Separiluokan tarina

Separiluokka oli vasta aloittanut koulunkäyntinsä. Ensimmäisenä koulupäivänä opettaja pyysi kaikkia oppilaita esittäytymään. Ensimmäiseksi hän antoi suunvuoron Seppo Schaatana -nimiselle hyvin tyhmälle ja lihavalle pojalle. Hän mylvähti tutisevalla, katkeilevalla äänellään virtsat housuissaan: "Omaan pahan vamman!". Opettaja hörähti ja siirsi puheenvuoron Sepon vieressä istuneelle Erno Eigenbaumille. Eigenbaum syöksähti ylös, alkoi hypellä ja korisi kuin sylkeen tukehtumaisillaan: "Olen erittäin vammainen". Opettaja hyväksyi vastauksen. Seuraavaksi esittäytymisvuorossa oli Jeesuksen näköinen poika.

Jeesuksen näköinen poika ei ollut käynyt suihkussa moneen kuukauteen. Hän kohotti kätensä raivokkaaseen natsitervehdykseen ja käveli luokan eteen. Siellä hän kimitti falsetillaan: "Minulla on sellainen vamma, joka saa minut irstailemaan mielelläni kaikkien edessä". Jeesuksen näköinen poika paiskoi housunsa ja saastaiset kalsarinsa lattiaan, otti hepin käteensä ja ryhtyi heiluttelemaan sitä koko luokan naureskellessa. Opettajankin pokka petti. Koulupäivän jälkeen opettaja tarjosi Jeesuksen näköiselle pojalle kaljatölkin, sillä niin jalomielinen oli ollut hänen tekonsa.