Lue keskustelun säännöt.
Miksi ihmiset ovat v-mäisiä töissä? (erityisesti yliopistossa)
10.06.2023 |
Lähdin jo kyseisestä projektista (paljolti näiden kahden henkilön käytöksen takia), mutta vieläkin ihmetyttää. Eli hankin kahta muuta tutkijaa saamaan rahoituksen projektilleen; olivat epäonnistuneet rahoituksen hakemisessa kolme kertaa. Luulin että olisivat iloisia, kiitollisia ja innokkaita hoitamaan projektia, mutta mitä vielä.
Jokainen projektitapaaminen alkoi sillä, että kumpikin kiukutteli, rähjäsi ja valitti aivan kaikesta. Ei siis projektiin liittyvistä asioista, vaan ihan muista työjutuistaan jotka eivät liittyneet minuun, projektiin tai projektiin palkattuun työntekijään mitenkään.
Eivät tehneet mitään projektin eteen vaan yrittivät saada muut (keskeisesti minut) tekemään hommansa, tietysti ilman mitään muutosta rahallisissa korvauksissa. Eli he olivat sitä mieltä, että eivät tee mitään, mutta nostavat rahat ja pidättävät johtajuuden itsellään. Lopulta kun kyllästyin ja ilmoitin lähteväni, niin asiasta tuli hirveä riita.
Olin jo jättänyt asian taakseni, mutta nyt kuulin, että projekti ajautui sittemmin vaikeuksiin. Mikä ei kyllä ollut ihme.
Vieläkin jäänyt asia mietityttämään, että miksi ihmeessä joku käyttäytyy noin? Sabotoivat vain oman projektinsa, jonka rahoituksen olin heille hankkinut.
Kommentit (18)
Koska korkeasti koulutetut ihmiset luulevat olevansa sivistyneempiä (kulttuuri, historia, kielet, kirjallisuus) kuin amikset ja työttömät.
Ja kun olet ainut amis toimistolla ja saat parempaa palkkaa kuin korkeasti koulutetut, niin heidän ego ei kestä sitä.
Naiset ovat pahimpia. Se katkeruus...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koska korkeasti koulutetut ihmiset luulevat olevansa sivistyneempiä (kulttuuri, historia, kielet, kirjallisuus) kuin amikset ja työttömät.
Ja kun olet ainut amis toimistolla ja saat parempaa palkkaa kuin korkeasti koulutetut, niin heidän ego ei kestä sitä.
Naiset ovat pahimpia. Se katkeruus...
Ihan oltiin kaikki samalla tasolla koulutuksessa (tohtoreita) ja minä korkeammalla tasolla urapolulla ja ansiotasolla. Joten tuo ei selitä. Tosin olin reilusti nuorempi.
- ap
Vierailija kirjoitti:
Koska korkeasti koulutetut ihmiset luulevat olevansa sivistyneempiä (kulttuuri, historia, kielet, kirjallisuus) kuin amikset ja työttömät.
Ja kun olet ainut amis toimistolla ja saat parempaa palkkaa kuin korkeasti koulutetut, niin heidän ego ei kestä sitä.
Naiset ovat pahimpia. Se katkeruus...
Että kehtaat. Amikset ovat uskomattomia, kun aina puhuvat rahasta ja luulevat sen kompensoivam jotain.
Taistelu virkaan nimityksistä, toisten aikaansaannosten jatkuva kritisointi ym tekevät yliopisto ihmisistä vaikeita. Olen joskus keskustellut varsin kunnianhimoisen nuoren naisen kanssa tästä. Yliopistomaailma muutti hänen persoonansa aika tavalla, eikä myönteiseen suuntaan.
Aloituksesi kuulostaa omituiselle. Olet kirjoittanut tästä ennenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten teidän esimies hoiti asian? Hengailette nyt yliopistolla ilman töitä ja ilman palkkaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko sulla kirjoitettuna salassapitosopimus mainitsemaasi työhön? Vaikuttaa siltä, ettet noudata sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska korkeasti koulutetut ihmiset luulevat olevansa sivistyneempiä (kulttuuri, historia, kielet, kirjallisuus) kuin amikset ja työttömät.
Ja kun olet ainut amis toimistolla ja saat parempaa palkkaa kuin korkeasti koulutetut, niin heidän ego ei kestä sitä.
Naiset ovat pahimpia. Se katkeruus...
Ihan oltiin kaikki samalla tasolla koulutuksessa (tohtoreita) ja minä korkeammalla tasolla urapolulla ja ansiotasolla. Joten tuo ei selitä. Tosin olin reilusti nuorempi.
- ap
Jotkut tyypit nyt vaan on perpignanista (ja toiset Pariisista, onneksi).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Millaisista muista työjutuista? Olivatko muissakin alan töissä? Jospa olivat selän takana puhujia. Käyttivät sitten palavereja kriittisyytensä esiin tuomiseen.
Olivatko saaneet valita väikkärinsä aiheen itse? Eikö muunlainen työ sitten motivoinut?
Joissain etenkin parempiin töihin palkatuissa maisteriksi opiskelevissa tai maistereissa on voinut huomata samaa. Selvä ajatusmaailma, että kun on maisteri tai lähes maisteri ja saa kohtuullisesti palkkaa, käytännön työt eivät kuulu ihmiselle. Joskus vaikka olisi opiskellut eri alaa kuin minkä koulutushallinnossa työskentelee.
Voisiko tohtoreiksi valmistuneilta puuttua ohjaaja? Ehkä eivät sitten ohjaudu töihin omatoimisesti?
Eräs tuttu kertoi joskus väikkäriä tehdessään, että oli käskenyt ohjaajaa auttamaan jossain. Kun ohjaaja oli kysynyt, miksi haluaa edetä, oli tuttu vastannut, että koska se on tutun työ. Kertoi aiheesta tuohtuneena. Kiinnostavasti ajatteli, että kun olivat jatko-opiskelijaksi palkanneet, oli yliopiston vastuulla huolehtia, että saa työn tehtyä. Sellaisella asenteella voi oikeasti pärjätä. En tiedä, oliko ohjaajakin mielissään, että tuttu vaikutti toistuvasti eri vaiheissa kysyvän, miten ohjaaja haluaa asiat tehtävän.
Tyyliin "valitse menetelmät", "no mitkä menetelmät pitää valita" tutun kertoman perusteella. Ehkä monesti tietyn ajan itse pään seinään hakkaamisen jälkeen, mutta silti.
Olisiko tuollainen sitten parempi vai huonompi työntekijä Ap:n kuvaamiin verrattuna?
Olen ollut opiskelijana töissä tutkimusassarina. Sain sen vaikutelman, että akateemisissa piireissä on paljon näitä vähän "erikoisia" henkilöitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko sulla kirjoitettuna salassapitosopimus mainitsemaasi työhön? Vaikuttaa siltä, ettet noudata sitä.
Täysin pimeä ajatusmaailma, että esim. akateemisen maailman ilmiöistä ei saisi kertoa anonymisoidusti.
Vaikka puhutaan yliopiston autonomiasta, ei se tarkoita, ettei mitään saisi kyseenalaistaa tai kritisoida. Ei missään muussakaan työssä voi kieltää ihmisiä kertomasta kokemuksista yleisesti.
Etenkin koska yliopistossa jotkut tutkivat someaineistoja, vaikuttaisi hyvin oudolta, että yliopisto itse olisi tabu.
Ei voi tietää, onko aloitus totta, mutta ei keskustelusta voi haittaa olla.
Kaverin vaimo pyrki tutkijaksi, mutta nähtyään työympäristön lähti hippulat vinkuen muualle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kykene samaistumaan. Ehkä hyvä mainita tiedekunta, koska niiden välillä on järkyttävän suuria eroja toimintatavoissa.
Kävin kerran yhdessä lukupiirissä, jossa suurin osa oli erään ulkomaisen yliopiston tutkijoita. Asuin siis ulkomailla enkä lukupiiriin mennessä tajunnut, että näin oli.
Olin itse pitänyt luetusta kirjasta, mutta lukupiirissä monet ihmiset olivat erittäin ylimielisiä, kriittisiä ja kyynisiä. Myös erittäin kärkkäitä ja teräväsanaisia. Sen jälkeen ajattelin että vau, yliopistomaailma ei taida ainakaan olla mua varten. Olin siis itse "vain" maisteri ja harkitsin tuohon aikaan jatko-opintoja.
Nykyään teen tutkijan hommia akatemian ulkopuolella ja työkaverit on mukavia.
Aloitusta lukiessa ja pohtiessa vaikuttaa, että työajan käyttöä projektille ei ollut määritelty. Jos muut kertoivat muista töistään, olivatko siis palkattuja muihin töihin? Vai käyttivätkö tämän projektin rahoitusta ja työaikaa muuhun?
Jos kertoo kokouksissa muista töistä, aika selvästi ei käytä työaikaa kokouksen aiheena olevaan projektiin edes kokouksessa. Jos taas kyse oli muusta tapaamisesta, projektille ei järjestetty omaa työkokousta.
Työajan käytön määrittely voi olla hankalaa. Hallinnon puolella yliopistossa voi olla ihmisiä, jotka on muodollisesti palkattu vastuuseen jostain ja saavat palkkaa sen vuoksi. Keskinäissä kokouksissa voivat kertoa noista töistä, mutta samalla ei välttämättä selviä, tekevätkö konkreettisesti töitä itse ja kuinka paljon heidän omaa konkreettista työaikaansa on kulunut. Jos opettajat täyttävät joitain pohjia tai tiedostoja tai muut tekevät vastuuhenkilön pyynnöstä jotain työvaihetta, se ei vielä kerro, mitä puhuja itse tekee. Valmiiden töiden esittely kokouksissa ei myöskään välttämättä ollenkaan kerro, kuinka paljon esittelijä itse on työstä tehnyt.
Aloituksen perusteella kuulostaa siltä, että projektissa työntekijöille ei ainakaan ollut määritelty muita ulkopuolisia, joiden töiden tuloksia henkilöt olisivat kokoontuneet esittelemään. Näkyi sitten siinä vaiheessa kun projektista pois lähteneen jälkeen työt eivät tulleet valmiiksi. Jos kerrottu pitää paikkansa.
Voi miettiä, kumpi on parempi, että saa työskennellä koko työsuhteen ajan ja samalla jotkut muut esiintyvät töitä aikaansaavina, vai että lähtee pois ja sen jälkeen muut joutuvat tekemään, jos tekevät.
En tiedä, kuinka kirjaimellisesti eri yliopistoissa otetaan työtehtävät kuten ohjeiden laatiminen, työnohjaus tai kokonaisvastuu. Onko se henkilön ainoa työ vai tekeekö hän itsekin osan ohjeistamistaan töistä. Joka tapauksessa korkeakoulujen ulkopuolella varmaan harvoin niin moni ohjetekstejä laatinut saisi jäädä pitkäksi aikaa töihin pyytämään, että muut työskentelevät ohjeiden pohjalta.
Akateeminen ohjaajakulttuuri voi tavallaan näkyä myös hallintopuolella, vaikka hallintotyöt eivät sisältäisi yliopistossa opetettavia sisältöjä. Toki muita töitä voi olla lisäksi, mutta ihmeellistä vääristelyä, että ohjeiden laatija ja tarvittaessa ohjeistava "tekee" työtä ja konkreettisesti työt tekevät ovat sivuseikka.
Töiden siirtely muille on joko laiskuutta tai osaamattomuutta tai pyrkimystä ylempiin asemiin.
Työpaikkavalittajamme valittaa muiden työnteosta, aiheettomasti. On pomojen kaveri olevinaan, on siis mies. Tosiasiassa aiheuttaa niin paljon negatiivista oloa henkilökunnalle, että hänet kuuluisi ohjata ulos. Isot pomot eivät välitä tämän ammattivalittajan toimista. Tietävät kyllä, sillä kiusaa esimiehiäkin.
Ihmetyttää pomojen välinpitämättömyys.
"Eli hankin kahta muuta tutkijaa saamaan rahoituksen projektilleen; olivat epäonnistuneet rahoituksen hakemisessa kolme kertaa."
Piti tietysti lukea: "Autoin kahta muuta tutkijaa ...". No, tarkalleen hankin sen rahoituksen.