Bipo ja opiskelu diplomi-insinööriksi: arvostetaanko tänä päivänä selviytymistarinoita niin paljon, että palkataan töihin?
Olen ylioppilas, yliopisto-opinnot jääneet usein kesken, enkä ole vuosikausiin enää yrittänyt. Olen 36-vuotias, eläkkeellä. Osastojaksoja parin vuoden välein. Olen matemaattisesti suhteellisen lahjakas.
Tämä ei ole maaninen ajatus, vaan haluaisin opiskella itselleni tutkinnon ja ammatin, mielellään haastavanpuoleisen sellaisen.
Kuvitellaan, että opinnot sujuisivat ja valmistuisin joskus tulevaisuudessa! Kysymykseni onkin, että arvostetaanko nykyään sellaisia voimaantumis-/selviytymistarinoita niin paljon, että minut palkattaisiin edes alaa sivuaviin töihin?
Haaveenani on siis haastaa itseäni älyllisesti, ja ennen kaikkea tienata itse leivän pöytään.
Mutta palkataanko? CV on tyhjä 17 vuodelta.
Jos ei, niin millä alalla arvostetaan sinnikkyyttä siinä määrin, että mielisairautta katsotaan läpi sormien?
Kommentit (8)
Olen eläkkeellä ja tyytyväinen ratkaisuun. Onneksi pääsin oravanpyörästä. Nyt aikaa itselle ja hoitaa itseä.
M51
Terveillekään dippainsseille ei ole töitä. Avoin yliopisto on hyvä ajatus.
Itselläni sama tilanne. Eläkkeellä vakavien mt-ongelmien takia ja aion lähteä opiskelemaan insinööriksi. Mutta miten selittää 15 vuoden aukko CV:ssä? Kannattaako olla rehellinen vai viekö se viimeisetkin mahdollisuudet työllistyä? Luulen, että on parempi selittää jotain ympäripyöreätä matkustamisesta ja vapaaehtoistöistä.
Jos haet alalle jossa on todellakin pulaa tekijöistä, on aivan sama vaikka sulla olisi vesikauhu jos hoidat hommasi.
Mitä se työnantaja hyötyy sinun voimaantumis/selviytymistarinastasi? Työnantaja palkkaa sinut tuottamaan voittoa firmalle, ei kiillottamaan kruunua riveihin.
Vierailija kirjoitti:
Itselläni sama tilanne. Eläkkeellä vakavien mt-ongelmien takia ja aion lähteä opiskelemaan insinööriksi. Mutta miten selittää 15 vuoden aukko CV:ssä? Kannattaako olla rehellinen vai viekö se viimeisetkin mahdollisuudet työllistyä? Luulen, että on parempi selittää jotain ympäripyöreätä matkustamisesta ja vapaaehtoistöistä.
Hauska kuulla näin samankaltaisista haasteista. Samoja kysymyksiä kysyn itseltäni.
Muillekin vastanneille kiitokset. Huonolta siis näyttää, kuten arvasinkin.
Hoitajaksi varmaan pääsisin (hoitajapula), mutta siihen työhön minusta ei ole. Pärjään millä tahansa alalla teoreettisella tasolla, mutten varsinkaan hoitoalalla käytännössä.
Ap
Opiskelu on hyvä idea, jos kuuluu työharjoittelua niin vielä parempi. Monet yritykset palkkaavat insinöörin suoraan harjoittelun jälkeen vaikka olisi vielä opinnot kesken. Ylipäätään kannattaa hakea töitä ehdottomasti jo opiskeluaikana, silloin cv:llä ei ole niin suurta merkitystä jos opinnot vaan sujuvat.
Kannattaa myös harkita yrittäjyyttä jos siihen on yhtään paloa. Silloin voi tehdä työtä oman jaksamisen mukaan eikä kukaan kysele cv:tä.
Ei arvosteta. Opiskele matikkaa vaikka avoimessa yliopistossa ja harrasta. Säästyt turhalta kuormitukselta ja pettymyksiltä.