Selittäkää mulle: Miksi jotkut kutsuvat lastamme sitkeästi 1.etunimellä vaikka kutsumanimenä on 2.nimi?
Leikitään nyt selvyyden vuoksi, että lapsemme nimi olisi Veera Valeria. Ja kutsumanimi siis Valeria.
Onko se niin harvinainen tapa, että ihmiset eivät pysty sitä sulattamaan. Huipputilanne oli juuri sukujuhlissa, joissa kuulin mieheni siskon päivittelevän, että miksi kutsumme lastamme Valeriaksi, vaikka hänen nimensä on VEERA Valeria?!
Tuntuu tosi pahalta.
Jopa neuvolassa käytetään sitkeästi Veeraa, vaikka itse puhun lapsestamme koko Valeriana.
Kommentit (64)
sara-sofiaa usein saraksi, koska niin sen aluksi opin (he käyttivät sitä ensin, kunnes päättivät toisin) ja kaverini Kallea kutsun usein Kaleksi, koska kaikki puhuivat niin, kunnes kaverini erosi Kallen isästä, joka tuon lempinimen oli keksinyt (Ja sen jälkeen lempinimi meni pannan). Yritän kunnioittaa vanhempien toivetta, mutta se vie aikaa, ennenkuin tottuu uuteen nimeen!
Väestörekisterikeskuksella on valmiita lomakkeita, johon voi erikseen ilmoittaa, mikäli lasta (tai vaikka aikuistakin) kutsutaan jollain muulla nimellä kuin hänen ensimmäisellä etunimellään. Sitä kautta meillä ainakin tieto on mennyt ja lapsi saa kaiken virallisen postinsakin tuolla oikella kutsumanimellään.
Ei tarvii kutsumanimen olla se eka!
Ja kutsutaan sitten vain sitkeästi sillä nimellä, joka itseään miellyttää enemmän.
ap
Vierailija:
sara-sofiaa usein saraksi, koska niin sen aluksi opin (he käyttivät sitä ensin, kunnes päättivät toisin) ja kaverini Kallea kutsun usein Kaleksi, koska kaikki puhuivat niin, kunnes kaverini erosi Kallen isästä, joka tuon lempinimen oli keksinyt (Ja sen jälkeen lempinimi meni pannan). Yritän kunnioittaa vanhempien toivetta, mutta se vie aikaa, ennenkuin tottuu uuteen nimeen!
Vierailija:
Lapsi oli puolivuotias kun hän alkoi näyttämään enemmän Valerialta, kuin Veeralta.
Monissa maissa lapselle pitää olla virallinen nimi valmiina jo synnytyslaitoksella tai esim. viikon sisällä syntymästä. Ei siinä paljon katsella, että " minkä näköinen tyyppi tästä tulee" . Nimi on se mikä on.
kun ei sitä enää oikein kaikissa papereissa edes pyydetä alleviivaamaan.
Nyt en asu Suomessa, ,ja taalla ei olla niin tarkkoja noitten nimien kanssa, niinpa ma en minnekkaan kerro mun ekaa etunimea vaan ainoastaan sen kutsumanimen.
Mutta ap:n lasta kutsuisin silla nimella, jonka ap minulle lapsensa nimeksi sanoisi, olisi se eka, toka tai kolmas etunimista, tai joku toinen lempinimi.
Vierailija:
Monissa maissa lapselle pitää olla virallinen nimi valmiina jo synnytyslaitoksella tai esim. viikon sisällä syntymästä. Ei siinä paljon katsella, että " minkä näköinen tyyppi tästä tulee" . Nimi on se mikä on.
Eikä ap ollut lapsen nimeä muuttanut, vaan alkanut vain kutsua häntä toisella etunimellään. Sitä tapahtuu myös näissä maissa, joissa lapsella on oltava yksi nimi olemassa syntymähetkellä.
Lisäksi kutsun häntä koko ajan itse kutsumanimellä. Silti neuvolatäti käyttää 1. etunimeä. Hän on jopa sanonut, että " Veera on niin kaunis nimi, että minulle hän on Veera."
ap
Tuo johtuu varmasti siitä että ihmiset olivat jo tottuneet kutsumaan lasta veeraksi. Mutta kannattaa pari kertaa sanoa ihan kauniisti, että kutsumanimi on valeria. Asia ehkä helpottuu sitten kun lapsi osaa itse sanoa " en mä mikään veera ole!" :)
Neuvolassakin voi vaikka joka kerta huomauttaa, että kutsumanimi on valeria, eiköhän ne sen jokus opi. Mutta heillä ei tosiaan tiedoissa välttämättä näy kutsumanimi.
Itsellä on myös käytössä toinen nimi (ollut aina), eikä ole kyllä ollut tuollaisia ongelmia koskaan. Toki ihmiset saattavat kysyä, mutta se on ihan luonnollista. Pahoittasin kyllä mieleni, jos joku syyttäisi kikkailusta, ei ole nimittäin ollut oma ideani, vaan vanhempieni. Ja haluan kunnioittaa heidän ajatustaan siitä minkä nimen minulle ovat halunneet antaa ja minkä niistä valita kutsumanimekseni.
Tsemppiä ap, yritä sanoa ihmisille kauniisti, joudut tekemään sen ehkä usita kertoja, mutta eiköhän ne jokus opi!!
ja toiselta nimeltäni Marianne. En tiedä yhtään Mariannea, jonka ensimmäinen nimi olisi Marianne vaan kaikki ovat tyyliin Satu Marianne tai Heidi Marianne. Kaikkia kutsutaan kyllä ihan Marianneksi.
Oma lapseni on puolestaan ihan ensimmäiseltä nimeltään se miksi pitäisi kutsua, mutta tietyt ihmiset ääntävät hänen nimensä järkiään väärin. Kyse ei ole mistään meidän kikkailusta minusta vaan nimi on tyyliin Joel ja vaikka koko lähipiiri kutsuu häntä nimellä Joel, niin jotkut sitkeästi ääntävät JOOEL. Ihmettelen tätä suuresti, sillä ainakin minä kuuntelen tosi tarkasti, että miten ihmiset ääntävät oman lapsensa nimen, joskus jopa senkin että miten haluavat sen taivutettavan (vrt. Satu - Satun vai Sadun).
Hups, ehdit ap ensin!
Tuo ei kyllä ole kivaa, miten neuvolan täti käyttäytyy! Ei ole hänen asiansa päättää mikä lapsen kutsumanimi on.
Sano hänelle, että hän pahoittaa mielesi tuollaisilla puheilla!
t.sama kuin edellinen
Hyvin on suku ymmärtänyt mikä pojan nimi on ja ongelmia ei ole ollut.
Tsemppiä teille, ehkä vielä saatte lähipiirinne ymmärtämään mikä on lapsenne nimi ;)
Tosin veljeni perheineen kertoo ihmisille aina ensin ainoastaan sen toisen nimen. Luulen, ettei suurin osa ihmisistä edes tiedä pojan toista nimeä (siis sitä ensimmäistä)
Meidän pojalla käytetään keskimmäistä nimeä. Ei sille mitään voi, että lääkäri kutsuu etunimeltä, eikä se haittaakaan, mutta sukulaisilta tuommoinen käytös vaikuttaa ihan tahalliselta ilkeilyltä. Ja juuri konstailulta ja kikkailulta, josta ap:täkin on tässä ketjussa syytetty.
Minulla on kaksi nimeä, ja käytän niistä molempia. Etunimi, joka on kutsumanimeni, on sen verran harvinainen, että sitä saa esim. puhelimessa toistaa ja tavata, eikä siitä välttämättä saa silti tolkkua (vaikka nimi on lyhyt, yksinkertainen ja täysin suomen kielen äännejärjestelmän mukainen). Siksi käytän puhelimessa toista nimeäni.
itse varmaan yrittaisin - arsyyntymatta - joka kerta sanoa, kutsumme muuten hanta valeriaksi. oli kysymyksessa sitten neuvolan tati ja naapurin tati.
Tuntuu hyvältä, että tsemppaatte. Tämä on aihe, joka loukkaa mua sen verran paljon, etten jostain syystä halua muille näyttää sen loukkaavuutta.
Tuntuu pahalta, että nimi, jota itse pidän maailman kauneimpana ja tytöllemme kaikkein sopivammalta, ei jostain syystä kelpaakkaan ihmisille jotka ovat minulle tärkeitä ja joiden mielipiteitä kunnioitan.
Alkaa epäilyttämään, että olenko antanut sittenkin tytöllemme väärän nimen ja entä jos hän ei itsekään pidä siitä.
ap
Yleensä ei lasten kutsuma- ja lempinimiä laiteta virallisiin tietoihin. Ei kai nyt ole tarkoitus, että neuvolassa tiedettäisiin kaikkien lasten lempinimet.
olisi kuitenkin aika usein jonkun muistamisen tai osaamisen varassa. Moni alahan on edelleen täynnä tietokoneen käyttäjiä, jotka kokevat olevansa täysin tumpeloita tietokoneen kanssa.
Vierailija:
tietokonejutuista (eli että tietokoneelle ei voi alleviivata kutsumanimeä); nyt on menossa tietotekninen murrosaika (joka ei kyllä luultavasti lopu koskaan), ja kunhan systeemien kehittelijät älyävät (tai heille valitetaan) tästä(kin) puutteesta, niin kyllä ennen pitkää saadaan systeemi, joka toimii. Tässäkin asiassa.
Niinpä.
En minäkään ajatellut, että 2. etunimen käyttäminen voisi olla jollekin ongelma, mutta näköjään se on. Ja kyseessä ei ole kaukaiset sukulaiset, vaan ihan lähipiiri, kuten jo aloituksessanikin mainitsin esimerkkinä mieheni siskon.
Ja tottakai se tekee siitä ongelman myös meille vanhemmille, jos lapsemme nimeä ei " hyväksytä" . Ja kyseessä ei siis ole mikään Hellä Impi, vaan ihan kaunis nimi.
(Onhan tuo Hellä Impikin kyllä ihan kaunis nimi, mutta merkitys on mikä on :-))
ap
väliviivallinen nimi ja jatkuva kyseleminen harmittaa.