Lue keskustelun säännöt.
Omakotitalossa asuvat kiljuuko lapset
26.06.2023 |
Onko tämä normaalia, että ok-talossa asuvien lapset kiljuu ja huutaa koko ajan? Naapurissa sellainen ökytalo, ja lapset ovat tähän asti huutaneet koko kesän pihalla. Ymmärrän toki, että on kivaa, kun pääsee ulos ja normaalit leikinäänet. Mutta kun kaikki asiat täytyy huutaa ja kiljua. En tiedä, onko muissa taloissa ollenkaan lapsia, kun heiltä ei kuulu, mutta tämän yhden talon lapsi huutaa koko ajan. Ja siis ihan normaalit asiat huutaa kauheella äänellä, että ei juuri salaisuuksia jää muille. Erikseen toki uhmakohtaukset, joita niitäkin on pari päivässä, mutta siinä välissä karjuminen rasittaa. Eikö se käy ollenkaan omien vanhempien korviin, vai eikö nykyisin enää opeteta normaalilla äänellä puhumaan?
Myönnän, olen buumeri, omat lapset jo teinejä, mököttävät luurit korvilla huoneissaan.
Kommentit (31)
Meillä on yksi huutajalapsi. Kuuloa on tutkittu 3-vuotiaasta lähtien ylimääräisin tutkimuksia vuoden, parin välein, mutta siinä ei ole mitään vikaa. On tehty ADHD-tutkimukset mutta kriteerit ei täyty, tarkkaavuudessa ei ole mitään vikaa, yliaktiivisuus-impulsiivisuus esiintyy vain innostuvana kailottamisena. Lapsi on muutoin hyväkäytöksinen ja kohtelias, jopa huomaavainen, mutta äänenkäytön hillitseminen on hänelle ihan hirvittävän vaikeaa vielä nyt 9-vuotiaanakin. Ollaan opittu tietyt eleet ja konstit joilla lasta hillitään esim. aamuisin kotona, koulussa oppitunneilla, julkisessa liikenteessä. Kirjastossa käydessä olen ottanut tavaksi kuiskata lapselle jotain vähän väliä, koska minun kuiskaava ääni muistuttaa häntä volyymin säätelystä. Juhlissa/hautajaisissa/yms. tilaisuuksissa tietynlainen kosketus muistuttaa lasta (paino tai silitys polvella).
Joten juu, aina en jaksa pihalla huutamiseen puuttua. Joskus siihenkin, mutta en ihan vähästä. Ideoita otetaan vastaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siellähän ne vasta kiljuukin. Itselläni ei ole kuin yksi seinänaapuri mutta ihan senkin vuoksi on ollut pakko hillitä lasten leikkejä. Mutta aina kun olen ollut kylässä omakotitalossa, se lasten leikistä tuleva ääni on ollut välillä jotain infernaalista.
Voihan se olla että lasta ei ole kuunneltu ellei hän ole huutanut. Tiedä häntä.
Naapurissa asuu 3 alle kouluikäistä lasta. Parin talon päässä on sijaiskoti, jossa käsittääkseni on 6 lasta eri puolilta Suomea hoidettavana. Kummankaan talon lapset eivät huuda ja tervehtivät kauniisti naapureita.
Meidän naapurissa asuu vain yksi lapsi, enkä ole kuullut hänen kiljuvan. Joskus kuuluu, kun laulaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan sama mikä asumismuoto on kyseessä, rääkyminen ja se vihlova kirkuminen on nykypäivää. Meilläkin oli aivan mielettömän rauhallinen vanhusvoittoinen rivariyhtiö, kunnes alkoi "tiettyjen" perheiden invaasio, kun lähtö palvelutaloihin jne alkoi ja asunnot myytiin..
Nyt on betoniporsaita joka nurkilla, kun ajelevat ympäri pelastusteitä ja parkkaavat miten tykkäävät ja milloin vaan, ja kirkuminen on jotain infernaalista. Edes öisin ei nuo s...tanat osaa pitää turpaansa kiinni, ja ihan pieniä lapsia mukana huutamassa, itkien ja väsyneinä.
Jalkapalloa alkoi yksi porukka pelata klo kahden jälkeen yöllä niin, että postilootat kolisivat, se onneksi lopetettiin. Ikuinen taistelu. Minne pakenisin??
Ei meidän lapset ole koskaan kiljuneet, lähipiirissäkin on vain yksi joka kiljuu ja on kovaääninen vielä kouluikäisenä, jokunen jotka kiljuivat pienenä mutta eivät enää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei meidän lapset kilju.
Asumme uudessa omakotitalossa.
Johtuu ehkä siitä, että olemme köyhiä.
Kiljuminen kuluttaa happea, emmekä halua laittaa koneellista ilmanvaihtoa isommalle koska se maksaa.
Kiljuuhan nuo paljon. Matkaa on linnuntietä parisen sataa metriä, ja kuuluuhan se silti.
Ei nyt onneksi kovin voimakkaasti, kun on niin kaukana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän myös ne kilteimmät pojat olisivat halunneet mukaan näihin yön yli juhliin, mutta koskaan ei kutsuttu mukaan. 😕
Kyllä meilläkin ns hiljaisella omakotialueella naapurien lapset huutavat kuin kaulaa leikattais, mutta ihan sama juttu mökilläkin., Järvi kantaa karjumisen vastarannalle, kauas, mutta täällä taajamassa kasvillisuus vähän tukahduttaa älämölöä.
Vanhemmat eivät varmaankaan tajua ja hahmota lastensa äänenkäyttöä. Muiden huomioiminen ei ole mikään ykkösarvo tämän päivän elämisen tahdissa ja miksi siitä on aivan turha sanoakaan. Joskus käyn kysymässä sattuiko, kun kuulosti kuin itkisit kovasti. Hetkeksi se hiljentää, mutta seuravana päivänä älämölö jatkuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On normaalia. Pienet lapset usein käyttävät ääntään, elleivät ole arkaluonteisia. Meillä kiljutaan paljon ihan siksikin, että talo ja piha ovat isoja = etäisyydet ovat usein isoja. Eli esim. Lapsi on alakerrassa ja kommentoi jotain isälleen, joka on yläkerrassa. Pakkohan se on huutaa, ellei halua lähteä käymään siellä ja takaisin. Tätä on yllättävän usein.
Aina voi muuttaa jonnekin kaukaiseen korpeen, jossa ei ole naapureita lähellä. Tai sitten ihan vsin sopeutua elämisen ääniin. Boomerikaan ei täällä ole yksinään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me asumme uudella okt-alueella missä korttelin keskellä on leikkipuisto eli tontit rajoittuvat siihen.
Vaikka omat 4 lasta ovat jo muuttaneet kotoa mun mielestä on ihana kuunnella lasten ääniä ulkona:) Kikatusta, riemun kiljahduksia, joskus piemtä kiukuttelua. Jopa esiteinien kuuntelemaa gangstaräppiä kun pelaavat korista😅
Pakkohan lapset on ulos komentaa kiljumaan. Ei sitä sisällä jaksa kuunnella.
Aika ei vielä parissakymmenessä vuodessa ole kullannut muistoja siitä, kun tein vuorotyötä ja yritin päivällä nukkua naapuruston lasten kiljuessa parvekkeen alla. Se raastoi hermoja, vaikkei kenenkään muu syy ollutkaan.
Nyt omakotialueella koen elämän äänet vain mielettömän ihaniksi. Ei haittaa yhtään koirien haukku, vaikka niitä on jokseenkin joka toisessa talossa. Kukaan ei hauku tai edes ole pihalla jatkuvasti. Ruohonleikkurien ja pihakoneiden äänet kertovat turvallisista arjen rutiineista ja leikkivät lapset elämän jatkuvuudesta. Grillin tuoksut ja illanistujaiset ovat parasta, kun niitäkään ei ole jatkuvasti. Tulee itsellekin hymy huulille kun kuulee ihmisten olevan yhdessä, kasvokkain ja iloisella mielellä.
En toivoisi ympärilleni mitään huopatossutehdasta.
Meidän teini kiljuu koneella pelatessaan. Ollaan monesti puhuttu siitä, että kerrostalossa moinen älämölö ei tulisi kuuloonkaan.
Just katselin vastapäisen naapurin lapsia ikkunan läpi eikä noista mitään ääntä tänne kuulu.
Mä olen itse huutanut lapsena ihan todella paljon. Uhmakiukut on kestänyt jopa puoli tuntia suoraa huutoa. Silloin 90 luvulla sitä pidettiin ihan normaalina että lapset huutas. Asuttiin tosin kerrostalossa
No joo kyllä kiljuu, järkyttävästi.
Ja sitten vielä kasa koiria räksyttää lisäksi.