Ihailetko yleensä menestyneitä henkilöitä vai vihaatko heitä?

Ihailen ihmisiä, jotka saavat paljon aikaiseksi ja menestyvät omalla älyllään. Koitan ottaa mallia siitä miten ovat menestyneitä ja soveltaa näitä asioita omaan elämääni.

Riippuu ihmisestä ja siitä kenen kustannuksella menestys on tullut sekä siitä mitä ihminen menestyksellään tekee.

No mitäs kummaa taas. Menestyneitä ihmisiä on monenlaisia. On niitä, jotka auttavat menestyksellään ja rahoillaan yhteiskuntaa ja muita ihmisiä, ja haluavat aidosti hyvää kaikille. Maksavat työntekijöille hyvää palkkaa jne. Sitten on niitä, jotka menestyvät satuttamalla muita, eli rahat päätyy ihmiselle keplottelemalla. Nämä tyypit sitten myös käyttävät valtaa muita vastaan, ja maailma muuttuu aika synkäksi paikaksi kaikille muille. Eli mahdotonta vastata tähän kysymykseen. Vähän kuin kysyisi, että onko ruoka hyvää vai pahaa. Aika laaja yleistys.

Vierailija kirjoitti:

No mitäs kummaa taas. Menestyneitä ihmisiä on monenlaisia. On niitä, jotka auttavat menestyksellään ja rahoillaan yhteiskuntaa ja muita ihmisiä, ja haluavat aidosti hyvää kaikille. Maksavat työntekijöille hyvää palkkaa jne. Sitten on niitä, jotka menestyvät satuttamalla muita, eli rahat päätyy ihmiselle keplottelemalla. Nämä tyypit sitten myös käyttävät valtaa muita vastaan, ja maailma muuttuu aika synkäksi paikaksi kaikille muille. Eli mahdotonta vastata tähän kysymykseen. Vähän kuin kysyisi, että onko ruoka hyvää vai pahaa. Aika laaja yleistys.

Mutta jatkona tähän, että samantekevää se ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Riippuu ihmisestä ja siitä kenen kustannuksella menestys on tullut sekä siitä mitä ihminen menestyksellään tekee.

Samoin. Sitä vaihtoehtoa ei ollut vastausvalikoimassa, joten jätän äänestämättä aloitukseen.

Ihailen siinä tapauksessa että menestynyt henkilö oikeasti on omilla avuillaan menestynyt eikä menestys ole revitty muiden selkänahasta tai kustannuksella. 

Ihailen, jos ihminen on itse tehnyt menestyksensä. Toisin sanoen en ihaile esimerkiksi näitä, jotka ovat menestyneet syntymällä oikeaan sukuun.

Riippuu miten menestys on tullut. Jos ob oikeasti lähtenyt nollasta, niin arvostan enemmän, mutta jos perhetausta nostanut tai auttanut asemaansa, niin sitten arvostan vähemmän tai en ollenkaan. Talonmiehen lapsesta lääkäriksi on siis mun mielestä kova suoritus ja varma merkki älykkyydestä, kun lääkäriperheen lapsesta lääkäriksi taas ei oikeastaan kerro varmuudella muusta kuin että tausta on ainakin ollut hyödyksi.

Samoin se, mitä menestyksellä tekee, vaikuttaa ratkaisevasti. Kuten aiemmat olikin jo kommentoineet.

Ihailen nyt jo edesmennyttä Genelecin perustajaa Ilpo Martikaista. Hän teki menestyvän yrityksen, mutta piti huolta siitä, että työntekijät saivat heille kuuluvan osan menestyksestä. Näitä tällaisia menestyneitä yrittäjiä ei monta ole sen paremmin meillä kuin muualla.