Miksi aika moni työnantaja hakee hyvää tyyppiä eikä hyvää työntekijää?

Vierailija kirjoitti:

En tiedä miten jossain puolen tunnin haastattelussa voidaan edes selvittää onko huono vai hyvä tyyppi? Jotkut introvertit on hitaasti lämpeneviä, mutta loppujen lopuksi kuitenkin erittäin hyviä tyyppejä.

Tämähän se. Sen vuoksi nuo hyvätyyppi-paikat meneekin yleensä jollekin psykopaatti-narsistille, joka osaa hurmata HR-tädit ja sedät nauramalla oikeassa kohtaa heleästi.

Tästä syystä "hyvän tyypin" etsiminen ei ole hyvä juttu.

Vierailija kirjoitti:

En tiedä miten jossain puolen tunnin haastattelussa voidaan edes selvittää onko huono vai hyvä tyyppi? Jotkut introvertit on hitaasti lämpeneviä, mutta loppujen lopuksi kuitenkin erittäin hyviä tyyppejä.

Eiköhän "hyvä tyyppi" usein tarkoita oikeasti ulospäinsuuntautunutta ekstroverttia.

Hyvä tyyppi on työnantajan vinkkelistä sellainen tyyppi, joka on ammattitaitoinen, aikaansaava ja halpa. Ei saa olla änkyrä, vaan pitää olla nöyrä ahertaja. Sellainen, joka uhraa elämänsä parhaat vuodet firmalle ja ymmärtää kuolla viimeistään viisikymppisenä. Vaatimaton hissukka ja samalla timantinkova ammattilainen. Näistä on pula.

Samaa mieltä ulospäinsuuntautuneesta ekstroveristä, joka on näköjään yhtä kuin se hyvä tyyppi

Kuten joku tuossa aiemmin kommentoi.

Mutta, kun se ekstrovertti rekryäjä katsoo vapaaseen paikkaan sen uuden ekstrovertin ja tämä liittyy työpaikan "ykkösketjuun" jossa pidetään kivaa ja hymyillään, nauretaan ja jutellaan, noin meidän hyvien ekstroverttityyppien kesken, saatiinko vapaaseen TYÖpaikkaan se paras TYÖNtekijä?

Ovatko nämä aiemmin palkatut erittäin ulospäinsuuntautuneet olleet paras sijoitus työnantajalle?

Paljon tyhjää kälätystä eri työpaikoilla kuunnelleena kallistuisin kyllä etupäässä sen osaamisen ja työstä suoriutumisen puoleen. Voi sitä silti tehdä ihan kiva ihminen, mutta enemmän siihen työhönsä suuntautunut.

Yli puolet ihmisistä on ambiverttejä, siinä intro- ja ekstroverttiyden välimaastossa. Kyllä sieltä löytyy.

Eihän se ainoa vaihtoehto ole, että muu luonnetyyppi on ikävä mulkvist.

Varmaan useimpiin töihin riittäisi luku- ja kirjoitustaito, mitkä eivät nykyaikana ole itsestäänselvyyksiä. Eikä nyt varsinkaan että vuosikausien yliopistotutkinto ja 100 % täsmäkoulutus.

Ex-pomollani mitä hurmaavin leveä hymy valokuvissa.

Livenä täys tilannetajuton sitruuna.

Että langetkaa vaan lankaan.

Nykyisin firmoihin palkataan pelkästään hankalia henkilöitä.

Vierailija kirjoitti:

Mä ajattelen tuon niin, että ensin valitaan hakijoista ne hyvät työntekijät ja sitten heidän joukostaan yritetään löytää se, joka sopii tiimiin.

Just näin. Ja tiimissä kaikki ovatkin sitten 20-30-vuotiaita.

Vierailija kirjoitti:

Samaa mieltä ulospäinsuuntautuneesta ekstroveristä, joka on näköjään yhtä kuin se hyvä tyyppi

Kuten joku tuossa aiemmin kommentoi.

Mutta, kun se ekstrovertti rekryäjä katsoo vapaaseen paikkaan sen uuden ekstrovertin ja tämä liittyy työpaikan "ykkösketjuun" jossa pidetään kivaa ja hymyillään, nauretaan ja jutellaan, noin meidän hyvien ekstroverttityyppien kesken, saatiinko vapaaseen TYÖpaikkaan se paras TYÖNtekijä?

Ovatko nämä aiemmin palkatut erittäin ulospäinsuuntautuneet olleet paras sijoitus työnantajalle?

Paljon tyhjää kälätystä eri työpaikoilla kuunnelleena kallistuisin kyllä etupäässä sen osaamisen ja työstä suoriutumisen puoleen. Voi sitä silti tehdä ihan kiva ihminen, mutta enemmän siihen työhönsä suuntautunut.

Yli puolet ihmisistä on ambiverttejä, siinä intro- ja ekstroverttiyden välimaastossa. Kyllä sieltä löytyy.

Eihän se ainoa vaihtoehto ole, että muu luonnetyyppi on ikävä mulkvist.

Hyvä kirjoitus. Just näin se menee.

Vierailija kirjoitti:

Hyvälle työntekijälle pitää maksaa KUNNON palkkaa, hyvä tyyppi tyytyy vähempään.

Juuri näin.

Hyvä tyyppi ei

Valita mistään

Ei kieltäydy mistään

Ei häiritse työpaikalla jo olevia voimasuhteita

V*tuttaa vieläkin ihan s**tanasti, kun ennen alan vaihtamista koin ongelmia työllistymisessä. Aloin kysellä vanhoilta opiskelukavereilta ja muilta tutuilta vinkkejä. 

"Ei ole mitään ongelmaa työllistyä, jos on vain hyvä tyyppi."

=> Totesin, että ilmeisesti sitten en ole "hyvä tyyppi". Mutta miten voisin tulla hyväksi tyypiksi? Siihen en saanut vastausta. Lopulta vaihdoin alaa, ja nykyisin teen töitä etänä. Nykyisin ajattelen niin, että "hyvä tyyppi" tarkoittaa eräänlaista sosiaalista lahjakkuutta ja myyntimiehen taitoja osata myydä sitä omaa osaamistaan. Ilmeisesti minulla ei tällaisia valmiuksia ole.

Jos on joku loislaitos valtiolla niin taitaa olla toi.

Onhan noita rekrytoijien neuvoja lehdessä julkaistu jo vuosien ajan. Yhdessäkään ei ole sanakaan työn edellyttämästä ammattitaidosta, vaan ne neuvot ovat luokkaa "jos työpaikkahakemus on väärin muotoiltu tai siellä on kirjotusvirhe, niin työhakijan tie päättyy siihen".  Lisäksi niistä löytyy todella paljon ulkonäköön liittyviä asioita, joilla työnhakijan tie katkeaa.

Eräs työnantajaksi itseään väittävä kertoi, että käyttävät rekryfirmoja työntekijän palkkaamiseen, koska heillä itsellään ei ole aikaa etsiä sopivaa työntekijää. Itse en ymmärrä, miksi yksikään yritys käyttää rekryfirmojen palveluita, koska niiden karsintaperusteet ovat lähinnä luokkaa "mielenkiintoiset". Todennäköisintä on, että ne parhaimmat työpaikanhakijat karsiutuu jo hakemuksia lukiessa.

Narsisti etsii hovia- kirjoittaisi suomeksi noin!!!! Voisi käyttää myös termiä perceenuolijaa

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei halua tehdä töitä mulqun kanssa. Sopivalla osaamistasolla olevista valitaan se parhaiten joukkoon sopiva. Ei tehokkain, ei paras, vaan parhaiten työyhteisöön sopiva.

Kuka tahansa, joka on ikinä joutunut tehdä töitä mulqun kanssa tietää tän. Pahin on mulqqu joka tietää olevansa todella hyvä. Sietämätön työkaveri, aiheuttaa pahaa mieltä minne vaan menee.

Juu, kyllähän se keskinkertaisuuksia tuppaa vähän wituttamaan, kun paraskin tulos näyttää nololta muihin verrattuna.

Vierailija kirjoitti:

Siellä työpaikalla on hyvä tulla toimeen ihmisten kanssa.

En mene töihin seurustelemaan ihmisten kanssa enkä hankkii kavereita. Meen töihin eikä mua kiinnosta eikä mun tarvi puhua muille mitään. Jos siitä tulee joku ongelma jollekkin niin sitten tulee. Jos saan potkut sen takia niin sitten saan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä miten jossain puolen tunnin haastattelussa voidaan edes selvittää onko huono vai hyvä tyyppi? Jotkut introvertit on hitaasti lämpeneviä, mutta loppujen lopuksi kuitenkin erittäin hyviä tyyppejä.

Eiköhän "hyvä tyyppi" usein tarkoita oikeasti ulospäinsuuntautunutta ekstroverttia.

Mua kehuttiin aikanaan hyväksi tyypiksi työhaastattelun jälkeen, jossa jutustelin rennosti, sanoin asioista joita en osannut että uskon kyllä oppivani, sanoin että uskoisin homman vaativan paljon työtä, mutta että olen valmis tekemään sen. Ja kerroin, miten olin selvinnyt aikaisemmista töistäni. En saanut paikkaa koska olin epäpätevä, ja päteväkin hakija löytyi, mutta minua suositeltiin toiseen vastaavaan paikkaan ja sain sen homman. Olen edelleen samassa paikassa yhdeksättä vuotta.

Suurimmilta osin kyse on yhteistyötaidoista.

Ketju on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä miten jossain puolen tunnin haastattelussa voidaan edes selvittää onko huono vai hyvä tyyppi? Jotkut introvertit on hitaasti lämpeneviä, mutta loppujen lopuksi kuitenkin erittäin hyviä tyyppejä.

Eiköhän "hyvä tyyppi" usein tarkoita oikeasti ulospäinsuuntautunutta ekstroverttia.

Mua kehuttiin aikanaan hyväksi tyypiksi työhaastattelun jälkeen, jossa jutustelin rennosti, sanoin asioista joita en osannut että uskon kyllä oppivani, sanoin että uskoisin homman vaativan paljon työtä, mutta että olen valmis tekemään sen. Ja kerroin, miten olin selvinnyt aikaisemmista töistäni. En saanut paikkaa koska olin epäpätevä, ja päteväkin hakija löytyi, mutta minua suositeltiin toiseen vastaavaan paikkaan ja sain sen homman. Olen edelleen samassa paikassa yhdeksättä vuotta.

Liittyykö työpaikkasi jotenkin työllistämispalveluihin?

Miten se hyvä tyyppi määritellään?

Mä teen töissä töitä, en juoruile, kerro henkilökohtaisia asioitani, kikattele jonninjoutaville jutuille ja seurustele työkavereiden kanssa vielä vapaa-ajalla tai somessakin. En osallistu työajan ulkopuolella mihinkään illanviettoihin tms. koska

Mä tervehdin ja sanon heipat, saatan jakaa jonkun kevyen henkilökohtaisen asian silloin tällöin ja olla muutenkin mukava ja joustava ihminen sen lisäksi, että teen työni mahdollisimman hyvin. Mä myyn aikaani ja osaamistani työnantajalle, joka maksaa mulle siitä palkan. Mielestäni oon hyvä tyyppi, mutta selkeästi tää mun tapani olla ja elää häiritsee niitä työpaikan kälättäjänaisia, joiden elämä nivoutuu siihen työhön ja työkavereihin myös vapaa-ajalla.