Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ero alkanut itkettää uudelleen
15.06.2023 |
Luulin käsitelleeni eron, mutta nyt parin vuoden jälkeen on alkanut jokin uusi vaihe.
Tietyt asiat surettavat enemmän kuin aiemmin. Ei tarvitse kuin muistaa, niin tippa on jo linssissä. Suorastaan vollotan.
Kaipaan entistä miestäni, sekä elävää yhteyttä häneen. Eilen näin päivällä unta hänestä ja heräsin silmät vesissä.
Tänä keväänä olen lähtenyt liikkeelle. Olen harrastanut seksiä ensi kertaa eron jälkeen, hiukan ihastunutkin. Ehkä tämä on lopullista luopumisen tuskaa. Hormonitkin heittävät ja herkistävät. Työ väsyttää.
Tiedän eron syyt ja sen, että tarvitaan paljon että asiat paranevat. Olen saanut uuden elämäni järjestykseen. Silti. Itken, kun en muutakaan voi.
Kommentit (12)
Voi apua, olenkohan mäkin kahden vuoden päästä tuossa tilanteessa. Mies ilmoitti erosta reilu kaksi viikkoa sitten ja tuntuu tuskalliselta ajatella elämää eteenpäin. Sydän ja elämä on pirstaleina. En voi kuvitellakaan ketään muuta miestä elämääni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuska kirjoitti:
Voi apua, olenkohan mäkin kahden vuoden päästä tuossa tilanteessa. Mies ilmoitti erosta reilu kaksi viikkoa sitten ja tuntuu tuskalliselta ajatella elämää eteenpäin. Sydän ja elämä on pirstaleina. En voi kuvitellakaan ketään muuta miestä elämääni.
Ehkä. Tämä ei ole enää ahdistunutta itkua, vaan puhdistavaa. Kyyneleet huuhtovat henkistä likaa pois.
En tunne enää niinkään syyllisyyttä tai häpeää, suren menetystä ja rakkaan ihmisen sairautta.
Olen mennyt mekaanisesti eteenpäin. Mitä muuta olisin voinut tehdä?
Nyt kaikki tarvittava on tehty, on pakko pysähtyä hetkeksi.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Aikuinen nainen itkee! 😂
Niin?
Te joilla ei ole empatiaa tai asiaa, älkää kommentoiko. Olette turhia, ettekä tiedä mitä on olla aikuinen.
Jos mies itkisi niin sitä pilkattaisiin. 🙄
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin väsynyt tiettyihin asioihin, tehnyt omat virheeni... nähnyt merkkejä, mutta kuitannut ne perhetilanteen ja pandemian syyksi...joskus haaveillut omasta ajasta ja tilasta, silti tehnyt yhteisiä tulevaisuuden suunnitelmia...matto meni jalkojen alta, kun olisi vihdoin viimein ollut yhteisen elämän aika.
Ei päästy edes kokeilemaan. Toinen kääntyi nurinpäin, sairastui sukunsa vikoihin. Väärät ihmiset ympärillä ottivat siitä hyödyn. Loput seisoivat tumput suorina ja jatkoivat elämäänsä, vaikka heidänkin olisi pitänyt havahtua.
Vierailija kirjoitti:
Jos mies itkisi niin sitä pilkattaisiin. 🙄
Hölynpölyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aikuinen nainen itkee! 😂
Äläs nyt, aikuisella naisella alkanut vanha suola janottamaan...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikuinen nainen itkee! 😂
Äläs nyt, aikuisella naisella alkanut vanha suola janottamaan...
Suolaa ei ole kuin kyynelissä. En ole missään vaiheessa lakannut rakastamasta exääni, vaikka siinä ei ole mitään järkeä.
Mitä saat tuosta tunnevammaisesta ilkeilystä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itku auttoi ja olo helpottui. Panttasin ikävää oloa koko viikon, kunnon tunteiden purku helpotti ja selvitti ajatuksia. Tästä jatketaan.
Ap
Minulle kävi samoin. Itseasiassa aloin todella käsitellä eroa vasta kun siitä oli kulunut vuosi ja kuulin exän olevan jo perustamassa perhettä uuden naisen kanssa. Kahden vuoden kohdalla tuli uusi ikävöintivaihe, mutta se ei ollut enää niin kipeää vaan tuollaista kuvaamasilaista haikeutta ja yleisempää menneiden kaipuuta. Rakastin miestä aidosti, ja vieläkin joskus kaipuu iskee vaikka harvemmin enää. Erosta on nyt jo vuosia.
Alue: Aihe vapaa
Älä ole itkupilli.