Yötisuttelusta eroon/ kipeän 1v:n rauhoittelu yöllä ilman tisua?
Imetystä en aio vielä lopettaa, mutta vinkkejä kaipaisin juuri 1v täyttäneen lempeään yövieroitukseen. Tuttia ei ole eikä tuttipulloakaan ole koskaan käytetty. Toisaalta kaikki on ollut niin helppoa, koska vauva on, havahduttuaan jostain syystä hereille, rauhoittunut heti rinnalle. Jos häntä on tulevat hampaat tai nuha vaivannut, heräilyjä on ollut useammin, mutta rinta on ollut paras apu ja siinä hän on välillä jopa torkkunutkin tarpeidensa mukaan pahemmin minua häiritsemättä. Nyt olen kuitenkin sitä mieltä, että yösyömiset saisivat riittää ja perhepedin vieressä oleva pinnasänkykin olisi parempi paikka lapsen nukkua.
Huolestuttaa vain, että alkavatko yöt sitten mennä ihan hulinaksi, eikä kukaan saa nukuttua. Hampaat kun vaivaavat vielä pitkään ja flunssia taitaa talven yli riittää.
Miten teillä rauhoitellaan öisin heräilevää vauvaa?
Kommentit (3)
Itse vierotin juuri reilun vuoden ikäisen yötisuttelijan. Eli meillä tyttö heräsi useita kertoja yössä (jopa 5-10 kertaa) ja vaati rauhoittuakseen tissiä. Tissille rauhoittui aina hetkessä, joten olihan se helppoa. Sitten vain päätin, että yösyömiset ovat ohi. Valitsin hetken, jolloin ei ollut nuhainen, viereen olin valmis ottamaan yöllä ja vettä antamaan nokkamukista.
Ensimmäisen kerran kun tyttö heräsi ensimmäisenä yönä, niin kesti varmaaan tunnin, että nukahti uudelleen. Mutta ei juurikaan itkenyt. Tämän jälkeenkin muutaman kerran rauhoittuminen on kestänyt, mutta huutoa ei juurikaan ole tullut. Jos on alkanut huutaa, olen antanut vettä, mikä onkin lähes aina katkaissut itkun. Ja pari viikkoa yösyöttöjen lopettamisen jälkeen typy jopa nukkui yhden yön täysin heräämättä omassa sängyssään.
Esikoisen aikanaan mies opetti eroon yösyötöistä. Silloinkin nokkamuki ja vesi apuna. Minua on kovasti varoiteltu, että antamalla vettä vauva oppii vain yhdestä tavasta toiselle, mutta omat kokemukseni vedestä ovat olleet hyviä, eivätkä lapset ole siitä " riippuvaisiksi" tulleet.
Toki lapset ovat yksilöitä ja mikä onnistuu yhdellä ei onnistu toisella. Mutta tsemppiä, homma voi siis onnistua helpomminkin kun odotatkaan.
Meillä on aika samanlainen tilanne tytön 1v2kk kanssa. On ollut ikänsä oikea rintalapsi, tissuttelu on ollut selvsti hyvin tärkeä tapa saada läheisyyttä ja etenkin yöllä heräämisiä on aina ollut paljon, tosin on myös sitten nukahtanut helposti rinnalle. Me päätimme noin kuukausi sitten koittaa lopettaa yömaidon antamisen ja menimme mummolaan (kt-asunnossa stressasi ihan liikaa) lempeää unikoulua pitämään. Eli lapsi nukutettiin syliin ja yöllä herätessä sai korkeintaan vettä ja nukutettiin sylissä, laulettiin, paijailtiin yms. oltiin kumpikin läsnä. Silti itkua oli todella paljon, joskin parin ensimmäisen yön jälkeen heräilyt vähenivätkin kovasti, itselle oli vain edelleen enemmän vaivaa nousta kanniskelemaan ja laulamaan kuin vain avata rintaliivit...Koska imetys kuitenkin jatkui aamuisin ja päivisin ei lapsemme oikein koko kuukauden (jonka jatkoimme tällä linjalla) aikana tuntunut " unohtavan" rintaa öisinkään vaan aina pyysi sitä (eikä myöskään oppinut itse rauhoittumaan paikalleen, perhepedissä kuin ei voi liikkuvaa lasta oikein väkisin pitää paikallaan ilman hirveää raivokohtausta) tuskastuimme lopulta ja päätimme, että jatketaan sitten yötisuttelua vielä jonkun aikaa ja sitten imetys loppuu kokonaan, jotta rinta myös unohtuisi. Olisin mielelläni jatkanut vaikka ilta- ja aamutisulla, mutta minkäs teet, meidän tyttömme ei vaan oppinut edes kuukaudessa siihen, että välillä maitoa saa ja välillä ei, vaikka koitimme olla johdonmukaisia. Ja ihan hyvä oli jatkaa imetystyä vielä hetki, koska viime viikolla sairastimme kovan vatsataudin ja lapsi olisi varmasti kärsinyt enemmän nestevajauksesta, ellei olisi kirjaimellisesti asunut rinnalla. Mutta jos jollakin hyviä vinkkejä lempeisiin keinoihin olisi -samalla meilläkin tuohon siirtymiseen omaan pinnasänkyyn!- niin olisi kiva kuulla. Mutta ehkä se on vain niin, että jotkut lapset vaan ovat vähän herkempiä ja tarvitsevampia tämänlaatuisen läheisyyden suhteen, kovin pieniähän nämä vielä ovat.
Tässä linkki soveltamiimme unikouluoppeihin: http://www.drjaygordon.com/development/ap/sleep.asp
Toivottavasti teillä muilla onnistuu ja yöt rauhoittuvat!
Pikkukoira
1v2kk jo tuo poikanen on ja yötisutellaan yhä, ja unille myös.
Ainut, minkä itse keksin, on että 1v jäisi esim. mummon (tai isän) kanssa pariksi yöksi (siis vain yöajaksi) ja muu perhe, tai äiti ja muut lapset, jos häiriintyvät herkästi, menevät evakkoon nukkumaan. Siis iltasyöttö ja aamusyöttö vaan tms..
Meillä ei ole mitään evakkopaikkaa keksitty, ja on kokeiltu jo yksi tai kaksi yötä lempeää sylihoitoa, ei tuu mitään. Karjuu vaikka kaksi tuntia (ja heräilee koko yön läpeensä ja herättelee aina samalla koko perheen, ku on kt-kolmio jossa paperiseinät) ja esikoinenkaan ei saa nukuttua, ja sit parin tunnin yöunien (siis ei kukaan nuku enempää) jälkeen ei ole kivaa enää kenelläkään.
Yöunillekin monta kertaa on yritetty pari kolme tuntiakin, ja sitten on pakko antaa jo tissiä, kun ei muu auta. Tutti ja tuttipullo eivät kelpaa meilläkään, on kokeiltu. Nokkamukista vesi kerran kelpasi, kun oli oikeasti jano ja minulla oli mahataudin takia maito vähissä pari päivää. Mikään maito ei kelpaa tuttipullosta, ehkä äidinmaito tuoreena korkeintaan. Epätoivoisia ollaanjo, kai se sylittelyhoito-unikoulu mummon kanssa on ainut vaihtoehto meille. Unikaverikin on, mutta jos on mielessä vaan se tissi, niin ei se " kaverikaan" auta. Rattaissakaan ei yöunille rauhoitu, sitäki on koitettu. Tai sitten auttais, jos menisi ulos kävelylle kun on rauhallinen, mutta ei viitsisi totuttaa AINA rattaisiinkaan nukahtamaan vaan..
Ja tosiaan tuntuu turhalta vaivalta koko touhu jos on vielä 1-2v välillä paljon hampaita ja flunssia luvassa...
Meillä enää on se iltanukahtaminen sellaista maratonia. Ja yöt myös haluaa olla lähellä äitiä, ja päivän tapahtumat vaikuttaa paljon, ja jos on masu kipeä... kuten usein on ollut 1v2kk asti.. nyt alkaa helpottaa edes se masuvaiva..
Ehkä itse vaan kärsitään, jos muutamassa kuussa helpottais itsekseen?