Mitä mieltä ihmisistä, jotka aina vakuuttelevat, että rahaa kyllä on?
Miksi joku tekisi niin? Esim. "Ei hinnalla ole väliä" tai "aiomme ostaa loma-asunnon" ( eivät osta).
Jos jollain on rahaa, hän ei siitä kyllä puhu. Rehentelystä tulee mieleen lähinnä, että sanojalla on rahaongelmia.
Kommentit (22)
Minulla on rahaa niin paljon, ettei tarvitse miettiä persauksisten juttujen merkityksiä.
Vähän tyylitöntä, on mulla rahaa mutta en lesoile sillä.
Vierailija kirjoitti:
No en kyllä tunne sellaisia ihmisiä, jotka näin sanovat. Tunnen kyllä yli varojensa eläneitä ja niitä, joilla on rahaa ja omaisuutta.
Minä tunsin lapsena perheitä, joilla oli oikeasti suuri varallisuus. Eivät puhuneet rahasta koskaan. Ap
Vierailija kirjoitti:
Minulla on rahaa niin paljon, ettei tarvitse miettiä persauksisten juttujen merkityksiä.
Rikkaat eivät puhu noin.
Tunnen päinvastaisia. Rahaa on, mutta puhutaan että pakko hakea lainaa jotta saa ton autonromun vaihdettua. Tai lomamatkalle on kuulemna säästetty kaksi vuotta. Molemmissa tapauksissa rahat on olleet tilillä eikä tod viimeiset sentit. Ei haluta antaa kuvaa että liian hyvin menee.
En vakuuttelee. Sanon vaan ruikuttajille että setelipainossa ei ole koskaan ollut yt neuvotteluja, pitäisi riittää.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on rahaa niin paljon, ettei tarvitse miettiä persauksisten juttujen merkityksiä.
No miksi sitten avasit tämän ketjun ja jopa kommentoit siihen? :D
Joitain vuosia sitten lopetin harrastamasta itsesensuuria ja puhumaan ihan suoraan sen mitä ajattelen. Lopetin itseni hyssyttelyn vain siksi, että se kuulija saattaaehkäkenties loukkaantua tai tulla kateelliseksi. Tajusin, että se on kuulijan tunne, jos niin käy, eikä minun tarvtise sitä myötäillä, vastustaa tai tukea.
Siksi minäkin olen nykyisin niitä ihmisiä, jotka voivat sanoa ääneen, että rahaa on. Jos sanoisin muuta, se olisi valehtelua. En ole maailman rikkain, en edes suomen rikkain, mutta rahaa on siten, että voin elää pelkäämättä konkurssia.
Jos joku siitä mielensä loukkaa, niin ei ole minun asiani. Hän käsitelkööt sen itsensä kanssa.
Saa alapeukuttaa vapaasti, se kuitenkin helpottaa alapeukuttajan oloa.
Vierailija kirjoitti:
Joitain vuosia sitten lopetin harrastamasta itsesensuuria ja puhumaan ihan suoraan sen mitä ajattelen. Lopetin itseni hyssyttelyn vain siksi, että se kuulija saattaaehkäkenties loukkaantua tai tulla kateelliseksi. Tajusin, että se on kuulijan tunne, jos niin käy, eikä minun tarvtise sitä myötäillä, vastustaa tai tukea.
Siksi minäkin olen nykyisin niitä ihmisiä, jotka voivat sanoa ääneen, että rahaa on. Jos sanoisin muuta, se olisi valehtelua. En ole maailman rikkain, en edes suomen rikkain, mutta rahaa on siten, että voin elää pelkäämättä konkurssia.
Jos joku siitä mielensä loukkaa, niin ei ole minun asiani. Hän käsitelkööt sen itsensä kanssa.
Saa alapeukuttaa vapaasti, se kuitenkin helpottaa alapeukuttajan oloa.
Sen huomaa kuka on rikas tai no varakas siitä, että kun ihmiset päivittelevät hinnannousuja ym, nämä eivät sano mitään tai yleisellä tasolla kommetoivat yhteiskunnan kehitystä. Sama korkojen nousun kanssa, jos ei ole velkaa ei ole hätää korkojen nousun kanssa. Eivät siis päivittele asiaa.
Itse haaveilen lomamökistä ja saatan puhuakin siitä että olen katsonut niitä Etuovesta ja hinta sitä ja tuota ja järvi on jne. En kuitenkaan aio ostaa koska realiteetit lyö vastaan eli on liian paljon hommaa niissä ja ikää alkaa olemaan niin ettei mitään järkeä enää hommata mökkiä. Omistaminen on riesa oikeasti, kaikenlaisia kuluja ym. Haaveilla voi ja se on ilmaista :). Ehkä joskus vuokramökki pidemmäksi aikaa sitten.
Mitä hauskaa rahasta on, jos siitä ei saa puhua? Palkalla ja varallisuudella lesoaminen on parasta hupia ja suurin syy miksi käyn töissä. Oikein näkee miten ärsytys paistaa toisen katseesta, kun hän miettii mitä kaikkea voisi minun asemassa tehdä.
Noinhan se menee. Vain persaukisen suusta olen kuullut 'rahaa se vain on' jne. tyyppistä sontaa. Onhan se tavallaan totta, että raha on vain vaihdannan väline, mutta silloin raha pitää sitoa siihen miten raha on tienattu. Jos olet palkkatöissä niin raha on siduttu omaan aikaasi eli aikaan minkä vietät töissä.
Vierailija kirjoitti:
Tunnen päinvastaisia. Rahaa on, mutta puhutaan että pakko hakea lainaa jotta saa ton autonromun vaihdettua. Tai lomamatkalle on kuulemna säästetty kaksi vuotta. Molemmissa tapauksissa rahat on olleet tilillä eikä tod viimeiset sentit. Ei haluta antaa kuvaa että liian hyvin menee.
Ehkäpä lähipiirissä on ihmisiä jotka ovat piruilleet todennäköisesti kateuttaan heidän omaisuudestaan ja tuollaisesta vähättelystä on tullut tapa. Esimerkiksi oma isäni on konkurssin tehnyt yrittäjä ja en ole meidän uudempaa autoa hänelle näyttänyt sillä saisi raivokohtauksen.
Yleensä kuullut tuota vain persaukisilta, jotka ovat saaneet säästettyä 50e toimeentulotuesta. "Nyt on rahaa"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnen päinvastaisia. Rahaa on, mutta puhutaan että pakko hakea lainaa jotta saa ton autonromun vaihdettua. Tai lomamatkalle on kuulemna säästetty kaksi vuotta. Molemmissa tapauksissa rahat on olleet tilillä eikä tod viimeiset sentit. Ei haluta antaa kuvaa että liian hyvin menee.
Ehkäpä lähipiirissä on ihmisiä jotka ovat piruilleet todennäköisesti kateuttaan heidän omaisuudestaan ja tuollaisesta vähättelystä on tullut tapa. Esimerkiksi oma isäni on konkurssin tehnyt yrittäjä ja en ole meidän uudempaa autoa hänelle näyttänyt sillä saisi raivokohtauksen.
Minusta on kamalaa kun vanhemmat ovat kateellisia lapsilleen . Nähnyt näitä tapauksia liikaa. Eikö se ole hyvä että lapsilla pyyhkii paremmin kuin vanhemmillaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnen päinvastaisia. Rahaa on, mutta puhutaan että pakko hakea lainaa jotta saa ton autonromun vaihdettua. Tai lomamatkalle on kuulemna säästetty kaksi vuotta. Molemmissa tapauksissa rahat on olleet tilillä eikä tod viimeiset sentit. Ei haluta antaa kuvaa että liian hyvin menee.
Ehkäpä lähipiirissä on ihmisiä jotka ovat piruilleet todennäköisesti kateuttaan heidän omaisuudestaan ja tuollaisesta vähättelystä on tullut tapa. Esimerkiksi oma isäni on konkurssin tehnyt yrittäjä ja en ole meidän uudempaa autoa hänelle näyttänyt sillä saisi raivokohtauksen.
Minusta on kamalaa kun vanhemmat ovat kateellisia lapsilleen . Nähnyt näitä tapauksia liikaa. Eikö se ole hyvä että lapsilla pyyhkii paremmin kuin vanhemmillaan.
Kaipa vanhemmillani on jonkin sortin mt-ongelmia, helpoimmalla pääsee kun on mahdollisimman vähän tekemisissä. Ovat aina yrittäneet vain lytätä ja nujertaa, esimerkiksi lukion jälkeen sanoivat ettei meidän lapsille ole yliopisto tarkoitettu jne. Noh kävin tutkinnot ja nyt hyvässä virassa, ilmeisesti paha paikka kun lapsi menestyy itsenäisesti.
Yhtä rasittavia kuin sellaiset, jotka ilman minkäänlaista pyyntöä alkavat antamaan neuvoja talouden hallintaan. Yksi tuttava elää kuvitelmassa, että elän joka tilin jälkeen senttejä laskien ja muistaa jaella "viisaita" sanojaan. Toinen taas elää kuvitelmassa, että tienaan kymmeniä tuhansia ja jakelee omia aivopierujaan siitä, millaisen auton minun kannattaa ostaa tai mihin maahan matkustaa lomallani.
Todellisuudessa kummallakaan ei ole mitään tietoa siitä, mitä tienaan tai kuinka paljon käytän kuukaudessa elämiseen. Molemmat vain ovat päättäneet omissa päissään minun kaipaavan apua. Pitäkää huoli omista asioistanne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on rahaa niin paljon, ettei tarvitse miettiä persauksisten juttujen merkityksiä.
Rikkaat eivät puhu noin.
Vanha raha ja arvokkuus ei puhu noin, mutta uusrikkaus näkyy merkkilaukuissa ja siinä, että raha näkyy ja siitä puhutaan.
Meillä suvussa varallisuus tuli isovanhempieni piheydestä. Rahasta ei puhuttu, mutta tiesin isoäitini ravaavan loppuun saakka txt-tv:llä, koska sieltä näkyi pörssikurssit. Erona siihen, että isoäitini oli itse talonpoikaisperheestä oli se, että minullekin on opetettu jo varhain, että työstä pitää aina maksaa palkka ja velaksi ei koskaan lainata tai oteta toiselta. Jos jotain omaisuutta jaetaan, siitä tulee tehdä paperi ja samoin isommista hankinnoista tulee säästää kuitti niin ei tarvitse riidellä erotessa puolison eikä puolison perheen kanssa.
Muuten naurettiin ja rakastettiin, mutta rahasta puhuttiin vain, kun oli pakko ja siinäkin tapauksessa asiat asiana ennen kuin tunteet tulee mukaan.
No en kyllä tunne sellaisia ihmisiä, jotka näin sanovat. Tunnen kyllä yli varojensa eläneitä ja niitä, joilla on rahaa ja omaisuutta.