Lue keskustelun säännöt.
Oliko tämä paniikkikohtaus?
10.06.2023 |
Olin koko päivän laitellut tavaraa myyntiin. Haikein mielin myös vauvan tavaroita , kohti uutta elämänvaihetta mennään. Yht äkkiä aloin tuntea puutumista jalassa ja miehen kanssa keskusteluun en pystynyt osallistumaan. Kysyin vain, että mitä, mitä? En pystynyt keskittymään miehen asiaan. Sanoin, että mun on outo olo. Tuli sellainen olo, että kohta kuolen. Sydän alkoi hakkaamaan, juoksin ulos. Siellä pystyin olemaan paremmin kuin sisällä. Pystyin koko ajan kävelemään ym, mutta huomasi. Mies rauhoitteli. Se meni ohi vajaassa tunnissa kaiken kaikkiaan, mutta nyt todella ikävä olo tuon tapahtuneen jälkeen. Pelkään, että taas käy jotakin.
Tarvitseeko mennä lääkäriin? Onko tämä siis tavallinen paniikkikohtaus?
Elämäntilanne on ollut pitkään stressaava. Olen huomannut uupumuksen merkkejä, mutta olen vain painanut eteenpäin.
Kommentit (34)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luultavasti. Joskus pitkittynyt stressi tekee
Juu kai. Itellä tuli joskus tuollainen olo, tuntui, että oli epätodellinen olo, olin äitini seurassa, mutta tuntui kuin välillämme oliis ollut jokin "kupla". paremmin en osaa sitä selittää. Tosi outo olo siis. Silmissäkin tuntui että sumenee ja huimaa, mutta ei kuitenkaan sumentunut. Sydän hakkas.
Vierailija kirjoitti:
Juu kai. Itellä tuli joskus tuollainen olo, tuntui, että oli epätodellinen olo, olin äitini seurassa, mutta tuntui kuin välillämme oliis ollut jokin "kupla". paremmin en osaa sitä selittää. Tosi outo olo siis. Silmissäkin tuntui että sumenee ja huimaa, mutta ei kuitenkaan sumentunut. Sydän hakkas.
Juu kuulostaa samantyyppiseltä. Tuliko sulla uudelleen tällästä? Osaatko sanoa oliko elämäntilanne stressaavaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa paniikkikohtaukselta. Hakeudu lääkäriin ja muista että vaikka kohtaus tuntuu kamalalta niin mikäli kyseessä on paniikkihäiriö niin kohtaus ei vahingoita sinua. Kannattaa joka tapauksessa sulkea pois ettei ole mistään muusta kyse.
Jos kohtaukset uusivat niin paniikkihäiriötä voidaan hoitaa lääkkeillä ja terapialla. Itselläni oli varsin paha parin vuoden jakso kaksikymppisenä jolloin tauti alensi elämänlaatua enemmön tai vähemmän, mutta nyt olen elänyt ilman kohtauksia jo parikymmentä vuotta.
Stressinhallinta on itselläni avainasemassa.
Ei kannata liikaa lukea nettipalstojen kommetteja vaan hakeutua lääkäriin.
Juu on, mut ole turvallises seurassa, niin häviää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu kai. Itellä tuli joskus tuollainen olo, tuntui, että oli epätodellinen olo, olin äitini seurassa, mutta tuntui kuin välillämme oliis ollut jokin "kupla". paremmin en osaa sitä selittää. Tosi outo olo siis. Silmissäkin tuntui että sumenee ja huimaa, mutta ei kuitenkaan sumentunut. Sydän hakkas.
Juu kuulostaa samantyyppiseltä. Tuliko sulla uudelleen tällästä? Osaatko sanoa oliko elämäntilanne stressaavaa?
pari kertaa tuli toi tunne, sen jälkeen kun eräs läheinen sukulaisemme kuoli. En tiedä johtuiko siitä. Kesti jotain 30 min nuo "kohtaukset"
Stressin hallinta on nyt kaiken a ja o. Lepää myös. Ajatukset mukaviin asioihin, ei ahdistaviin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kokemuksesta voin kertoa, että hoitamattomana ne pahenee. Alat pelätä niiden uusiutumista ja kyllä kohtaukset uusiutuu ja voimistuu. Jossain vaiheessa niitä tulee ihan missä vaan ja milloin vaan ilman havaittavaa syytä. Sitten alat vältellä niitä tilanteita ja paikkoja, jossa niitä esiintyy.
Elikkä lääkärille vaan ja kerrot kaiken kohtauksesta ja elämäntilanteesta, joista lääkärikin varmasti kysyy.
Saattaa uusia piankin varsinkin jos pelkäät, että se tulee. Se vähän niinkuin ruokkii sitä. Kun ja jos se tulee koita ajatella jotain asiaa joka on ihan irrallaan siitä hetkestä ja tilanteesta. Niin, että saat ajatuksen siitä omasta olosta ulos. On se kyllä karmee tunne kun se iskee, koska ne fyysiset oireet on todellisia ja se pelko on lamauttava. Ei sitä oikein voi kuvailla edes niille jotka ei ole sitä kokeneet. Vältä kofeiinia, minä ole sille yliherkkä ja sen pois jättö auttoi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä men lääkärii, o semmosta seurast, jotka ei ahdista
Kofeiinin poisjättäminen auttoi myös minua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselle tulee noiden jälkeen aina väsynyt olo. Lisäksi alkuun pelkäsin aina, että se tulee uudellen. Jätin kahvin pois ja nykyään juon vain pienen määrän per päivä. Kofeiini voi joillain pahentaa oireita. Myös yksi asia mistä vähemmän puhutaan: mulla hormonaalinen ehkäisy alkoi tehdä oireita.
Vierailija kirjoitti:
Kokemuksesta voin kertoa, että hoitamattomana ne pahenee. Alat pelätä niiden uusiutumista ja kyllä kohtaukset uusiutuu ja voimistuu. Jossain vaiheessa niitä tulee ihan missä vaan ja milloin vaan ilman havaittavaa syytä. Sitten alat vältellä niitä tilanteita ja paikkoja, jossa niitä esiintyy.
Elikkä lääkärille vaan ja kerrot kaiken kohtauksesta ja elämäntilanteesta, joista lääkärikin varmasti kysyy.
Minulla oli ensimmäinen kohtaus vuonna 1992 ja seuraavat vuonna 2017.
On.
Intuitiivinen varoitusmerkki siitä, että henkilö ei ole luotettava.
Turvallinen seura auttaa, ja jos sitä ei ole, niin Opamox, mutta älä mene antispyykkozombietimyrkkyihin ajautumaan tuon takia.
Kai se on haettava apua. Pari viikkoa menikin jo hyvin kunnes mökkiloma alko tehdä ahdistusta ja ainakin yhden kohtauksen. Mä jo ajattelin, että ei tarttis mihinkään mömmöihin koskea. Mut ei tästä elämästä kai mitään tällaisena tule
Miksi se muuten niin herkästi iskee juurikin kaupassa? Lähden kauppaan hyvillä mielin, mietin kuinka teen ostokseni. Viimeistään kassalla alkaa huimaamaan ja panikoin , että kassit pitää pakata äkkiä. Inhottava tunne. En ole halunnut jättää kaupassa käyntiä väliin, koitan siedättää itseäni näille.
Minulla alkaa niin, että pistelyä päänahassa, epätodellinen olo, näköhäiriöitä ja huimausta. Pelkään kuolemista.
Oli