Lapset löytyivät viidakosta

Uskomatonta mutta totta. Ihmeiden aika ei ole ohi.

Uskomatonta! Heidän taustasta oli varmasti hyötyä tässä ihmepelastumisessa!

Miten selvinneet kuukauden viidakossa? Eikö yksi heistä ollut vauva?

Hehän ovat jonkin "viidakkoheimon" jäseniä. Länkkärilapset tuskin olisi selvinneet.

Muistuu mieleen se saksalaisteini 70-luvulta joka selvisi kilometrien pudotuksen viidakkoon ja selviytyi siellä viikkoja muistaakseni. Sekin oli saanut jotain selviytymisoppeja ennen onnettomuutta.

Tai sitten löytyminen on pelkkää teatteria. Johan se presidentti aiemmin sanoi että ovat löytyneet eivätkä olleet. Äkkiäkös muutamat valokuvat lavastaa pelkkä pr-temppu sanon minä.

Ihan mahtavaa <3

Vierailija kirjoitti:

Tai sitten löytyminen on pelkkää teatteria. Johan se presidentti aiemmin sanoi että ovat löytyneet eivätkä olleet. Äkkiäkös muutamat valokuvat lavastaa pelkkä pr-temppu sanon minä.

Sama tuli mieleen kyllä. Että haluttii kansalle "onnellinen loppu" ja siirrettyä huomio vähäksi aikaa täysin mädäntyneestä hallinnosta pois. Lapsillahan ei ole vanhempia enää, joten kukapa heidät tunnistaisi aidoiksi.

Onkohan eläimet attaneet niitä? Se ei ole harvinaistakaan. Esim apinat tuoneet ruokaa jne.

Kyllä mua pilkattiin siinä yhdessä poistetuista ketjuissa, kun mammojen kuva viidakosta on jostain Tarzan-hollywoodelokuvista, tosiasiassa viidakossa voi kävelllä viikkoja näkemättä yhtään vaanivaa leijonaa tai jättiläiskäärmettä.

Suurin ongelma on hyönteiset ja  muut pienet syöpäläiset. Ja nämä lapset olivat eläneet viidakon lähellä ja sieltä tottuneet ruokaakin hakemaan. Eivätkä ahdistu ja tarvitse psykologista apua, jos kännykkä otetaan kädestä pois hetkeksi.

Nälkäisiä ja purtujahan nuo olivat, mutta muuten ok.

Ja tietysti salaliittoilijat heti ilmestyvät kertomaan, miten kaikki on lavastusta niinkuin naapurin sotakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tai sitten löytyminen on pelkkää teatteria. Johan se presidentti aiemmin sanoi että ovat löytyneet eivätkä olleet. Äkkiäkös muutamat valokuvat lavastaa pelkkä pr-temppu sanon minä.

Sama tuli mieleen kyllä. Että haluttii kansalle "onnellinen loppu" ja siirrettyä huomio vähäksi aikaa täysin mädäntyneestä hallinnosta pois. Lapsillahan ei ole vanhempia enää, joten kukapa heidät tunnistaisi aidoiksi.

Mihin se isä katosi? Entä mummo? Eikä voida otta dna-testejä, koska ollaan viidakossa? Eikä kukaan lapsistakaan muista mitään?

Toisilla on mahtava mielikuvitus ja tarve salaliittoteorioihin.

Ja joku elää Viidakkokirjassa täällä. Apinat tuovat lapsille ruokaa... Huokaus. Kas kun pantteri ei iltaisin tullut imettämään ja lämmittämään nuorinta...

En usko, tällä mediamylläkällä kerätään vain rahaa. Kaikkea sitä keksitään ja toisessa päässä satukirjoja uusitaan koska lapsille ei saa satuilla. Koska kielletään joulupukki syntisenä pahuutena. Ukko jakaa lapsille lahjoja.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mua pilkattiin siinä yhdessä poistetuista ketjuissa, kun mammojen kuva viidakosta on jostain Tarzan-hollywoodelokuvista, tosiasiassa viidakossa voi kävelllä viikkoja näkemättä yhtään vaanivaa leijonaa tai jättiläiskäärmettä.

Suurin ongelma on hyönteiset ja  muut pienet syöpäläiset. Ja nämä lapset olivat eläneet viidakon lähellä ja sieltä tottuneet ruokaakin hakemaan. Eivätkä ahdistu ja tarvitse psykologista apua, jos kännykkä otetaan kädestä pois hetkeksi.

Nälkäisiä ja purtujahan nuo olivat, mutta muuten ok.

Ja tietysti salaliittoilijat heti ilmestyvät kertomaan, miten kaikki on lavastusta niinkuin naapurin sotakin.

Se oli hauska ketju se. Mietittiin, että miksi lapset ei merkkaa puita, hakkaa aukkoa mäelle ja odota helikopteria, sytytä viidakossa suurta nuotiota ja mitähän niitä oli.

Tosielämän selviytyjät ovat käyneet Tenefiffalla ja nähneet palmun. Ehkä kaksi. Ja selvinneet. Järki ei riitä kertomaan yhtään, millainen sademetsä oikeasti on.

Mahtavaa, että lapset löytyivät. On ollut taitoa, järkeä, sitkeyttä ja tuuria. Ihanaa!

Toivottavasti tausta on sellainen ettei kokemus ole ollut hirveän traumatisoiva. Se on mahdollista. Joskus mietin, kun ihmiset intoilee jostain miten mahtavaa että ihminen on löytynyt elossa, että tajuaako he, että joskus on parempi olla kuollut kuin selviytynyt jostain sellaisesta mikä sekoittaa pään loppuiäksi. Esim. kadonneen lapsen näkökulmasta on kivempi tulla löydetyksi kauan sitten menehtyneenä järven pohjalta kuin kolme vuotta myöhemmin jonkun kellarista. Se ei tarkoita että traumatisoituneen elämä olisi arvotonta, mutta ei selviäminen aina ole paras vaihtoehto yksilölle itselleen.

Vierailija kirjoitti:

Miten selvinneet kuukauden viidakossa? Eikö yksi heistä ollut vauva?

Mitenkö. Vanhin tyttö  oltiin opeteltu elämään viidakossa, intiaanilapsia. 

Erikoisryhmä ei antanut periksi koska löysivät hedelmien jätteitä , tyhjän pullon, likaisen kaulaliinan todisteina että lapset olivat olleet alueella äskettäin. Kunnia ryhmälle ja vanhimmalle tytölle, joka selvisi sisarusten kanssa.

Nyt lapset ovat sairaalassa tutkinnoissa. 

Vierailija kirjoitti:

Onkohan eläimet attaneet niitä? Se ei ole harvinaistakaan. Esim apinat tuoneet ruokaa jne.

Tuskin. Lapset on varmasti fiksuina väistelleen eläimiä, koska viidakossa ei tunneta empatiaa, vaan siellä saalistetaan.

Pudottivat ruokapaketteja lasten arvellellu oleskelualueelle ja kun  yksi niistä oli avattu, sai koira jäljen.

Mahtavaa mutta ei kiinnosta juuri ketään koska ihmisiä. Asiasta puhuttaisiin enemmän jos olisi kapinen piski ollut hukassa ja löytynyt 🤣🤣

Eivät nämä varmaankaan edes ole ko.lapset. Hallinto tuonut jonkun lapset näyttelemään kadonneita. Kuvien lapset eivät näytä siltä, että olisivat nälkiintyneet viidakossa, myös vaatteen ovat liian puhtaat. Teatteria.

Vierailija kirjoitti:

Toivottavasti tausta on sellainen ettei kokemus ole ollut hirveän traumatisoiva. Se on mahdollista. Joskus mietin, kun ihmiset intoilee jostain miten mahtavaa että ihminen on löytynyt elossa, että tajuaako he, että joskus on parempi olla kuollut kuin selviytynyt jostain sellaisesta mikä sekoittaa pään loppuiäksi. Esim. kadonneen lapsen näkökulmasta on kivempi tulla löydetyksi kauan sitten menehtyneenä järven pohjalta kuin kolme vuotta myöhemmin jonkun kellarista. Se ei tarkoita että traumatisoituneen elämä olisi arvotonta, mutta ei selviäminen aina ole paras vaihtoehto yksilölle itselleen.

Tässä on totuutta, mutta se on valitettavasti tabu.  Esim. ryöstöissä kuulee paljon sitä että parempi vaan suostua kaikkeen, se on vaan materiaa, ei kannata vastustella.    Yhtään ei kuitenkaan ajatella miten tuollainen alistuminen saattaa vaikuttaa psyykkeeseen koko loppuelämän.     Rankka sanoa, mutta monen ryöstöuhrin kohdalla laudoissa sankarina olisi parempi kuin koko loppuelämä elossa traumojen vankina.