Miksi on niin että pitää ennen kuolemista kärsiä täysillä pari-kolme vuotta?
Katsoin just videon YouTubesta jossa kolmekymppinen nainen, vaimo ja perheenäiti "taistelee yhä syöpää vastaan". On jo pari vuotta taistellut ja tehnyt kuolemaa ja taas taistellut... On kipuja ja toimenpiteitä ja katetreja ja pistoksia ja tiputuksia ja taas massiivisia kipuja ja oksentamista. Mut edelleen hän on hengissä ja taistelee. Ihan hirveää. onkohan hänellä enää edes elämänhalua. Eihän sille mitään voi ja tää mun tilitys oli ihan turha. Tollaset tarinat saa toivomaan että kuolee aikanaan nopeasti ja vaikka nukkuessa.
Kommentit (17)
Syövän sairastaneena ja sytostaatit saaneena olen aika varma, että jos syöpäni uusiutuu parantumattomana, en sytostaatteja enää ota.
Juu, ja mitä käykään jos ei ole ketään omaista myös taistelemassa sairaan ihmisen hoidosta/oikeuksista... Kauheinta olisi sairastua kiduttavan kroonisesti niin ettei kykene ottamaan edes hengiltä itseään, tai jos ei ole varaa lähteä johonkin Sveitsiinkään kuolemaan.
Vierailija kirjoitti:
Näin se on. Sama myös dementoituneiden vanhusten kanssa.
Suomessa eläimiäkin kohdellaan paremmin, kuin kuolemansairaita.
Muutama viikko sitten 10v koirani alkoi väsyä, ruoka maistui jne mutta ei enää innostunut oikein mistään. Sitten vointi romahti ihan äkisti reilussa vuorokaudessa, makasi vaan sohvalla ja hengitti raskaasti ja nopeasti, ei pystynyt edes nukkumaan enää.
Samana päivänä koira sai nukahtaa rauhallisesti lempivilttiinsä peiteltynä klinikan lattialle minun sitä silitellessä. Ainoa lohtu koko tilanteessa on se ettei koiran tukalin olo kestänyt edes täyttä vuorokautta. (kyseessä siis keuhkokasvaimet ja jostain vuosi rankasti nestettä sen vatsaonteloon)
Myös nuo Iltasanomien artikkelit lääkäreiden kertomuksista potilaista joille olisivat jo toivoneet poispääsyä, ovat melko pysäyttäviä. Oli eräskin nuori äiti jolta loppuvaiheessa tippui jo kudokset naamasta ja hänen pienet lapsensa pelkäsivät niin etteivät enää halunneet viimeisinä viikkoina äitiään nähdä.
Hirveää ajatella että mullakin saattaa vielä olla edessä vaikka mitä kärsimyksiä ennen kuolemaa 🤔😭
Ap
Vierailija kirjoitti:
Näin se on. Sama myös dementoituneiden vanhusten kanssa.
Suomessa eläimiäkin kohdellaan paremmin, kuin kuolemansairaita.
Miksi sinä sitten kohtelet niitä kuolemansairaita niin huonosti? Minä en ainakaan.
Äänestäkää vaan lisää näitä kristilliskonservatiiveja niin ei saada ikinä e-lakia.
Vierailija kirjoitti:
Äänestäkää vaan lisää näitä kristilliskonservatiiveja niin ei saada ikinä e-lakia.
Ei kärsimyksiä eutanasialla ratkaista.
Ap
Olen uskova ja silti kunhan laki saadaan rajatuksi juurikin näihin käsittämättömiin kärsimyksiin, kannatan tarkkaan harkittua eutanasiaa. Lääketieteen kehittyessä kärsimystä jatketaan keinotekoisesti usein omaisten toiveesta, se on väärin.
Joku joka massennuksessa toivoo kuolla, siitä toipuu (suht ) normaaliksi lähes aina, joten rajat ovat tärkeitä, ettemme riistä esim. toipuneelta masentuneelta hyviä vuosia.
Tuo on vasta esimakua kuolemanjälkeisestä kiirastulesta, puhumattakaan helvetin ikuisista lieskoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin se on. Sama myös dementoituneiden vanhusten kanssa.
Suomessa eläimiäkin kohdellaan paremmin, kuin kuolemansairaita.Miksi sinä sitten kohtelet niitä kuolemansairaita niin huonosti? Minä en ainakaan.
Ai hoidatko omat kuolemansairaat läheisesi itse vai?
Uskoisin, että monikin kolmikymppinen perheenäiti haluaa taistella ja sinnitellä hengissä.
Mua sitten inhottaa nää jutut kun ollaan muille eutanasiaa kannattamassa. Kuten usein esim. ALS potilaille. Aika moni heistä kuitenkin haluaa elää vaikka sairaanakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äänestäkää vaan lisää näitä kristilliskonservatiiveja niin ei saada ikinä e-lakia.
Ei kärsimyksiä eutanasialla ratkaista.
Ap
Kyllä nimenomaan usein voidaan ratkaista.
Ehkä huomaat sen joskus itsekin.
Vierailija kirjoitti:
Uskoisin, että monikin kolmikymppinen perheenäiti haluaa taistella ja sinnitellä hengissä.
Mua sitten inhottaa nää jutut kun ollaan muille eutanasiaa kannattamassa. Kuten usein esim. ALS potilaille. Aika moni heistä kuitenkin haluaa elää vaikka sairaanakin.
Eutanasiaa kannatetaan juurikin jokaisen omana valintana ja tietyin ehdoin.
Hoitotahtoa olen tässä laatinut. Netistä löytyy esim. lääkäreiden itselleen tekemiä malliksi. Mua ei siis vaivaa mikään, mutta tilannetta seurattuani koen tarpeelliseksi tehdä sen. Siihen tulee mm. kirjaus, että elämääni ei saa tarpeettomasti pidentää ellei parantavaa hoitoa ole tai sitä ei voi minulle antaa. Lisäksi aion ennakoida tulevaa lainsäädäntöä ja luetella, missä tilanteessa minulle on annettava eutanasia, jos se on sitten jo mahdollista.
Vierailija kirjoitti:
Uskoisin, että monikin kolmikymppinen perheenäiti haluaa taistella ja sinnitellä hengissä.
Mua sitten inhottaa nää jutut kun ollaan muille eutanasiaa kannattamassa. Kuten usein esim. ALS potilaille. Aika moni heistä kuitenkin haluaa elää vaikka sairaanakin.
Voi jumaliste, ja aika moni ei halua. Omasta tahdostahan siinä on kyse, ei siihen tarvita ulkopuolisia jeesustelemaan ja esirukoilemaan.
Näin se on. Sama myös dementoituneiden vanhusten kanssa.
Suomessa eläimiäkin kohdellaan paremmin, kuin kuolemansairaita.