Muilla kaynyt samoin? Vuosien ystavyys katkesi melkein heti, kun pyysin lapseni kummiksi. Onko jollain silti valit sailyneet lapsen ja kummin valilla ja yhetydenpito onnistunut?

samantien kun pyysin kummiksi... Oltiin siis hyviä ystäviä vuosikausia, mutta sen jälkeen kun lapseni syntyi, hänestä tuli etäinen, eikä hän halunnut tavata enään... Hänestä ei sitten tullut kummia lapselleni, vaikka pyysin ja näin jälkeenpäin olipa hyvä, ettei tullutkaan... Kolme kertaa olemme tavanneet lapsen syntymän jälkeen ja syntymästäkin on jo kuusi vuotta aikaan..

Mullekin on käynyt samoin. Pyysin parhaan ja pitkäaikaisimman ystäväni esikoiseni kummiksi. Ekana vuonna kävi jonkin verran tyttöä katsomassa, mutta ei koskaan osoittanut mielenkiintoa lasta kohtaan. Sitten käynnit harvenivat ja tänä vuonna ei ole käynyt kertaakaan. Ei vastaa tekstareihin, ei soittele, ei lähde mihinkään edes kahdestaan mun kanssa jos pyydän. On siis lopettanut yhteydenpidon kokonaan. Ja tähänkin asti yhteydenotot on ollut kokonaan mun varassa.



Itsellään hänellä ei ole lapsia ja luulenkin, että tämä kylmyys johtuu siitä. Ikävää kaikkien kannalta. Tyttöni ei enää viime aikoina ole kysellyt kummitätiään, muistaa kyllä hänet vielä.

mun kynästäni, paitsi ettei tyttö muista Lotta-kummiaan ollenkaan.

Vierailija:

Mullekin on käynyt samoin. Pyysin parhaan ja pitkäaikaisimman ystäväni esikoiseni kummiksi. Ekana vuonna kävi jonkin verran tyttöä katsomassa, mutta ei koskaan osoittanut mielenkiintoa lasta kohtaan. Sitten käynnit harvenivat ja tänä vuonna ei ole käynyt kertaakaan. Ei vastaa tekstareihin, ei soittele, ei lähde mihinkään edes kahdestaan mun kanssa jos pyydän. On siis lopettanut yhteydenpidon kokonaan. Ja tähänkin asti yhteydenotot on ollut kokonaan mun varassa.

Itsellään hänellä ei ole lapsia ja luulenkin, että tämä kylmyys johtuu siitä. Ikävää kaikkien kannalta. Tyttöni ei enää viime aikoina ole kysellyt kummitätiään, muistaa kyllä hänet vielä.

Esikoiseni kummi oli paras ystäväni. Hän oli innostunut kummiudesta ja piti lapsestani. Minun ja hänen välit menivät poikki ihan lapseen liittymättömistä syistä, mutta suren silti sitä, että nyt lapseltani puuttuu yksi kummi. Lapseni muistaa kumminsa ja välillä kyselee häntä. Lapsen hämmennystä on raskas katsoa, sillä tämä kummi oli todella merkityksellinen ihminen hänelle.



Minun on vaikea hyväksyä sitä, ettei tämä kummi pidä minkäänlaista yhteyttä lapseeni.

eikä ole lapsikaan, kun on vielä liian pieni pitääkseen yhteyttä. ja en sellaisten ihmisten kanssa toivo lasteni pitävänkään yhteyttä.

Huh kuin alkoi muakin naurattaa! :o)

pyysin häntä kummiksi, koska hän on pitkäaikaisin ystäväni, oli kaasona jne. oli virhe pyytää kummiksi jo odotusaikana, enkä enää signaalien alettua kehdannut evätä häneltä tehtävää. kadun, tietenkin. olen aina itse arvostanut kummiutta ja halusin lapselleni parhaat mahdolliset.



ongelmat alkoivat jo odotusaikana. minä en enää kelvannutkaan mahoineni seuraksi paikkoihin, joissa ennen olimme käyneet. hän ei ehtinyt tulla vauvaa katsomaan kuin juuri ennen ristiäisiä. hän ei halunut, että vauva tulee mukanani, kun tapasimme, vaan vauva olisi pitänyt jättää isän hoitoon. minua tämä loukkasi hirvittävästi, sillä halusin tietenkin lapsen oppivan kummin tuntemaan. kummi teki ohareita, törkeitäkin. olin kerran esim. maksanut eräät lippurahat hänen tililleen, mutta hän päättikin viime tingassa antaa lipun toiselle kaverille, vaikka olinkin sen jo maksanut. meni muutama vuosi, etten kokenut mitään iloa enää ystävyydestämme, hän piti minua vain kurjana kotiäitinä, joka on kaikesta out ja hankkii vaan lapsia...sitten tein päätöksen enkä ole katunut, päinvastoin olo on helpottunut.

vastaan siihen. lapselle emme ole sanoneet mitään, sillä hän on tavannut tämän kummin max 2 krt/vuodessa (pakolliset joulu- ja synttärilahjojen vaihdot) ja muutenhan kummi ei hanuutkaan tavata muita perheenjäseniä kuin minut. en muista, että kummi olisi kertaakaan puhunut lapselle, ehkä on toivottanut onnea tms. kummin miesystävä onkin lapsenmielinen ja on lapseen ottanut kontaktia noilla tapaamiskerroilla. eli lapsi ei tunne kummiaan, eikä osaa kaivata. ehkä myöhemmin kysyy kastekuviaan katsoessaan, että kuka tuo 1 on ja kerromme sitten. onneksi hänellä on 2 muuta, läheistä kummia.

ennenkuin lapsi itse alkaa tajuta, että yksi kummi ei häntä halua nähdä tai ei hänestä tykkää. kummi on vähän kylmä luonteeltaan, eikä tosiaan yhtään ole huomaavinaankaaan lasta.



kolmonen

ajauduttiin riitaan kummin kanssa, eikä lapseni ole täyttänyt edes yhtä vuottakaan. Miksi hänen piti suostua kummiksi, jos kerran ei halunnut? Jo pyydettäessä sanoi, että " eihän tuosta voi kieltäytyäkään..." . Jotenkin tosi vaikea tilanne meillä nyt. Vaikkemme ole olleet enää niin " bestiksiä" muutamaan viimeiseen vuoteen, on hän minulle ollut ina rakas ja tärkeä ja jonkinlainen " ykkösbestis" , vaikkei käytännön arki enää tiheää tapaamista ole ollutkaan ja hän on saanut muita " bestiksiä" . Nyt minulla on lapsi ja hänellä ei ja niin edelleen...

Ehkä kärsii lapsettomuudesta eikä siksi kärsi lapsia lähellään.



Minun siskoni ei pysty tulemaan meidän lapsen ristiäisiin, kun eivät onnistu saamaan toista lasta, asia on hänelleniin kipeä. Tuntuu vähän pahalta

Hän oli läheisin ystäväni, lapsuuden ystäväni, olimme tunteneet 20v. Hän ei koskaan tullut katsomaan lastani vaikka kovasti kummiutta hehkutti. Vauva piti aina viedä hänen luokseen. No, minähän vein, olen niin liikkuvaista tyyppiä :)



4kk ristiäisten jälkeen hän ilmoitti että " irtisanoo" kummiutensa. Ei vaan kuulemma enää yksinkertaisesti jaksanut minua, miestäni tai lastani. Suurin syy oli kuulema se, että kerroin miehelleni hänen asioitaan. Mieheni oli hänen mukaansa " tohvelisankari" ja ansaitsi hamekankaan koska " jaksaa puuttua ämmien riitoihin" .



Lyhyesti kerrottuna kaikki sai alkunsa, kun häissäni hän julkisesti haistatteli minulle ja töni minua. Oli ottanut muutaman drinksun liikaa. Tämän jälkeen hän seuraavina päivinä lähetteli minulle todella loukkaavia viestejä ja haukkui minut ahneeksi ämmäksi koska en halunnut antaa takaisin hänen lapselleni antamiaan lahjoja. Hänelle oli kuulemma tulossa uusi kummilapsi, jolle antaisi mieluummin nämä kaikki tavarat. Kummilahjan mukaan lukien.



No, hän sitten irtisanoi kummiutensa. Onneksi lapsellamme on 3 muuta kummia jotka ovat aivan ihania! Emme ole missään tekemisissä. On kumma miten paljon tuo ihminen vie minulta energiaa. Vieläkin vaikka tästä on jo vuosia. Pari kertaa yritin ottaa yhteyttä, vastaus oli että voi tavata minua mutta ei lastani eikä miestäni joten ajattelin että antaa olla. Eniten ottaa päähän ja tuottaa mielipahaa se, että en ollutkaan hänelle niin tärkeä kuin hän minulle.



Ajattelin aina että jos hän kuolee, niin osa minusta kuolee myös. Niin tärkeä hän minulle oli. Hän elää, mutta minusta tuntuu että hän on kuollut ja osa minusta samalla on poissa. Tosiasiassa ystävyytemme on kuollut, kaikista loukkauksista huolimatta se sattuu ja lujaa.



Loppuun voin kertoa teille ja ystävälleni: Minä en ikinä kertonut huumekokeiluistasi miehelleni. Minä en kertonut niistä kenellekkään, en koskaan, en ikinä. Sen teki sinun oma avio-miehesi sinä samaisena iltana kun olimme teillä illanistujaisissa ja lähdimme ensiapuasemalle koska miehesi hakkasi sinut.

Voimia ja kaikkea hyvää jatkossa toivon sulle!

Vierailija:

Esikoiseni kummi oli paras ystäväni. Hän oli innostunut kummiudesta ja piti lapsestani. Minun ja hänen välit menivät poikki ihan lapseen liittymättömistä syistä, mutta suren silti sitä, että nyt lapseltani puuttuu yksi kummi. Lapseni muistaa kumminsa ja välillä kyselee häntä. Lapsen hämmennystä on raskas katsoa, sillä tämä kummi oli todella merkityksellinen ihminen hänelle.

Minun on vaikea hyväksyä sitä, ettei tämä kummi pidä minkäänlaista yhteyttä lapseeni.

Vierailija:

Vierailija:

Esikoiseni kummi oli paras ystäväni. Hän oli innostunut kummiudesta ja piti lapsestani. Minun ja hänen välit menivät poikki ihan lapseen liittymättömistä syistä, mutta suren silti sitä, että nyt lapseltani puuttuu yksi kummi. Lapseni muistaa kumminsa ja välillä kyselee häntä. Lapsen hämmennystä on raskas katsoa, sillä tämä kummi oli todella merkityksellinen ihminen hänelle.

Minun on vaikea hyväksyä sitä, ettei tämä kummi pidä minkäänlaista yhteyttä lapseeni.

pidän kummityttööni silti yhteyttä hänen isänsä kautta. en tapaa tyttöä enää ihan niin usein mutta puhelimessa jutellaan kun on isä viikonloppu ja synttärit ja loulut muistan tottakai aina.

kummilapseni on minulle tärkeä ja ikävöin häntä, onneksi tulemme hänen isänsä kanssa hyvin juttuun ja saan näin pitää yhteyttä.

onko pakko olla kummeja. miksi niitä tarvitaan?



nimim. minulla ei ole ollut kummeja, enkä näe jääneeni mistään paitsi.

Vierailija:

yhetydenpito ie oninsutnut sne jäläkeen. kaktesi kiun kannan leto.