolla antavat lähetteen.
Äh, nyt toi poika tuolla huutelee. Palailen.
Iiran
Tervehdys!
Täällä aloitellaan viikkoa pirteissä fiiliksissä! Ollaan asuttu jo pian 2 kk:n ajan muuttolaatikkomeren keskellä, mutta nyt viimein tilaamamme huonekalut (lähinnä säilytyskaapit) ovat alkaneet viimenkin saapua ja tuntuu todella ihanalta saada viimein kotiin järjestystä aikaiseksi!!! Oliskohan mulla jo nyt päällä tämä raskauteen liittyvä kuuluisa pesänrakennusvietti kun niin tästä siivoilusta ja järkkäilystä nautin?? :)!
KIINAN-PÖPÖ, mulla on yleisesti ottaen sellanen fiilis että supistuksia ei yleensä juuri olis vielä alkuraskaudessa vaan tosiaan vasta sillon kun kohtu ja masuasukki alkavat olla vähän kookkaampia.. Mutta toisaalta jos noi sun selkäpoltot muistuttavat viime raskauden synnytystä edeltäviä, niin kyllä varmaan kävisin lekurissa asiasta keskustelemassa. Ja jos sillä voi välttää turhan stressaamisen ja huolen niin se on jo tarpeeksi hyvä syy!!! Ainakin itselle tuli todella huojentunut olo kun sillon viime vkolla kävin ultrassa tarkastuttamassa että kaikki ok kun sydänääniä ei kuulunutkaan! Ja siis kiitos myös sun aiheeseen liittyvän kommentin, nyt tuntuu siltä että ihan oikeasti asian tarkastuttaminen oli myös noin rationaalisesti ajatellen järkevää, eikä vaan odottavan äidin hysterisointia... :)!
Ja vielä supistuksista puheen ollen, mulla itselläni oli esikoisen kanssa kyseisiä jostain rv 25 alkaen. Niiden aikana koko maha meni kivikovaks ja ne tuntuivat epämiellyttäviltä joskaan sinänsä eivät kuitenkaan kauheen kivulialta. Muistan kuitenkin että just esim ku yritin kävellä, jouduin jatkuvasti pysähtelemään niiden vuoksi... Itse jotenkin vähättelin koko asiaa mutta mies painosti lopulta onneks mut neuvolaan, ja kohdunsuu olikin sitten pehmentynyt ja kaulakanava lyhentynyt, eli jouduin lepolomalle lähinnä vaakatasoasentoon koko loppuraskaudeksi.. Vähän myöhemmin alko tulla sitten myös niitä " harjoitussupistuksia" , ja kyllä ne tuntuivat erilaisilta, ne tuntuivat yleensä viiltoina alavatsalla eivätkä koko vatsan alueella kuten nuo " pahanlaatuiset" supistukset. En kyllä tiedä onko näissäkään tosin mitään yleispätevää kaikkien kohdalla pitävää sääntöä..
KALAMAMA, oikein paljon voimia ja tsemppiä testitulosten odottamisen kanssa! Varmasti piinaavaa aikaa, mutta onneksi olisi kuitenkin kaiketi todella todella epätodennäköisen huonoa tuuria että sekä miehesi että sinä kantaisitte samaa geenivirhettä, eli toivottavasti kaikki hyvin!!!
Kaikille muillekin kesäkuisillekin, positiivishenkisen odotuksen täyttämää alkuviikkoa!!
Päivikk11 rv 14+2
Täällä menikin koko viikonloppu ihan sängyn pohjalla flunssaa potiessa. Oli aivan kauhea olo, joka alkaa nytten pikku hiljaa helpottaa. En ole ollut varmaankin noin kipeä moneen, moneen vuoteen. Onneksi anoppi oli katsomassa tytön perään, joka luojan kiitos on terve, kun pukki eli toisin sanoen enrgiaa riittää toisin, kun minulla. Antipiootti kuuri jatkuu vielä tämän viikon ja pitää toivoa, että tuo yksi kuuri riittää.
Kalamamille: Toivon kaikkea hyvää huolien ja murheiden keskellä.
Kiinanpöpö: Sinua kyllä koetellaan tässä raskaudessa.:O Jos sinusta itsestäsi tuntuu, että ne on supistuksia ja varsinkin kipeitä sellaisia ei niitä kannata jättää huomiotta vaan kysyt asiaa lääkäriltä. Kaikilla supistukset tuntuu niin eri tavalla, eri paikassa ja alkavat niin eri vaiheessa raskautta, että hankala ilman tutkimusta on tietää onko harmittomia harjoitus supistuksia vai lepoa vaativia supistuksia. Mutta ei noiden supistusten kanssa kannata ottaa turhia riskejäkään, kun koskaan ei tiedä.
Itsellä supistukset esikoiselta alkoi reilusti ennen rv20 (en muista tarkkaa viikkoa olisko ollut 16-17.) ensin kivuttomina, mutta epämielyttävän tuntuisina ja sitten pikku hiljaa aika kivuliaina ja säännöllisinä. Ja, kun alapäässä alkoi näkyä jo rv 21 selviä muutoksi jouduin silloin rv 21 jämään äippäloman alkuun asti sairaslomalle. Työni, kun on hyvin fyysisesti raskasta niin oli selvät perustelut itsellekin jäädä kotiin. Sitä on nimittäin tämä ihmis mieli ihmeellinen, että vaikka sitä kaikkensa on valmis tekemään rakkaan lapsen takia niin ei se poista sitä pään sisäistä kamppailua huonon omantunnon kanssa, kun on poissa töistä. Minullakin meni varmaankin ensimmäinen kuukausi murehtiessa työ juttuja ennen, kun järkiinnyin ja aloin nauttia vapaalla olosta.
Mies neuvolassa mukana: Esikoiselta mies oli muutaman kerran neuvolassa mukana, kun oli vielä opiskelija ja pääsi sen puolesta mukaan, mutta nyt kun on työelämässä ei ole neuvolassa mukana ja se on minullekkin ihan ok. Kaikissa muissa jutuissa onkin sitten mukana eli ultrissa ja äippäpolin raskauden seuranta käynneillä.
G: Ideoita miehen joululahjaan? Mitä te muut olette ostaneet miehillenne lahjaksi? Minulla ei ole vielä muuta, kun tuommoinen pikkuinen palikka älypeli varattuna ja en meinaa millään keksiä, mitä muuta ostaisi.
Oma napa: Hyvin voidaan ja maha jatkaa kasvamistaan. Tänään oli ekan kerran mammahousut jalassa. Kun omista housuista ei enää mene, kun parin sentin verran vetskari kiinni niin kyllästyin siihen, kun housut oli koko ihan tipahtamaisillaan. No nyt ei enää tipu, kun yltävät melkein korviin.:D
Tuulia 14+2 ja pikku pörriäinen
Soitin neuvolaan näiden supistusten vuoksi - pitäkööt sitte mua ihan hysteerisenä, mutta onneksi mun neuvolassa on otettu nää kaikki mun oireet ihan asiallisesti ja vakavasti. No, harmiksi mun täti oli tänään koulutuksessa. Soitan huomenaamulla uudelleen. Kiitos teille kaikille sympatioista ja kommenteista! Te ootte hyvä tukiverkosto :-)!
Oishan se ihan älytöntä, etten ilmoittais näistä neuvolaan sen pelon vuoksi, että ne pistää mut vuodelepoon. Jos sitä tarvitaan niin se olkoon minun kohtaloni!
-satu-
Toivottavasti saatte hyviä uutisia niin Kiinan-pöpö kuin Kalamamikin.
Kiinan-pöpö: itsellänikin oli edellisessä raskaudessa jo varhan voimakkaita suppareita. En muista millä viikolla tarkalleen alkoi nuo supistukset, mutta ei ainakaan näin varhaisessa vaiheessa. Itse olisin varmaan sijassasi jo huolesta soikea.
Itselläni alkaa kyllä ihan todella ottaa pannuun tämä yövalvominen. En kohta muista mitään kun kuljen pää sumussa, mikä rasittavinta en kestä mitään pientä vastustakaan. Esim. kun joku tavara tippuu lattialle, tuntuu että se riittää jo saamaan minut kiukkuiseksi. Saati sitten kun tulee jotain isompaa. Ja entäpä se etten päivän aikana saa tetyä muuta kuin nukuttua, oltua pojan kanssa ja syötyä. Illalla aina ajattelen että jos nyt saan nukuttua, niin teen sitä ja tätä, ja kun aamulla herään olen ihan poikki. Itse kun en ole kuitenkaan mikään löhöäjä tyyppi. Aion kyllä kysyä perjantaina lääkäriltä, onko mitään lapselle vaaratonta ainetta mitä voin ottaa tähän unettomuuteen.
Kääks pitää mennä nukuttaan poika.
Marikki rv13+3
tännekin..:-)
Marikin kanssa jaan saman ongelman - unettomuus. Olen välillä aivan epätoivoinen asian kanssa ja kiitän luojaani tästä vuorotteluvapaasta. Olisin varmasti saikulla nyt, jos olisin töissä. Joudun ajamaan paljon autoa ja työni on muutenkin henkisesti raskasta. Hirvittääkin ajatus, kun pitäisi keväällä käydä siellä pari kuukautta kääntymässä.. Unettomuus ei esikoisen raskausaikana ainakaan helpottanut loppua kohti, päinvastoin=( Odotan innolla, mitä lääkäri sinulle unettomuudesta perjantaina kertoo!
Senniina 11+5
Päänsäryn keskeltä raotan silmiä..
taitaa paineet olla taas kohdallaan kun päätä särki heti aamusta alkaen.
Kalamamille jaksamista uutisten kanssa.. eiköhän kaikki mee hyvin.. toivotaan ja onnistunutta reissua Teille=) Nauttikaa lämmöstä=)
Nyt on kummaltakin ennustajalta tullut viesti ja kumpikin lupaili tyttöä.. toisen mukaan syntyisi 13.6 ja toisen 15.6.... eipä tuo kamalasti mun kohdalla heittäny.. oikee la olis siis se 7.6...
Pitäis neuvolaan soitella minä päivänä haluaa ottaa painekontrollin musta kun ei muistanu viimeks antaa aikaa..
JOKO on joululahjat ostettu?
Kävin äitini kanssa eilen hakemassa viimeiset lahjat tampereelta ja totta kai meidän tuurilla ensin oli just tapahtunu se kolari mikä laitto tien poikki moneks tunniks ja sit kun jouduttii kääntyyn takas että haetaan bensaa ja mennään kierto tietä niin jäähytysletku pamahti rikki!! siinä sitä sitten oltiin jumissa kolme tuntia ennen kun päästiin kotio päin... KAMALA REISSU..
Ei vais onneks sain miehelle sen partakoneen mitä oon jo monta vuotta suunnitellu! Muita miehelle hommattu lahjoja onkin sitten nää perinteiset: kalsareita, pyjama ja muutama cd.
Oma napa:
Päätä siis särkee ... en tiiä mikä muhun iski tunti sitten kun sattu niin tonne alaselkään ja enemmän tuonne sivuille.. voiko näillä viikoilla supistella kivuliaasti? Kiinan-pöpölläkös oli kanssa kivuliaita suppareita? Mulla tuli vaan yks supistus n. 30s kesti, mutta otti kipeesti tonne kylkiin ja alaselkään.
Tää kun on jo kolmas raskaus niin voiko supistuksia tulla jo nyt? Aikasemmin suppareita ollu tosta vajaasta 20 viikosta alkaen joista joutunu saikullekkin. Ei ne kyllä koskaan oo mitään aikaan saanu ennenaikasesti.
KAks viikkoa jouluun =)
mani ja pähkinä rv 14+4
Omaan napaan kuuluu tänään niin hyvää! Oltiin miehen kanssa tänään vihdoin np-ultrassa ja ekassa lekurissa ja siellä vilisti ihanan vilkas vauva jolla oli kaikki kohdallaan. Ihanaa! Kyllä kamala työstressi helpotti saman tien, ei ottanut enää töissä päähän ollenkaan niin pahasti, kun tietää pakoreitin vihdoin olevan selvä :)
Laskettu aika siirtyi vähän koska jostain syystä kiekoissa on eroa, eli nyt tuli päiväksi 23.6. Vaikka kylläkin sitten vauva oli vähän isompi kuin aikaan laskettuna, mutta sen takia ei sitten kuitenkaan muutettu aikaa.
Ajattelin käydä tällä yksityislääkärillä koko raskauden ajan, nythän sinne mentiin ihan siksi että en pystynyt järjestämään töideni takia terveyskeskuksen lääkäriaikaa ja kättärin ultraa tarjottuihin aikoihin. Oli todella mukava ja asiallinen lääkäri, ihan eri meininki kuin terveyskeskuksessa. Halusi tilata edellisen synnytyksen paperit ja sanoi soittavansa kun on käynyt paperit läpi, oli kiva kun kerrankin lääkäri on kiinnostunut potilaastaan ja työstään, tämä oli mulle valitettavan uutta.
Unettomuudesta: Aiemmin mainitsin että olen syönyt raskausaikana nukahtamislääkkeitä unettomuuden vuoksi, tänään lääkäri vaihtoi lääkkeeni toiseen, Opamoxiin. Eli se on turvallinen raskausaikana, kun joku asiaa kyseli, oliko se nyt Marikki. Mulla oli alkuraskaudessa monta peräkkäistä yötä 3 tunnin unilla, joten lääkkeeseen tosiaan piti turvautua, mulla ei pää kestä valvomista yhtään. Nyt jatkossa otan vaan tarvittaessa. Se aiempikin lääke oli ihan turvallinen raskausaikana, mutta tämä uusi on huomattavsti lievempi, kun unihäiriöni eivät ole enää niin massiivisia.
Tsemppiä Kalamamille, toivotaan että geeni on hypännyt teidän kohdalla ohi! Ja Kiinanpöpölle: rohkeasti vaan tutkimuksiin supisteluista! Ja muille kesäkuulaisille ihanaa vauvan- ja joulunodotusta :)
SM rv 12+5
Olipas monella kivoja kuulumisia! Hauskaa huomata kuinka kaikilla alkaa pahoinvointi ja väsymys helpottamaan.
Kalamamille toivotaan hyviä tuloksia Dna-teisteistä. Toivotaan parasta!
Masu on täälläkin pyöristynyt ihan yllättäen. Aikaisemmin tuntui vaan just lihomiselta. Siis, että mahamakkarat ois noussut näkyviin, mutta nyt huomaa ja pienen mamma mahan ;). Lauantaina ostin ekat mammahousut. Sellaiset kollarit H&M:ltä. Olivat edulliset ja menee nyt jo mukavasti.
Tosi monella on ollut jo lääkärineuvola. Mulla on ke toka nla-käynti, niin josko siellä saan sit lääkäri-nla ajan. Eipä mulla sinne kyllä kiire ole, kaikki ajallaan.
Enää kaks viikkoa töitä ja sit ois vähä lomaa, eli reilu viikko. 2.1.07 JOUDUN aloittamaan taas kolmivuorotyön :( Olin nyt ma-pe normaalia päivätyötä, mut ikäväkseni se loppuu. Kaipa sitä muutaman kuukauden vuorotyötä jaksaa. Koetan lohduttaa itseäni sillä, että saa vähän enemmän rahaa, mut oikeesti ei kyllä lohduta yhtään!!! Vuorotyö ei nimittäin ole miun juttu!! HuH, tekipä hyvää taas purkautua...
Nyt suihkuun ja sit peitonalle katsomaan hömppäelokuvaa.
Mukavaa viikon alkua kaikille ;)
T:Remukka rv 14+2
Tiedätte varmastikin päivät, jolloin kaikki tuntuu menevän vähintäänkin pyllylleen? Tänään oli se päivä. Olen kiroillut vuoden edestä kun tuntuu, että pinna on ollut todella piukassa tänään. Aamulla jo tunsin että tästä päivästä ei mitään hyvää seuraa. Armelias vapaapäivä ja silti tuntui kuin edessä olisi ollut maailman pahin maanantai. Piti siivota, kun asunnon lopputarkastus on huomenna(sitäkin kirosin, että miksi ihmeessä jo ennen kuun puoltaväliä jos vuokrasopimus on kuun loppuun???). Imuroin kauhealla vihan siivittämällä vimmalla sillä seurauksella, että vatsassa alkoi kovasti kipuilla. Jotain rasitussupistuksia kaiketi. Oli pakko löysätä tahtia. Sitten sain hommat kotona tehtyä ja lähdin apteekkiin ja kauppaan. Tuuli oli aivan valtaisa ja ulos päästyäni alkoi sataa. Siinä ei ollut itku kaukana kun jossain vaiheessa huomasin kadottaneeni toisen lapasistani. Kädet valkoisena menin kauppaan lohduttautuakseni ihanilla brämhultsin tuoremehuilla. Ja kuten päivän teemaan sopii, hyllyssä oli vain yksi pullo jäljellä. Sekin vadelmaa, josta en edes pidä!
Sitten päätin käväistä automaatilla. Tietysti laukun sisältö levisi siihen paikkaan ja tuuli riepotteli kaiken maailman kuitteja ja äitiyskortteja pitkin maastoa. Nyt kun pääsin mieheni (pian siis tulevalle yhteiselle)asunnolle, päätin käpertyä sohvan nurkkaan ja vetää peiton korville.
Toivottavasti huominen tuo tullessaan parempaa mieltä. :)
ärripurriterveisin
Odessa79 ja Milli 15+2
Jeejee, eilen vihdoinkin sain tulokset yhdistetystä seerumiseulasta + np-ultrasta. Np-ultra tuli siis kaupungin puolesta, mutta seerumiseulassa kävin yksityisellä vähän hetken mielijohteesta ja jännitinkin tosi paljon, tuliko hankittua itselleen ylimääräistä murhetta, jos saankin siitä kohonneen riskiluvun. Mutta onneksi tässä tapauksessa riskilukuni Down-lapseen oli 1/31 000, kun pelkkä ikäriskini 31-vuotiaalla on 1/720!! En kyllä usko, ennen kuin näen itse lapun. Mutta hyvältä siis vaikuttaa sen suhteen. Tämähän ei tietenkään kerro muuta kuin että riski Down-lapseen on pieni, se ei rajaa muita sairauksia pois. Mutta kuitenkin jotain mielenrauhaa siitä sai.
UNETTOMUUDESTA: meikkis pyöri viime yönä sängyssä valveilla klo 3.45-5.45. Kävin välissä haukkaamassa pari karjalanpiirakkaa ja lasin maitoa, josko pikku yöpala olis houkutellu unta! Mutta senkin jälkeen pyörin sellaisen puoli tuntia, ennen kuin uni tuli. Edellisenä yönä puolestaan nukuin kuin murmeli konsanaan! Eli mulla on vähän ajoittaista toi valvominen. Tällä hetkellä on liikaa töitä käytettävissä olevaan aikaan nähden, joten sekin varmaan valvottaa, vaikka yritänkin olla stressaamati duuneista. Ja yks mikä valvottaa on esikko, joka herää n. 1-2 x yössä huutelemaan tuttia/vettä ja sen jälkeen sitten joko itse saa heti unta tai ei saa. Neiti ei onneksi jää kukkumaan vaan nukahtaa heti, kun on saanut tutin suuhun.
MARIKKI ja joku muu kyseli unilääkkeistä. Yksi takuuturvallinen unilääke on urheilu!! Nimittäin jumpan tai lenkin jälkeen kyllä nukun kuin tukki. Urheilua ei kannata tietty harrastaa liian myöhään illalla, mutta kokeile vaikka jumppaa tai kunnon kävelylenkkiä illansuussa, niin veikkaan että auttaa ainakin vähän. Mäkin sanoin miehelle aamulla, et mun on pakko päästä lenkille tänään, et saan kunnon yöunet. Ei ole tullut juurikaan harrastettua mitään urheilua taas vähään aikaan... noi kelit eivät tietysti houkuttele, kun harmaata ja synkkää!
KALAMAMILLE mun piti toivoa tsemppiä, pidän peukkuja pystyssä. Jotenkin maalaisjärjellä ajattelisi, että aika epätodennäköistä on, että miehellä olisi se sama geenivirhe. Ja varsinkin kun teillä on jo terve ja reipas maalispoju, niin hyvin varmasti kaikki menee. Mutta tuo DNA-testi varmasti rauhoittaa mieltä, kun tulokset varmistuvat. Muista yrittää rentoutua lämpimässä, kun täällä on niin surkeat kelit!
Nyt töihin... ainiin, mulla onkin tänään neuvola taasen!! Toivottavasti sydänäänet kuuluisivat reippaana. Olen EHKÄ tuntenut pieniä muljauksia tuolla mahassa eilen illalla kun odottelin unta. Mites muut?
Uula rv 14 + 5
Aloitan " aamun" taas täältä.
En ole koskaan kysellyt noilta madamemammoilta lapsista, mutta ois kiva. Viitsittekö laittaa mulle ne osoitteet ja mitä tietoja ne haluavat? Kiitokset!
Muutenkin ollaan aateltu, et tästä tokasta kysyttäis sukupuolta, ekasta ei haluttu tietää... Rakenneultrankin jo varasin ja se tammikuun puolessavälissä:)
Tänään haen hääpuvun ompelijalta, mahtaako olla sopiva... Vähän jänskättää. Huvittavaa, kun helmaa kavennettiin ja vyötäröä ja yläosaa levennettiin, hih!
Olen huono nimimerkeissä, mutta tsemppiä tosiaan teille, jotka kärsitte suppareista ja ootatte dna-testin tuloksia. Mä olen ehdottamasti sitä mieltä tästä elämästä, että aina kun on joku isompi juttu (matka, juhlat...) pitää ensin tapahtua jotain vastoinkäymisiä, jotta kaikki lopulta olisi ihanaa. Kun mikään ei voi olla täydellistä. No joo, omaa elämänfilosofiaani;)
Eipä mulla muuta, vointi hyvä ja innostuneen oottava:) Ja huomenna alkaa 16:sta viikko!
mä joskus kesällä laitoin meiliä huvikseen sille mammalle ja meni varmaan viikkoja ennenku vastas, itse asiassa unohdin kokonaan sen. no vastaus oli et kolmas tyttö syntyisi 3.6.07, voitko kuvitella. Siis ennen ku olin raskaana tuli toi vastaus ja nyt la on 11.6.07.
Rakenneultrassa täällä Hesassa ei sanota kumpi tulee, mut pyydän kyllä näyttämään alapäätä, kyllä siitä ittekki osaa päätellä jotain.
Nyt lähdetään koiraa pissittämään ja sit lapsenvahdiksi.jihuu;(((
kuumetta
Koko aamun kävin kurkkimassa että missäs meidän pino on... Kiitos Äipälle:)! Pitäsi varmaan opetella uuden pinon pystyttäminen :/ ja kantaa oma kortensa kekoon...
Nyt täytyy kyllä iloita että olotilassa on aivan oikeasti tapahtunut positiivinen muutos! Vähän yli viikkoon ei ole enää tarvinnut oksentaa, ja olo muutenkin ollut tosi hyvä. Toivottavasti muillakin alkaa jo helpottaa.
Meillä on huomenna lääkäri-neuvola. Osaatteko sanoa mitä siellä tehdään? Olimme nimittäin viimeviikolla siellä np-ultassa, joten sitä siellä ei ainakaan enää varmaan tehdä?!?! Onko teillä ollut miehet (omat siis) mukna ko. käynnillä? Meidän mies kun haluaa niin kovin olla mukana jokapaikassa, ja kun minusta tuntuu se niin hassulta, kun minua vain siellä rinkitaan. Taidan itse olla hassu, kun toinen haluaa aidosti sydämestään olla mukna tässä odotuksessa, ensimmäinen kun on tulossa.
Hauskaa viikonalkua nyt vielä kaikille!
cana + " kirppu" 13+0