Vaellus. Päivämatkojen pituudet ja kuinka kauan kävellä aina kerrallaan?
Kommentit (55)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saako kuiva-aterioita edullisemmin jostain nettikaupasta? Katsoin valikoimia Partioaitassa ja Scan Outdoorissa, kalliita ovat. Toki puuroainekset lisukkeineen väsään itse, en maksa yhdesta makupuurosta 7€! Mutta ne varsinaiset pääruoat ei-lihansyöjälle?
En tiedä, mutta edullisimmin saat ateriat tekemällä ne itse ja kuivattamalla uunissa sen, mitä ei voi viedä maastoon sellaisenaan. Reseptejä kyllä löytyy paljon.
Nykyisillä sähkön hinnoilla ei kannata uunissa kuivatella. Kuivurin osto tekee kuivauksesta ja ruoista kalliita. Ja että itse kokkailisin vielä! Älä unta näe! 😂
Kilpisjärvellä kuluu 3 km tunnissa. 10 km niin voi patikoida huomennakin. Kivikkoa, ei ole kävelyä vaikka on kivaa.
kerran innostui 25 km, sitten ei enää kävelty seuraavana päivänä. Jalat kipeät, kirjoja, saunomista, kaupassa ym.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saako kuiva-aterioita edullisemmin jostain nettikaupasta? Katsoin valikoimia Partioaitassa ja Scan Outdoorissa, kalliita ovat. Toki puuroainekset lisukkeineen väsään itse, en maksa yhdesta makupuurosta 7€! Mutta ne varsinaiset pääruoat ei-lihansyöjälle?
En tiedä, mutta edullisimmin saat ateriat tekemällä ne itse ja kuivattamalla uunissa sen, mitä ei voi viedä maastoon sellaisenaan. Reseptejä kyllä löytyy paljon.
Nykyisillä sähkön hinnoilla ei kannata uunissa kuivatella. Kuivurin osto tekee kuivauksesta ja ruoista kalliita. Ja että itse kokkailisin vielä! Älä unta näe! 😂
Pörssisähkön keskihinta viimeisen neljän viikon ajalta on alle 4 senttiä kilowattitunnilta. Ja kuivauksen voi keskittää yön ajalle, jolloin hinta on vielä selvästi keskihintaa alempi. Yhden yön aikana kuivattaa useamman annoksen, ja koska kuivatus tehdään matalalla lämpötilalla, ei sähköä kulu kohtuuttomasti.
Mutta ei kenenkään ole pakko tehdä retkiruokia itse. Kyllä niitä saa kaupasta, kunhan on valmis maksamaan selvästi enemmän.
Riippuu niin monesta matkaseura, sää, kantamus, maasto, oma kunto, mitä arvostaa jne
Keskimäärin omat päivämatkat ovat 12-20km välillä, ehkä helpossa maastossa joku 15km voisi olla ihan sopiva päivätahti.
Pisimmät päivämatkat taisi olla kymmenen vuotta sitten Hetta - Pallas reilillä (65km) jonka kävelin 2,5 vrk:ssa, eli noin 26km päivätahtia ja aika vaikeassa maastossa.
Olin silloin fyysisesti hyvässä kunnossa ja yksin reissussa joten taukopaikoilla istuskellessa kävi aika pitkäksi. Jonkun toisen mielestä kilometrien ahmiminen on ehkä hölmöä ja vie nautinnon vaeltamisesta, mutta itselleni jäi hyvät muistot itsensä haastamisesta tuolla reitillä eivätkä yli 25km päivämatkat silloin tuntuneet liian pitkiltä. Nyt voisi olla eri tilanne
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
VESI! Ensisijaisen tärkeää, voisi sanoa jopa elintärkeää. Veden saanti - onko varmuutta?
Vesi on tärkeä, mutta yleensä Suomessa suosituilla vaellusalueilla on runsaasti jokia, puroja tai muita vesipaikkoja, joista voi ottaa vettä. Olen tehnyt Lapissa useita monen yön vaelluksia (pisimmät 10-11 päivää), eikä yhdelläkään kerralla ollut ongelmia veden kanssa.
Viime kesinä on ollut kovia helteitä ja paikoin pienemmät purot ovat Lapissa kuivuneet. Näistä on raportoineet tubettaja-vaeltajatkin. Eli ei kannata pitää itsestäänselvyytenä että vettä aina vaan löytyy joka paikasta, etenkään kuivina aikoina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saako kuiva-aterioita edullisemmin jostain nettikaupasta? Katsoin valikoimia Partioaitassa ja Scan Outdoorissa, kalliita ovat. Toki puuroainekset lisukkeineen väsään itse, en maksa yhdesta makupuurosta 7€! Mutta ne varsinaiset pääruoat ei-lihansyöjälle?
En tiedä, mutta edullisimmin saat ateriat tekemällä ne itse ja kuivattamalla uunissa sen, mitä ei voi viedä maastoon sellaisenaan. Reseptejä kyllä löytyy paljon.
Nykyisillä sähkön hinnoilla ei kannata uunissa kuivatella. Kuivurin osto tekee kuivauksesta ja ruoista kalliita. Ja että itse kokkailisin vielä! Älä unta näe! 😂
Pörssisähkön keskihinta viimeisen neljän viikon ajalta on alle 4 senttiä kilowattitunnilta. Ja kuivauksen voi keskittää yön ajalle
Kaikilla ei ole edes yöllä halpa sähkö. Kiinteä sopimus edelleen 22c.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saako kuiva-aterioita edullisemmin jostain nettikaupasta? Katsoin valikoimia Partioaitassa ja Scan Outdoorissa, kalliita ovat. Toki puuroainekset lisukkeineen väsään itse, en maksa yhdesta makupuurosta 7€! Mutta ne varsinaiset pääruoat ei-lihansyöjälle?
En tiedä, mutta edullisimmin saat ateriat tekemällä ne itse ja kuivattamalla uunissa sen, mitä ei voi viedä maastoon sellaisenaan. Reseptejä kyllä löytyy paljon.
Nykyisillä sähkön hinnoilla ei kannata uunissa kuivatella. Kuivurin osto tekee kuivauksesta ja ruoista kalliita. Ja että itse kokkailisin vielä! Älä unta näe! 😂
Pörssisähkön keskihinta viimeisen neljän viikon ajalta on alle 4 senttiä kilowatt
Kaikilla ei ole edes yöllä halpa sähkö. Kiinteä sopimus edelleen 22c.
Vaikka maksaisi sähköstä 22 snt/kWh, niin yhden yön kuivatukseen uunissa menee alle euro. Ja siinä saa kuivattua ainakin kolme annosta.
Itse tullut tehtyä retkiä eräällä porukalla monta matkaa pohjoisessa. Mukana ollut myös lonkkavaivainen, joten on tehty periaatepäätös, että nukutaan mökissä ja tehdään päiväretkiä joko mökiltä tai sitten ensin autolla sinne, mistä reitti alkaa.
Päiväretkillä helpottaa suuresti, että selviää päivärepulla, jolloin kulku on huomattavasti helpompaa kuin painavan rinkan kanssa.
Päiväretket ovat tavanomaisesti olleet n. 815 km, mutta keskimäärin on pyritty noin kymmeneen.
Matkanopeus riippuu suuresti siitä, miten helppokulkuinen maasto on. Hyvällä polulla verrattain tasaisella maalla voi edetä paljonkin muutamassa tunnissa, mutta juurakkoisella ja kivikkoisella polulla tai tunturiin kiivetessä rakkakivikossa matkavauhdiksi ei kannata laskea edes 1 km/h.
Ihan keskeistä on ajatuksella suunnitella reitti ja selvittää sen ominaisuudet. Onko varmuus vedestä? Jos ei, pitää sitä olla mukana niin, että selviää päivän. Millainen on reitin korkeusprofiili? Isot mäet tai tunturiin kiipeäminen on hidasta ja jos polku on huono tai sitä ei ole, niin alamäkeen meno voi olla jopa hitaampaa kuin ylös.
Jos on vesistöjen tai purojen ylityksiä, niin onko niissä siltoja? Jos ei, pitää miettiä kuinka vesistönylitys tehdään järkevästi ja itseä telomatta. Erämaassa apu on kaukana ja loukkaantuminen on vakava juttu, etenkin jos ollaan paikassa, mihin puhelimet eivät kuulu ja ollaan tiettömän taipaleen takana.
Onko matkan varrella mitä varusteita (tulipaikat, autuotuvat) ym.? Metsäpalovaaran aikaan nimittäin autuotuvan kamiinalla voi lämmittää ruokaa, mutta nuotiopaikoilla se ei ole luvallista eikä ennen kaikkea vastuullista.
Pukeutuminen sään ja lämpötilan mukaan. Vaihtovaatetta tarpeen mukaan, etenkin jos jossakin autiotuvassa voi vaikka vähän kuivatella varusteita sateisena päivänä. Mukavampaa, jos saa edes jossakin vaiheessa päivää vaihtaa kuivan paidan selästä hikoillun tilalle.
Kengät maaston ja lumitilanteen mukaan. Ei tarvitse mennä minnekään kauas, kun toukokuun lopussa tai kesäkuun alussa lunta voi olla vielä notkoissa ja varjopaikoissa. Ja kaikkein tärkein: ei uusilla kengillä maastoon! Jos on retki-innostuksen vallitessa ostanut uudet kengät, niin ne on ehdittävä kunnolla ajaa sisään, jotta on varmuus siitä, että niillä voi tehdä matkan ilman, että jalat ovat rakoilla tai muuten rikki. Tästä syystä on myös muutoinkin viisautta käyttää tilanteen mukaan tuplasukkia. Tällöin hankaus on sukkien välissä eikä sukan ja ihon välissä.
Samoin tärkeää on muistaa, että matka ei tapa, vaan vauhti. Eli kun pitää vauhdin järkevänä itseään kuunnellen, niin tietää selviävänsä päivämatkan kunnialla. Ja ei tuonne pohjoiseen muutoinkaan kannata mennä kiirehtimään vaan nauttimaan maisemista. Kannattaa siis varata aikaa kunnolla, jotta ehtii katsoa muuallekin kuin jalkoihinsa polkua edetessä.
Näillä yllä olevilla jutuilla olen itse selvinnyt hyvin monista matkoista vähän läskinä kaupunkilaisena. Retkeily itsessään toki opettaa myös ajan saatossa miten kannattaa toimia.
Vertailun vuoksi:
* Ohjesäännön mukaan jalkamarssin pituus maksimissaan 35 - 40 km päivässä.
* 10 minuutin tauko kerran tunnissa.
* Tämä täyspakkauksen kanssa, joka painaa n. 35 kg plus henkilökohtainen ase ja ammukset sekä mahdollisesti majoitusvälineet ( puolijoukkueteltta n. 20 kg ja telttakamiina n. 18 kg. Näitä kannetaan vuoron perään esim. 15 min. vuoroissa, jollainen osuu kohdalle esim. joka kolmas tunti. )
Tuo meni kyllä nuorempana, mutta nyt saattaisi tehdä tiukkaa - ainakin jo toisena päivänä.
Vierailija kirjoitti:
Vertailun vuoksi:
* Ohjesäännön mukaan jalkamarssin pituus maksimissaan 35 - 40 km päivässä.
* 10 minuutin tauko kerran tunnissa.
* Tämä täyspakkauksen kanssa, joka painaa n. 35 kg plus henkilökohtainen ase ja ammukset sekä mahdollisesti majoitusvälineet ( puolijoukkueteltta n. 20 kg ja telttakamiina n. 18 kg. Näitä kannetaan vuoron perään esim. 15 min. vuoroissa, jollainen osuu kohdalle esim. joka kolmas tunti. )
Tuo meni kyllä nuorempana, mutta nyt saattaisi tehdä tiukkaa - ainakin jo toisena päivänä.
Kuriositeettina: Suomen monet keskiaikaiset kirkot on rakennettu 33 km etäisyydelle toisistaan, joka vastaa ihmisen päivämatkaa jalan ( sulan maan aikana ).
Miksi näin on? Ja onko kirkot rakennettu tuolle etäisyydelle toisistaan tarkoituksella, vai johtuuko tuo säännöllisyys siitä, että kirkot on usein rakennettu niitä paljon vanhempiin hiisiin, jotka taas on sijoitettu aikanaan tarkoituksellisesti päivämatkan etäisyydelle toisistaan?
Kyseessä on joka tapauksessa tilastollisesti mahdoton satunnaisuus!
Kirkot on rakennettu kaiketi niin, että ihmiset pystyvät käymään sunnuntaisin jumalanpalveluksessa. Sinne ei siis saanut olla liian pitkä matka.
Hyviä vinkkejä tullut jo aiemmilta vastaajilta. Hyvä nyrkkisääntö on että keskimäärin aloittelijalla päivämatka on lyhyempi kuin mitä itse uskoisi. On tärkeää olla vetämättä itsensä "jaksamisen äärirajoille" jo ihan turvallisuudenkin kannalta - jos tekee liian pitkiä päivämatkoja tai etenemistahti on liian nopea, on loukkaantumisriski suurempi. Väsyneenä ei astu ihan tarkasti ja voi vaikka nyrjäyttää nilkkansa, kaatua, ja toki helteillä saada lämpöhalvauksen tai vaikka vatsataudinkin. Aina pitää kävellä retkellä vähän lyhyemmän matkan mitä oikeasti jaksaisi.
20-30-vuotiaana kävelin max 40 km pävässä, kannoin perunat tunturiin ja varusteet olivat raskasta sorttia. Nyt riittää useinkin 10 km päivässä, vaikka tamineet vaihtuneet ultrakevyisiin ja ruoka kuivattua (kokellut lähes kaiken kuivattamista). Kuukauden vaelluksia olen pisimmillään tehnyt. N58
Vesi on tärkeä, mutta yleensä Suomessa suosituilla vaellusalueilla on runsaasti jokia, puroja tai muita vesipaikkoja, joista voi ottaa vettä. Olen tehnyt Lapissa useita monen yön vaelluksia (pisimmät 10-11 päivää), eikä yhdelläkään kerralla ollut ongelmia veden kanssa.