Mitä iloa saatte elämästä kun suurinosa tekee töitä huonolla palkalla ja ulkonakin lähes aina huono sää ja kaikki on kallista ja ankeaa

Muuta asuntoautoon. Rahaa säästyy muuhun.

En mistään. Sama se en välitä enää.

Suurin osa varmaan ihmissuhteista, itse en mistään :D Tai no. Ehkä peleistä.

Olen täysluuseri.

Onneksi ei käy missään töissä, olisi se elämä tosiaan ankeaa. Kaiken muun sentään kestää, mutta ei jonkun orjana oloa...

Minä - huonohkolla, alle 3000 e:n bruttopalkalla - nautin elämästäni koko ajan. Koska en tee asioita, jotka vaatisivat kuluttamista koko ajan. Hoidan puutarhaa, luen, teen kylätutkimusta isoisoäitini kotikylästä luovutetussa Karjalassa. Liikun, katson elokuvia, vietän aikaa ja harrastan seksiä puolisoni kanssa. Saunon. Juon joskus muutaman siiderin. Teen hyvää ruokaa. Tarkkailen lintuja.

Takokaa pitkää päivää nuorena. Voi tehdä monta työtä. Ahkeruus maksaa itsensä takaisin. Ostakaa kaksin, kolmisin asunto, jonka lainaosuudet maksatte pikatahtiin pois. Näin saatte nopeasti käsirahan ihan omaan.

Köyhyys on valinta, jos ei ole terveydellisiä esteitä. Kaikki terveydellisetkään syyt eivät estä työntekoa.

Vierailija kirjoitti:

En mistään. Sama se en välitä enää.

Pidä toi.

Teen mukavaa työtä vaikka palkka ei päätä huimaa. Nytkin ulkona on ihan hyvä keli ulkoiluun, ei sada, ei ole liian kylmä eikä liian kuuma. Olen terve ja perheeni samoin. Pikku lomareissu, mökkeilyä ja ravintolareissuja tiedossa.

Kaiken tuon lisäksi ihmiset asuu vielä kerrostaloissa joka ei ole ihmiselle tarkoitettu, siellä ihmisen mieli ankeutuu ja masentuu. Mökitkin ja omakotitalot on usein vain rikkaiden huvi. Toki halpoja vanhoja tönöjä voi saada jostain syrjäisiltä ankeilta peräkyliltä.

-ap

Tänään olen saanut iloa kukkien keräämisestä, siivoamisesta, äänikirjan kuuntelemisesta, lapsen omatoimisen jalkapallotreenin katselusta, koiran kanssa ulkoilusta. .

Peleistä, kirjoista, elokuvista, piirtämisestä, ulkoilusta, puheluista ja youtubesta.

Vierailija kirjoitti:

Kaiken tuon lisäksi ihmiset asuu vielä kerrostaloissa joka ei ole ihmiselle tarkoitettu, siellä ihmisen mieli ankeutuu ja masentuu. Mökitkin ja omakotitalot on usein vain rikkaiden huvi. Toki halpoja vanhoja tönöjä voi saada jostain syrjäisiltä ankeilta peräkyliltä.

-ap[/quote

Asentees on mätä. Itse muutin viime syksynä parvekkeelliseen kaksioon. Ensimmäinen parvekkeellinen koti ja ai että, olen tyytyväinen! Pelkästään tuo partsi ja sinne kuuluva linnun laulu tuo mulle paljon iloa.

Ja sitten erilaiset kesän ilmaistapahtumat, kuten tanssit, joogat ja juoksutreenit. Pienellä maksulla pääsen lisäksi melomaan koko kesän Helsingin upeassa saaristossa. Näin siis täällä Helsingissä.

Käsityöharrastuksesta. Kaiken muun voisin oikeastaan elämästä karsia, mutta siitä saan vielä iloa.

Vierailija kirjoitti:

Kaiken tuon lisäksi ihmiset asuu vielä kerrostaloissa joka ei ole ihmiselle tarkoitettu, siellä ihmisen mieli ankeutuu ja masentuu. Mökitkin ja omakotitalot on usein vain rikkaiden huvi. Toki halpoja vanhoja tönöjä voi saada jostain syrjäisiltä ankeilta peräkyliltä.

-ap

Vo ap, ap, olen asunut kerrostalossa, rivarissa ja on vielä luxus omakotitalokin. Töitäkin olen tehnyt vuosikymmeniä ja nauttinut elämästä kaikkine ylä-alamäkineen. Ah-nytkin tulin reippaalta lenkiltä posket hehkuvina vaikka vettä ripsi ja onnellinen olen.

Sää on vain pukeutumiskysymys.

Lapsenmielisestä hölmöilystä puolison kanssa sekä ystävien ja työkavereiden kanssa nauramisesta. Liikunnasta, ja aij, nukkumisesta!

Saan myös vastineeksi paljonkin iloa ihan omassa ajatuskuplassani olemisesta ja vaatehuoneen laittamisesta järjestykseen - tiedän, outoa, sitä mieskin nauraa itsekseni höpöttäessä. En minä jälkikäteen muista, että mitä Ajankohtaista kakkosta siellä olen juontanut, mutta elämä on sen jälkeen aina kovasti järjestyksessä ja mieli hyvä.

Ei se raha mitään auta. Voisin varata loman koko perheelle mutta en halua. Kun ei kiinnosta. Syön kiltisti lääkkeeni enkä edes halua takaisin normaaliin elämään, kun joku vielä tuntui joltain. Kärsin ja kuolen. Niinkin voi tehdä.