Onko sinulla ikävä opiskeluaikojen asuntoa?

Paperiseiniä? Ei todellakaan.

Jollain tapaa kyllä. Asunto oli tosi kiva kaksio. Jotain miehiäkin kun sinne baarista raahasi, niin useampikin kommentoi asuntoa, kun se oli niin "koti eikä vaan kämppä". Oma mieskin muisteli joskus vuosien jälkeen, kuinka hänestä oli aina niin mukava tulla luokseni juuri siihen asuntoon. Kyseessä oli ihan opiskelijakämppä, mutta silti siinä oli sitä jotain.

Oli ihanaa olla ensimmäiset asukkaat Kulomäen Kubiikki taloissa. 2h ja keittiö, toisen kerroksen rivitalo. Ei valittamista, vaikka yli kilsan matka Hanakan seisakkeelle oli kovin mutainen sateella, pellon reunaa pitkin.

Ihanaa aikaa.

NO ei todellakaan. Kahden hengen soluhuone. 

Vierailija kirjoitti:

Jollain tapaa kyllä. Asunto oli tosi kiva kaksio. Jotain miehiäkin kun sinne baarista raahasi, niin useampikin kommentoi asuntoa, kun se oli niin "koti eikä vaan kämppä". Oma mieskin muisteli joskus vuosien jälkeen, kuinka hänestä oli aina niin mukava tulla luokseni juuri siihen asuntoon. Kyseessä oli ihan opiskelijakämppä, mutta silti siinä oli sitä jotain.

Miten sulla oli varaa kaksioon opiskelijana? Rikkaat vanhemmat? 

Vierailija kirjoitti:

Oli ihanaa olla ensimmäiset asukkaat Kulomäen Kubiikki taloissa. 2h ja keittiö, toisen kerroksen rivitalo. Ei valittamista, vaikka yli kilsan matka Hanakan seisakkeelle oli kovin mutainen sateella, pellon reunaa pitkin.

Ihanaa aikaa.

Siis miten opiskelijalla oli varaa kaksioon? Saitko rahoitusta vanhemmiltasi?

On. Siellä ei ollut känniääliösuomijuntteja eikä parveketupakoitsijoita. Oli myös rauhallinen talo: ei koskaan poliiseja vieraillut talossa.

Ennen ei ollut paremmin kirjoitti:

Kyllä minä mielummin asun omistusasunnossa Helsingin keskustassa merinäköalalla kuin Vantaalla vuokralla.

Itse en kyllä suostuisi Helsingin keskustaan muuttamaan, vaikka maksettaisiin. No en Vantaallakaan joka paikkaan. Asuntoa en myöskään ostaisi koskaan omaksi. Toki itäisestä Helsingistä löytyy merimaisemallakin ihan siedettäviä asuinpaikkoja, mutta silti rauhallisella pihalla on itselleni enemmän merkitystä. Niin me ollaan erilaisia ja priorisoidaan eri asioita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jollain tapaa kyllä. Asunto oli tosi kiva kaksio. Jotain miehiäkin kun sinne baarista raahasi, niin useampikin kommentoi asuntoa, kun se oli niin "koti eikä vaan kämppä". Oma mieskin muisteli joskus vuosien jälkeen, kuinka hänestä oli aina niin mukava tulla luokseni juuri siihen asuntoon. Kyseessä oli ihan opiskelijakämppä, mutta silti siinä oli sitä jotain.

Miten sulla oli varaa kaksioon opiskelijana? Rikkaat vanhemmat? 

Kyseessä oli opiskelijakämppä, jonka tosin sain vähän tiskin alta, koska kyseinen taho ei kaksioita yksinäisille yleisesti antanut, mutta siis vuokra oli edullinen. Nyt en kyllä enää muista summia, oli vielä markat kun sinne muutin.

No en, kämppis p a n i joka yö niin että olin tenteissä usein tosi väsynyt

M44

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jollain tapaa kyllä. Asunto oli tosi kiva kaksio. Jotain miehiäkin kun sinne baarista raahasi, niin useampikin kommentoi asuntoa, kun se oli niin "koti eikä vaan kämppä". Oma mieskin muisteli joskus vuosien jälkeen, kuinka hänestä oli aina niin mukava tulla luokseni juuri siihen asuntoon. Kyseessä oli ihan opiskelijakämppä, mutta silti siinä oli sitä jotain.

Miten sulla oli varaa kaksioon opiskelijana? Rikkaat vanhemmat? 

Kyseessä oli opiskelijakämppä, jonka tosin sain vähän tiskin alta, koska kyseinen taho ei kaksioita yksinäisille yleisesti antanut, mutta siis vuokra oli edullinen. Nyt en kyllä enää muista summia, oli vielä markat kun sinne muutin.

Ei mulla ja  opiskelijakavereillani ollut varaa asua kaksio paitsi yhdellä kaverilla, joka pani kiinteistövälittäjää ja sen takia kaveri asui ilmaiseksi siinä kaksiossa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jollain tapaa kyllä. Asunto oli tosi kiva kaksio. Jotain miehiäkin kun sinne baarista raahasi, niin useampikin kommentoi asuntoa, kun se oli niin "koti eikä vaan kämppä". Oma mieskin muisteli joskus vuosien jälkeen, kuinka hänestä oli aina niin mukava tulla luokseni juuri siihen asuntoon. Kyseessä oli ihan opiskelijakämppä, mutta silti siinä oli sitä jotain.

Miten sulla oli varaa kaksioon opiskelijana? Rikkaat vanhemmat? 

Kyseessä oli opiskelijakämppä, jonka tosin sain vähän tiskin alta, koska kyseinen taho ei kaksioita yksinäisille yleisesti antanut, mutta siis vuokra oli edullinen. Nyt en kyllä enää muista summia, oli vielä markat kun sinne muutin.

Ei mulla ja  opiskelijakavereillani ollut varaa asua kaksio paitsi yhdellä kaverilla, joka pani kiinteistövälittäjää ja sen takia kaveri asui ilmaiseksi siinä kaksiossa. 

Ja me tietysti oltiin kateellisia, kun se kiinteistövälittäjä oli myös hemmetin komea mies ja osti kaverille kaikenlaisia lahjoja vielä. Oi sitä opiskelija-aikaa. 

Kyllä, asuin yhteensä neljässä eri opiskelija-asunnossa: yhdessä solussa, yhdessä kimppakämpässä kaverin kanssa ja kahdessa eri yksiössä. Solua en kaipaa, mutta ei siitä traumojakaan ole. Kimppakämppä oli ihana mutta vähän syrjässä, oli kuitenkin kivaa asua kaverin kanssa. Yksiöt aivan ihania ja loistavat sijainnit, toinen oli ulkomailla kun olin vaihdossa ja toinen Suomessa. Osaisinpa vieläkin olla yhtä vähään tyytyväinen... Ja olisi myös ihanaa asua taas yksin.

Olisi mielenkiintoista käydä siellä. Pikkuruinen yksiö, mut olin tyytyväinen. Nerokkaasti sisustettu, siinä oli kaikki tarvittava.

Asuin äitini omistamassa 54-neliöisessä kaksiossa. Kauniit maisemat, mutta naapurista kuului puhe.

En kaipaa kyseistä asuntoa.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole. Asumisen loppuaikana kyseisessä solussa asui kämppiksinä kiinalaisia jotka paskoivat yhteiset tilat täysin. Toivottavasti ei enää ikinä joudu soluun, vaikka siihenhän Petteri varmaan yrittää työttömiäkin tähdätä.

Mikä ihme noita alempia kans0ja vaivaa? Onko kohtuutonta edellyttää että suolenjätteet osuisivat pönttöön, siis sen sisään??

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, asuin yhteensä neljässä eri opiskelija-asunnossa: yhdessä solussa, yhdessä kimppakämpässä kaverin kanssa ja kahdessa eri yksiössä. Solua en kaipaa, mutta ei siitä traumojakaan ole. Kimppakämppä oli ihana mutta vähän syrjässä, oli kuitenkin kivaa asua kaverin kanssa. Yksiöt aivan ihania ja loistavat sijainnit, toinen oli ulkomailla kun olin vaihdossa ja toinen Suomessa. Osaisinpa vieläkin olla yhtä vähään tyytyväinen... Ja olisi myös ihanaa asua taas yksin.

Luulisi että aikuisella on varaa asua yksin jos kerran opiskelijanakin oli...

Asuin osakunnan opiskelija-asuntolassa. Oli tosi kivaa, tehtiin paljon yhdessä ja meillä oli hauskaa. Kämppikset oli kivoja, jotkut kesäasukkaat tosin hiukan outoja. Pidän edelleen yhteyttä moniin, ja sina kiva nähdä vanhoja kavereita. Olis ollut tosi kurjaa asua yksin vieraassa kaupungissa. Asunto oli kantakaupungin liepeillä, hyvät kulkuyhteydet.

Vierailija kirjoitti:

Jollain tapaa kyllä. Asunto oli tosi kiva kaksio. Jotain miehiäkin kun sinne baarista raahasi, niin useampikin kommentoi asuntoa, kun se oli niin "koti eikä vaan kämppä". Oma mieskin muisteli joskus vuosien jälkeen, kuinka hänestä oli aina niin mukava tulla luokseni juuri siihen asuntoon. Kyseessä oli ihan opiskelijakämppä, mutta silti siinä oli sitä jotain.

Pitihän se arvata. Siellä pantiin j änniksiä, eikä kutsuttu kilttejä poikia koskaan mukaan juhliin. 😕

Oli hauskat vuodet kyllä siinä yksiössä. Ensin asuin pari vuotta yksin ja lopulta tyttöystäväni kanssa