Apua! Miten suhtautua " pelokkaan" taaperon äitiin???

Harmi, ettei tälle perheelle ole tulossa sisaruksia. Haluavat antaa kaiken rakkauden yhdelle lapselle eivätkä jakaa sitä monen lapsen kesken. Huh, huh....

t. ap

Kaikki ei halua puhua etukäteen jos suunnittelevat tai toivovat lisää lapsia..

Halaamisen ja pussaamisen pitää olla kiellettyä silloin, kun toinen ei sitä halua eikä siitä tykkää. Ihan liikaa tapaa aikuisiakin miehiä, joille tämä asia ei ole selvä. Pienestä asti johdonmukaisesti kasvatusta tässä asiassa!

Jos toinen ei halua, se on lopetettava. Kuinka moni teistä haluaa, että naapurin ukko tulee pitämään teistä väkisin kiinni? Ei lapsiltakaan voi sitä vaatia.

Minusta kun noita poikia on monenlaisia. On niitä raisumpia, jotka haluavat ottaa leikeissään kontaktia muihin lapsiin mm. painimalla ja on niitä rauhallisempia, jotka eivät halua ottaa kontaktia muihin eivätkä halua että muut ottavat heihin kontaktia (fyysistä).



Ei poikia voi yhteen muottiin pistää. Ei ole mitään tiettyä kaavaa ja sääntöä jonka mukaan pojan pitäisi toimia. Ihan niinkuin ei tytönkään. Miksi tytöille sallitaan poikamaiset leikit ja sanotaan naureskellen, että se ja se tyttö on poikatyttö..? Miksei poika saisi olla tyttömäinen? Onko hän heti " tuleva homo" vai ??



Nää on niitä asioita mitä mä en voi ymmärtää, pienten lasten sukupuoliroolit! Kyllä mun poika saa olla just sellainen kuin on. En minä aio häntä käskeä painimaan saati kieltää painimasta. Mutta sen minä hänelle opetan, että muut ihmiset on otettava huomioon! Oltava ystävällisiä, kohteliaita ja huomaavaisia. Ketään ei satuteta ja pienempiä varotaan.



Tätä toivoisin ap sinultakin. Unohda nuo " Pojat on poikia" -jutut! ne on jo aikansa eläneitä! Lapset ovat yksilöitä, toki poikia ja tyttöjä, mutta silti monin tavoin erilaisia ja se on rikkaus!!

mikä sulla on tätä äitiä vastaan? Hän on erilainen kuin sinä ja tekee erilaisia päätöksiä kuin sinä, mutta ei hän välttämättä sen huonompi ole kuin sinä. Ja _aikuiset_ kyllä yrittää tulla toistensa kanssa toimeen ja kasvattaa lapsistaankin sellaisia, että nämä ottavat erilaiset ihmiset huomioon, eivätkä jyrää muita alleen tyylillä " pojat on poikia" ja " kaikilla pitää olla vähintään kaksi lasta kun mullakin on" . Huh, huh.

Kenties väärin sanoa" pojat on poikia" , mutta se vain on niin että pojat ovat fyysisempiä kanssakäymisessä. Yhtä hyvin voisi leikata syntyessä munat pois jos sen piirteen haluaa kokonaan kitkeä.

Kuulostaa rajulle, mutta tarkoituskin on kärjistää vähän.

Oma poju 4,5 ja tyttö 1,5v. Ei meidän tytö pikku tuuppimisesta säikähdä, koska on tottunut vähän kovempaan menoon.



Itse en ole koskaan pitänyt totaali nynnyilystä. Toki meillä on sääntöjä: leluja ei rievota käsista eikä ketään lyödä. Pikku karhunpaini on asia erikseen.

tuollaisina vankiloina. Surullista. Luulisi että ihmiskunta olisi edes vähän kehittynyt.

mutta heillä on sekä kerhossa että puistossa että naapurissa poikia leikkikavereina. Kuulen ihan ekaa kertaa, että joku karhunpaini olisi joku luontainen poikien tapa leikkiä? Päivittäin täällä seuraan poikien leikkejä tyttöjeni kanssa ja sitten keskenään, eikä kukaan kyllä paini. Eikä paininut veljenpoikanikaan lapsena. Mikä ihmeen juttu tää nyt on?

Tosin siinä olen eri mieltä, että äiti välttämättä pitäisi jotain 6-vuotiasta isona. Minusta meidän 7-vuotias on vielä kuitenkin aika pieni ja välillä harmittaa että monet, joilla vasta pienempi tai pienempiä lapsia ajattelevat, että 7-vuotiaan pitäisi käyttäytyä kuin aikuisen.



Mutta asiaan, meilläkin lapset kotona " telmivät" aika rajusti joskus vaikka eivät todellakaan ole mistään villimmästä päästä. Keskimmäinen (poika ja suht rauhallinen sellanen) on 3v ja kuopus (tyttö) aika jukuripää on 1v8kk. Tämä pieni kestää aikamoisia kolhuja, varmaan joku jolla on samanikänen esikoinen saattaisi katsoa aika kauhulla. Toisaalta tyttö myös puolustaa itseään eikä ikinä jää jalkoihin. Ei nyt niin, että meillä saisi pahoipidellä sisarukset toisiaan, ja heillä on erittäin hyvät ja lämpimät välit.



MUTTA jos ollaan kylässä tai leikkipaikalla tai missä vaan niin katson kyllä perään. Minusta lapsesta näkee heti, onko hän vähän arempi vai sellainen joka haluaa leikkiä fyysisiä leikkejä. En todellakaan anna lasteni mennä häritsemään ja painimaan tmv vieraiden lasten kanssa ennen kun olen varma että toinenkin lapsi tästä tykkää. Musta on vanhemmilta huonoa käytöstä antaa omien lapsien ns riehua ja pelotella sellasia jotka ei siihen ole tottuneet.