Mita ajatuksia tama viesti sinussa herattaa? http: //www. vauva-lehti. fi/keskustele/m. asp?m=9037360&t=9001659&p=&tmode=1&smode=1&key=&language=

varsinkaan jos torjuva osapuoli käyttäytyy aggressiivisesti torjuen toista kohtaan, kuten tässä tapauksessa.

Eihän terapiaan, varsinkaan tollaiseen, mennä siksi, että olisi jotain perustavaa laatua olevaa vikaa! SILLOIN mennään lääkäriin tai POTILAANA terapiaan, ei asiakkaana.



Ja suhteessa on erittäin epäreilua olla kertomatta aggressiivisuuden syytä ja sen jälkeen vain syyttää toista tunteettomuudesta. Kun eivät ne miehet meidän isiämme saati terapeutteja ole, vaan ihan tavallisia ihmisiä. Joita ei ole koulutettu esim mielenterveysalalle ymmärtämään, että kun vaimo lyö, niin pitää olla pitkämielinen ja ymmärtää, että jotain on vinossa (selvittää syy siihen näppärästi) ja tarjota oikeanlaista apua.



Ap tapauksessa nainen oli väkivaltainen, jätitkö sen kenties ihan tarkoituksella noteeraamatta? Kun parisuhteessahan se ei mitenkään voi pahoittaa toisen tunteita, jos ei edes nokka murru?!

ei moralisointia kiitos

tunnistan 1 viestin erittäin hyvin. Vuosia sitten jouduin samaan tilanteeseen, ensimmäinen lapsi syntyi ja ennen loistava seksielämä kuihtui kasaan. Synnytys aiheutti vaimossani monia suuria myllerryksiä, parisuhteelle aivan uusia ongelmia (molemmille) ja väsyneinä emme kyenneet näkemään enää mitään järkevästi. Kävimme muutaman kriisin läpi, ja onnistuttiin jopa hakeutumaan yksinkertaiseen neuvontaan/terapiaan mutta liian pintapuoleisesti. Sexpon terapiaan vaimo ei suostunut menemään ja hän suhtautui seksuaalisuuteen erittäin agressiisivesti (" minussahan ei ole mitään vikaa" ). Toisen lapsen syntymän jälkeen seksi hävisi lopullisesti kuvioista, luovutin yrittämisenkin kun olin muutaman aloitteeni jälkeisen raivokohtauksen jälkeen tuntenut itseni totaalisen arvottomaksi.



Päätin hakea asiaan muutosta, vaikka vaimo ei suostunutkaan terapiaan. Itse sain apua jossa suositeltiin eroa tilanteessa jossa minulla ei ollut enää mitään. Rakastin kuitenkin perhettäni, enkä halunnut jättää lapsia. Hankin rakastajattaren, ihanan naisen jolla seksi luisti hyvin ja jonka kansa oli helppoa puhua. Suhde oli tosin lyhyt, ja päätin sitten kertoa vaimolleni.



Maailma romahti, hetkeksi. Väkivaltaisuus ja agressiivisuus leimahti hänessä taas (ei ollut ensimmäinen kerta) mutta tällä kertaa se tuntui helpommalta koska tunsin että olin oikeasti tehnyt jotain väärää.



Ensimmäisen reaktion jälkeen järkkäsin meidät kriisiterapiaan, tämän jälkeen onnistuin vihdoinkin järjestämään meille kunnon parisuhdeterapiaa ja me osallistuimme kerrankin siihen täysillä. Parisuhdeterapian lisäksi aloitimme myös molemmat henkilökohtaisessa terapiassa käynnit.



Nyt, kun kolmas lapsi on syntynyt asiat ovat taas hyvällä mallilla. Seksielämäkin on vihdoinkin järkevä kompromissi. Kohtuuttomuutta ei kenenkään toivomuksissa ole. Pitkiä taukoja tietenkin. Mutta ennen kaikkea agressiivinen hylkääminen on hävinnyt.



Oli tietenkin erittäin ikävää että sen piti tapahtua vaikeimman kautta.



En kuitenkaan kadu pettämistäni. Se oli katalyyttinen tapahtuma, joka pelasti minun seksuaalisen itseluottamukseni ja jota kautta löysimme parisuhteeseen uuden aloituksen.



Olkoot tämä myöskin varoittava esimerkki. Älä halveksi kumppanisi tarpeita lapsen syntymän jälkeen.



Mutta ennen kaikka, jos jompi kumpi pyytää terapiaan - suostu. Typerintä mitä voit tehdä on kieltäytyä.

Olen sitä mieltä, että monet (vaan eivät kaikki) synnyttäneet naiset lukkiutuvat äidin rooliinsa, ja heistä tulee miehilleen aggressiivisia kotihirviöitä.



Kokemusta on useammastakin tämän kaltaisesta tapauksesta, omasta ja kuultuna/nähtynä muiden vaimoista.



Joku raja se on sen naisnäkökulman korostamisellakin. Symppaan alkuperäistä kertojaa täysillä.

Mutta todellista rakkautta on se, että päästää ihmisen vapaaksi maanpäällisestä helvetistä. Päästää hänet suhteeseen jossa hän tuntee olevansa rakastettu. Ja pystyy itse rakastamaan vapaaksi päästettyä, toivoen heille kaikkea hyvää.

Miehelle nostan hattua että kesti seksittömässä avioliitossaan ja jaksoi vielä hoitaa osansa isänäja erityisesti siitä silti kunnioittaa vaimoaan!

5:

Mutta todellista rakkautta on se, että päästää ihmisen vapaaksi maanpäällisestä helvetistä. Päästää hänet suhteeseen jossa hän tuntee olevansa rakastettu. Ja pystyy itse rakastamaan vapaaksi päästettyä, toivoen heille kaikkea hyvää.

Jos mies uikuttaa takaisin niin säälistä se varmaan sai anteeksi.

-9-

-9-

-9-

Nyt, kun kolmas lapsi on syntynyt asiat ovat taas hyvällä mallilla. Seksielämäkin on vihdoinkin järkevä kompromissi. Kohtuuttomuutta ei kenenkään toivomuksissa ole. Pitkiä taukoja tietenkin. Mutta ennen kaikkea agressiivinen hylkääminen on hävinnyt.

Tästä on kyse silloin kun hormonitoiminta estää nauttimasta seksistä. On sopeuduttava. Silloin kun kieltäydytään seksistä, se ei saa tapahtua toista pilkaten ja väheksyen.

-9-

Sinun neuvosi kaikille puutteessa oleville on: Menkää ja naikaa muita. Se on korrekktia ja oikein. Se olisi todella hyvä ja toimiva lääke hormonitoiminnan tasapainottamiseksi. Halpakin lisäksi:-D

Sitä paitsi: Mitä jos mies kieltäytyy seksistä? Onko silloin väärin hakea läheisyyttä esim. tälläkin palstalla usein esiin tulleelta ' ihanalta työkaverilta, jonka jokainen sana on täynnä ihmeellistä sähköä ja kipinää' ?

17:

Rakastava vaimo antaa anteeksi, koska syy on tietysti naisen. Vai?

-9-

19:

Sinun neuvosi kaikille puutteessa oleville on: Menkää ja naikaa muita. Se on korrekktia ja oikein. Se olisi todella hyvä ja toimiva lääke hormonitoiminnan tasapainottamiseksi. Halpakin lisäksi:-D

-9-

Jos toinen joutuu seksin puutteessa hekmaan seksin muualta, on peli jo menetetty. Haluttoman pitää sopeutua siihen että joskus voi joutua venymään seksiin vaikka ei tekisikään mieli. Seksiä normaalisti haluavan taas pitää tajuta että ei joka kuukausi voi saada seksiä. SE on sitä sopeutumista mutta kyllä sinä sen tajusit. Et sinä tyhmä ole.



-9-

niin mieheltä saa sukupuolitaudin tämän vieraissa hyppelemisen seurauksena.

Tämän vuoksi kannattaakin pysyä kotona. Pitkämielisyydellä saa iheitä aikaan.



-9-

Ilman seksiä ihminen voi aivan hyvin elää, seksin puutteeseen ei kuole, eikä se vahingoita terveyttä. Ja jos niitä tarpeita on pakko jotenkin tyydyttää niin ihmisellä on kaksi tervettä kättä joita voi käyttää. Kenenkään ei ole _pakko_ mennä vieraisiin jos puolisolta ei saa. Kyse on silloin omien tarpeiden tyydyttämisestä itsekkäällä tavalla, koska ei _halua_ olla ilman seksiä.

Ei ole kyse siitä että seksiä on pakko saada vaan siitä että _haluaa_ saada seksiä, jos ei puolisolta niin joltakin muulta.



Pettäminen on täysin oma valinta, ei asia jonka tekeminen olisi millään tavalla pakollista.

Tällä onkin kuva pamauttaa päähän puolisoa joka ehdottelee itsekästä tarpeiden tyydytystuokiota kynttilänvalossa punaviinin kera. " No vedäpä vaikka käteen, kulta!"

Vierailija:

Ilman seksiä ihminen voi aivan hyvin elää, seksin puutteeseen ei kuole, eikä se vahingoita terveyttä. Ja jos niitä tarpeita on pakko jotenkin tyydyttää niin ihmisellä on kaksi tervettä kättä joita voi käyttää. Kenenkään ei ole _pakko_ mennä vieraisiin jos puolisolta ei saa. Kyse on silloin omien tarpeiden tyydyttämisestä itsekkäällä tavalla, koska ei _halua_ olla ilman seksiä.

Ei ole kyse siitä että seksiä on pakko saada vaan siitä että _haluaa_ saada seksiä, jos ei puolisolta niin joltakin muulta.

Pettäminen on täysin oma valinta, ei asia jonka tekeminen olisi millään tavalla pakollista.