Päässä vai päästä? Kuinka sanot tämän esimerkkilauseen:
Jostain kumman syystä eräs muoto on yhtäkkiä pesiytynyt suomen kieleen ja sitä kuulee nyt aivan jatkuvasti etenkin nuorten puheessa. En tiedä onko tämä pääkaupunkiseudun keksimä vai mistä kummasta on tullut? En ymmärrä, miten korva ei kerro, ettei noin voi sanoa?
Kommentit (27)
Tuleekohan tämä englannista? The house was located one mile from the center. Samahan käy toisinpäinkin, suomalainen sanoo helposti "I read it from the newspaper", vaikka oikeasti englanniksi sanotaan "I read it in the newspaper".
Nykyään on hirveän yleistä käyttää väärää sijamuotoa, monissakin eri yhteyksissä. Lisälsi sanojen merkitykset ovat hämärtyneet. Yksi kauheimpia kuulemiani esimerkkejä on "todisteet viittasivat hänet syylliseksi". Ja puhujan äidinkieli oli suomi...
Kerran eräs nuori neito sanoi, että kirjoittaa asian alas.
Nostan ketjua - löytyykö ketään, joka tunnustaa sanovansa "päästä"? 😅
Vierailija kirjoitti:
Nykyään on hirveän yleistä käyttää väärää sijamuotoa, monissakin eri yhteyksissä. Lisälsi sanojen merkitykset ovat hämärtyneet. Yksi kauheimpia kuulemiani esimerkkejä on "todisteet viittasivat hänet syylliseksi". Ja puhujan äidinkieli oli suomi...
Ilta-Sanomien toimittaja sanoi, kun Käärijää oltiin vastassa lentokentällä, että siellä Käärijä on fanien piiritettynä.
Ja tällaista tapahtuu jatkuvasti. Ei ole kyse yksittäisestä virheestä.
Tämä on varmaan niitä mä menee himaa laittaa ruokaa -helsinkiläisiä joiden puhe on jotain järkkyä.
Vierailija kirjoitti:
Nostan ketjua - löytyykö ketään, joka tunnustaa sanovansa "päästä"? 😅
Nyt joku on valinnut tämän vaihtoehdon :D.
Eilen Ylen uutisissa toimittaja sanoi lapsellisesti tähän tyyliin: Tekijää ei ole saatu kiinni ja motiivia ei tiedetä.
Minulle opetettiin jo ala-asteella, että ja+ei=eikä. Tekijää ei ole saatu kiinni, eikä motiivia tiedetä.
Surkea on taso Ylelläkin.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on varmaan niitä mä menee himaa laittaa ruokaa -helsinkiläisiä joiden puhe on jotain järkkyä.
Niin se taitaa olla. Ainakin omistuspäätteet ovat kadonneet (myös siis virallisissa teksteissä - minun vaimo, hänen mies), -maan/mään -päätteitä ei käytetä (en pysty tehdä sitä), verbin yksikön 3. muotoa käytetään väärässä yhteydessä (mun pitää tekstaa), nopeasti on muuttunut muotoon "nopee", "mä oon niin innoissaan", jne. Ja esimerkkejä olisi vielä vaikka kuinka paljon. Ja helsinkiläiset itse eivät kuule mitään väärää näissä...
Vierailija kirjoitti:
Nostan ketjua - löytyykö ketään, joka tunnustaa sanovansa "päästä"? 😅
🙋 t: Pekka Haavisto
Vierailija kirjoitti:
Nostan ketjua - löytyykö ketään, joka tunnustaa sanovansa "päästä"? 😅
Korkeapaine saapuu maahamme lännestä käsin.
Ihminen oli kilometrin päässä kotoaan ja oli ihan päästään sekaisin. Onneksi päästäiset nokki hänen päästään päätäit pois,
Tuon on kiroittanut se ketä harjoittelee suomea. Juurikin tossa menee hänen kyvykkyytensä rajat.
Vierailija kirjoitti:
Eilen Ylen uutisissa toimittaja sanoi lapsellisesti tähän tyyliin: Tekijää ei ole saatu kiinni ja motiivia ei tiedetä.
Minulle opetettiin jo ala-asteella, että ja+ei=eikä. Tekijää ei ole saatu kiinni, eikä motiivia tiedetä.
Surkea on taso Ylelläkin.
Hämmentävän monet eivät myöskään tunnu tajuavan, että "ehken" tarkoittaa "ehkä en". Se ei siis ole vain hauskempi muoto ehkä-sanasta.
Tyttö seisoi talon ulkona.
Myönnän, että järkytyin tuon kuullessani. Puhujan äidinkieli suomi.
Vierailija kirjoitti:
Kerran eräs nuori neito sanoi, että kirjoittaa asian alas.
...jotta voi katsoa ylös, mitä täältä tulee ulos?
En ole vielä kuullut tuota päästä-muotoa käytettävän vaikka asunkin pääkaupunkiseudulla. Tai ehkä en vain ole huomannut.
Itseäni on häirinnyt jo pidemmän aikaa eräs toinen kielikorvaani satuttava juttu: sitten- ja aikaisemmin-sanojen käyttö.
Olenko väärässä vai kuulostaako tämä muistakin väärältä: "Pekka kertoi maaliskuussa, että hän oli hoitanut homman pari kuukautta sitten."
Mielestäni tuossa pitäisi olla aikaisemmin eikä sitten. Sama kuin englannissa before vs. ago. Sitten/ago kertoo suhteesta nykyhetkeen ja aikaisemmin/before kertoo suhteesta johonkin tiettyyn hetkeen (eli tuossa esimerkissä suhteesta maaliskuuhun).
Mielestäni tuo sitten-sanan "väärinkäyttö" on lisääntynyt hurjasti viime vuosina. Siihen törmää usein esim. uutisartikkeleissa.
Vai onko minun kielikorvassani jotain vikaa? :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on varmaan niitä mä menee himaa laittaa ruokaa -helsinkiläisiä joiden puhe on jotain järkkyä.
Niin se taitaa olla. Ainakin omistuspäätteet ovat kadonneet (myös siis virallisissa teksteissä - minun vaimo, hänen mies), -maan/mään -päätteitä ei käytetä (en pysty tehdä sitä), verbin yksikön 3. muotoa käytetään väärässä yhteydessä (mun pitää tekstaa),
PK-seudulla ekan infinitiivin lyhkäsempi muoto on morffoloogisesti identtinen aktiivin indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muodon kaa!
Pirkammaalla 3. infinitiivin illatiivi lyhenee muotoon tekeen pro tekemään!
En pysty tehdä lienee myös enimmäkseen tsadilainen konstruktio?
Vierailija kirjoitti:
Kerran eräs nuori neito sanoi, että kirjoittaa asian alas.
Write down. Minusta olisi loogisempaa kirjoittaa alas, paperihan on usein pöydällä. Mistä lie tullut tuo kirjoittaa ylös -muoto?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerran eräs nuori neito sanoi, että kirjoittaa asian alas.
Write down. Minusta olisi loogisempaa kirjoittaa alas, paperihan on usein pöydällä. Mistä lie tullut tuo kirjoittaa ylös -muoto?
Kirjoittaa ylös tulee ruotsista.
Ehkä suomalaisinta olisi kirjoittaa muistiin?
Olen kuullut myös tuon päästä -muodon tässä yhteydessä. Ja onhan se yksinkertaisesti väärin. Useampi podcastiä pitävä henkilö sanoo jatkuvasti noin. Todella ärsyttävää 😅.