Ihana uusi miesystävä MUTTA erilaiset rytmit, hän on aamuihminen minä iltaihminen
Kommentit (22)
Sen voi saada toimimaan, jos kumpikin ymmärtää että toista ei voi pakottaa omaan rytmiin ja sitten vaan kompromisseja asian suhteen tapaamisten jne. aikana. Kyllähän tuo kuitenkin parhaimmillaankin kuormittava asia parisuhteessa on.
Nyt on niin huikea ongelma että JSSAP, ansaitset selkeästi huonompaa!
Toisaalta hyvänä puolena pidemmän päälle on se, että kumpikin saa arjessa ns. omaa aikaa, toinen aamulla ja toinen illalla. Vaikeaa kuitenkin, jos jompikumpi on hyvin herkkäuninen tai erityisesti nauttii yhdessä nukahtamisesta.
Meillä se on vahvuus. Mies saa omaa aikaa illalla ja minä aamulla.
Vierailija kirjoitti:
Meillä se on vahvuus. Mies saa omaa aikaa illalla ja minä aamulla.
Se on kyllä paras hetki kun saa aamulla juoda sen kahvinsa ilman, että tarvitsee kuunnella tai puhua kenenkään kanssa. :D
Jo nyt ongelmana näyttäytyy se että mies haluaisi minut kainaloonsa nukkumaan. Minustakin se olisi ihanaa,mutta 20.00 on liian aikaista. En pysty nukkumaan noin varhain.
Tykkään myös siivota, kokata ja lenkkeillä öisin. Asun rivitalon päätyasunnossa ja seinän takana asuva mummo on niin kuuro,ettei välittäisi vaikka soittaisin rumpuja yöllä. Mutta nyt miesystäväni takia minun on oltava hiljaa.
A.p
Riippuu ihan elämäntavoista ja odotuksista, että voiko toimia vai ei. Mun ex oli iltaihminen tai oikeastaan jo yökyöpeli, ja arvotti yli kaiken yhdessä nukkumaanmenemistä. Lisäksi seksiä halusi harrastaa ennen nukahtamista (eli kun minä olin joko kuolemanväsynyt tai jo nukkunut hyvän aikaa). Oli myös tottunut tapaamaan kavereitaan ja kutsumaan heitä kylään iltaisin jopa klo 22 alkaen ja sehän oli minulle kauhistus. Ei ongelmaa niin kauan kuin sain viettää noina iltoina omaa aikaa omassa kodissani, mutta kun mies halusi, että minäkin olen vierailuilla mukana ja osallistun hänen sosiaaliseen elämäänsä. Ei toiminut tämä yhtälö.
Onko teillä työajatkin erilaiset?
Vierailija kirjoitti:
Jo nyt ongelmana näyttäytyy se että mies haluaisi minut kainaloonsa nukkumaan. Minustakin se olisi ihanaa,mutta 20.00 on liian aikaista. En pysty nukkumaan noin varhain.
Tykkään myös siivota, kokata ja lenkkeillä öisin. Asun rivitalon päätyasunnossa ja seinän takana asuva mummo on niin kuuro,ettei välittäisi vaikka soittaisin rumpuja yöllä. Mutta nyt miesystäväni takia minun on oltava hiljaa.
A.p
Puhutko siis miesystävästä vai avopuolisosta? Yleensä miesystävän kanssa tapaillaan eikä vietetä koko aikaa yhdessä.
Pysykää omissa asunnoissa!
Kaamea tuo vaatimus kainalossa nukkumisesta väkisin.
Vierailija kirjoitti:
Pysykää omissa asunnoissa!
Kaamea tuo vaatimus kainalossa nukkumisesta väkisin.
Vaikka ei olisi mitään eroa vuorokausirytmissä toisen kanssa asuessa ja parisuhteessa joutuu väistämään tekemään niitä kompromisseja ja joustamaan ja jos ei ole valmis missään asiassa joustamaan parempi asustella ihan vaan yksinään. Parisuhteessa voi olla ilman yhteen muuttamistakin.
Vierailija kirjoitti:
Jo nyt ongelmana näyttäytyy se että mies haluaisi minut kainaloonsa nukkumaan. Minustakin se olisi ihanaa,mutta 20.00 on liian aikaista. En pysty nukkumaan noin varhain.
Tykkään myös siivota, kokata ja lenkkeillä öisin. Asun rivitalon päätyasunnossa ja seinän takana asuva mummo on niin kuuro,ettei välittäisi vaikka soittaisin rumpuja yöllä. Mutta nyt miesystäväni takia minun on oltava hiljaa.
A.p
Sellaista se parisuhde on...siinä menettää osan itsenäisyydestään.
Jos mies menee tosiaan nukkumaan klo 20 niin ratkaisu on asua erillään. Meillä mies nukkuu noin 22-06 ja minä arkisin 23/24-07 ja viikonloppuisin univelat pois 24-10. Ei suurensuuri ongelma muuta kuin lomilla hotellihuoneessa, mutta pyritäänkin yleensä ottamaan huoneisto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jo nyt ongelmana näyttäytyy se että mies haluaisi minut kainaloonsa nukkumaan. Minustakin se olisi ihanaa,mutta 20.00 on liian aikaista. En pysty nukkumaan noin varhain.
Tykkään myös siivota, kokata ja lenkkeillä öisin. Asun rivitalon päätyasunnossa ja seinän takana asuva mummo on niin kuuro,ettei välittäisi vaikka soittaisin rumpuja yöllä. Mutta nyt miesystäväni takia minun on oltava hiljaa.
A.p
Sellaista se parisuhde on...siinä menettää osan itsenäisyydestään.
Ei sitä ihan noinkaan tarvitsisi ajatella. Jos on halu olla yhdessä ja ymmärtää toista, niin silloin mietitään kuinka molemmat voisivat yhdessäolon lisäksi säilyttää itselleen ja hyvinvoinnilleen tärkeitä asioita. Joskus se tietysti tarkoittaa sitä, että suhde on mahdoton. Joskus taas ratkaisuksi käy omat asunnot ja yhdessäolo silloin kun se molemmille sopii, jos osaa viettää omaa aikaa erilläänkin. Minun exäni mielestä suhde ei ollut parisuhde laisinkaan, jos lähdin omaan kotiini kun hän tapasi kavereitaan ja olimme hereillä eri aikoina.
Meillä tehtiin kompromissi ja minä valvon herkkäunisena yhtä pitkään kuin hyvät unenlahjat omaava mies ja herään aamulla aikaisin silloin kun pitää tai jolloin muutenkin heräsin eli viideltä aamulla.
Olen jatkuvassa univelassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jo nyt ongelmana näyttäytyy se että mies haluaisi minut kainaloonsa nukkumaan. Minustakin se olisi ihanaa,mutta 20.00 on liian aikaista. En pysty nukkumaan noin varhain.
Tykkään myös siivota, kokata ja lenkkeillä öisin. Asun rivitalon päätyasunnossa ja seinän takana asuva mummo on niin kuuro,ettei välittäisi vaikka soittaisin rumpuja yöllä. Mutta nyt miesystäväni takia minun on oltava hiljaa.
A.p
Sellaista se parisuhde on...siinä menettää osan itsenäisyydestään.
Ei sitä ihan noinkaan tarvitsisi ajatella. Jos on halu olla yhdessä ja ymmärtää toista, niin silloin mietitään kuinka molemmat voisivat yhdessäolon lisäksi säilyttää itselleen ja hyvinvoinnilleen tärkeitä asioita. Joskus se tietysti tarkoittaa sitä, että suhde on mahdoton. Joskus taas ratkaisuksi käy omat asunnot ja yhdessäolo silloin kun se molemmille sopii, jos osaa viettää omaa aikaa erilläänkin. Minun exäni mielestä suhde ei ollut parisuhde laisinkaan, jos lähdin omaan kotiini kun hän tapasi kavereitaan ja olimme hereillä eri aikoina.
Niin, tuossa lukee menettää o-san itsenäisyydestään, ei menettää itsenäisyytensä. Vähän huolellisuutta siihen lukemiseen.
Ei toimi. 25 vuotta yritetty. Nuorena otti päähän kun mies nukkui ulkomaan matkoillakin puoleen päivään eikä millään osaa joustaa tässä asiassa. Kaikki pitäis tehdä iltaisin/ puoleen yöhön asti. Kun tuli lapsia, mies ei heränny aamuisin ikinä!! Ei ikinä laittanut lapsille pääruokaa (kun itse vasta herää) ja mihinkään ei pääse sovussa lähtemään kun yks on valmis lähtemään iltapäivällä vasta. Lapset ei voi vaihtaa päiväkodin/koulun rytmiä viikonloppuna. Ja edelleen vaikka nuorin on 10 v , joudun huolehtimaan kaiken ennen klo 14 tapahtuvan. Tai ihan pakosta jos joustaa ja nousee, iltapäivällä on kuin pommi räjähtäis. Eri kämppään heti kun lapset aikuisia...
Vierailija kirjoitti:
Jo nyt ongelmana näyttäytyy se että mies haluaisi minut kainaloonsa nukkumaan. Minustakin se olisi ihanaa,mutta 20.00 on liian aikaista. En pysty nukkumaan noin varhain.
Tykkään myös siivota, kokata ja lenkkeillä öisin. Asun rivitalon päätyasunnossa ja seinän takana asuva mummo on niin kuuro,ettei välittäisi vaikka soittaisin rumpuja yöllä. Mutta nyt miesystäväni takia minun on oltava hiljaa.
A.p
No mä oon kanssa iltaihminen.
Hyppää mun kyytiin :)
Tehkää kompromissi. Koittakaa tulla toisianne puolessavälissä vastaan.