Lue keskustelun säännöt.
Kun ihmiset sanoo että yksinkin on kiva tehdä asioita, miksi minusta tuntui ihan kamalalta kun menin yksinänin Lintsille/elokuviin?
03.06.2023 |
Tuli jotenkin paha olo kun kaikki oli siellä ystävien ja perheidn kanssa ja itse olin yksin. Masentunut olo tuli
Kommentit (35)
Niin riippuu siitä minne menee yksin. Itse käyn mieluiten ihan yksin kirjastossa, kirpputoreilla ja uimahallissa. Vaikka tosin osallistun ohjattuun vesijumppaan uimahallissa. Voisin käydä yksin myös taidenäyttelyssä ja museossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska menit sinne ilman muita, et itsesi kanssa. Ymmärrätkö eron?
Leffaan ymmärrän kyllä, mutta huvipuistoon? Ei ole, jos tulee yksinäinen olo. Mä en edes uskaltaisi yksin mennä varmaan kun johonkin possujunaan! 😀
Mene seuraavalla kerralla humalassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksin on kiva shoppailla! Ja poiketa vaikka ostosten lomassa kahvilla/ jätskillä.
Vierailija kirjoitti:
Leffaan ymmärrän kyllä, mutta huvipuistoon? Ei ole, jos tulee yksinäinen olo. Mä en edes uskaltaisi yksin mennä varmaan kun johonkin possujunaan! 😀
Voiko 80 kiloinen aikuinen mennä possujunaan muuten? Olisi outo tunne yksin junassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Totuttele. Opit keskittymään muuhunkin kuin omiin tuntemuksiisi. Voit törmätä vaikka elämäsi rakkauteen. Ei se kuitenkaan kotoa tule sua etsimään.
Mä aloin tehdä kävelylenkkejä, koska sisällä hajoaa sekä kroppa että mieli. Ulos, on kesä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leffaan ymmärrän kyllä, mutta huvipuistoon? Ei ole, jos tulee yksinäinen olo. Mä en edes uskaltaisi yksin mennä varmaan kun johonkin possujunaan! 😀
Voiko 80 kiloinen aikuinen mennä possujunaan muuten? Olisi outo tunne yksin junassa.
Ota nallukka kainaloon kuten mr. Bean
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oman yksinäisyytensä/kaverittomuutensa kanssa pitää ensin tulla jollain tavalla sinuiksi. Aluksi paikoissa yksin käyminen tuntui minusta ihan kamalalta ja pidätin siellä usein itkua tai itkin sen jälkeen. Silloin tulikin pitkä tauko, kun en missään käynyt. Jossain kohtaa yksin olemisesta tuli normaalimpaa ja alkoi itsestään tulemaan ajatuksia, että hei, haluan mennä tuonne. Keskiössä oli se kiva tapahtuma tai paikka, jonne halusin, eikä enää se, että olin siellä yksin. Väkisin ei kannata minnekään yksin mennä.
Haluaisin toki edelleen kavereita, mutta olen luovuttanut sen suhteen. Mielenterveysongelmat ja ailahteleva mielenlaatu, jolle edes ammattilaiset eivät osaa tehdä mitään, tekevät läheisten ihmissuhteiden ylläpitämisestä käytännössä mahdotonta näin aikuisiällä, kun ystävyyssuhteet vaatisivat tasaista panostusta. Niinpä käyn paikoissa yksinäni, koska se on kuitenkin elämänlaatuni kannalta parempi vaihtoehto kuin jättää sekin pois.
Vierailija kirjoitti:
Leffaan ymmärrän kyllä, mutta huvipuistoon? Ei ole, jos tulee yksinäinen olo. Mä en edes uskaltaisi yksin mennä varmaan kun johonkin possujunaan! 😀
En ymmärrä.mistä tuonne väliin tuli ylimääräinen lause? 😮 Tuo "Ei ole , jos tulee yksinäinen olo".
Spookya!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska sinä et ole sellainen ihminen ja kaikki ihmiset eivät sano, että yksinkin on kiva tehdä asioita. Niin sanovat ne ihmiset, joiden mielestä on kiva tehdä yksin asioita.
Onpas hassu aloitus. Yksin kannattaa tehdä niitä juttuja mitkä oikeasti kiinnostaa, ei se yksinolo silloin haittaa. Ja toisaalta jos huomaa että huvipuistossa on kurjaa yksin, niin ymmärtääpä sitten että siellä tärkeää on seura, ei ne laitteet.
Jos tekee juttuja yksin, oppii tosi paljon itsestään. Se ei oo ikinä huono juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En mö yksin huvipuistoon lähtis. Elokuviin, keikalle, kävelylle, pyöräilemään, jätskikiskalle, puistoon, museoon, kauppoihin... no problem. Haaveilen lähteväni pohjoseen asuntoautolla ihan itsekseni, perhe taitaa kyllä haluta mukaan.
Et ole tottunut vielä tekemään asioita yksin. Ai miten tottuu? Tekemällä asioita yksin!
Kaikki uusi tuntuu siksi tietenkin oudolta ja vieraalta, mutta pienin askelin itseään siedättämällä siihen pikkuhiljaa tottuu ja pian voi jo huomata jopa nauttivansa.
Rohkeasti vaan tekemään niitä asioita! Mutta jätä se huvipuisto ja leffateatteri nyt pois laskuista. Kesällä kyllä löytyy tekemistä. Kotiin ei kannata linnoittautua vaan sen takia, ettei ole seuraa
Olisipa joskus kaveri niin voisi verrata.
Aloita .ayalamman kynnyksen paikoista, semmoisista missä on ihan normaalia käydä yksin. Vaikka kirpputorit, näyttelyt, kaupoilla kiertely.. siitä sit pikkuhiljaa laajennat reviiriä kun rohkaistut .
Minusta on mukavaa käydä esim. näyttelyissä ja konserteissa yksin. Nimittäin riippuu niin paljon seurasta, miten nauttii. Yhden ystävän kanssa nautin kaksin verroin, mutta en suinkaan kaikkien kanssa. Jotkut ovat jopa niin eri tavoin suhtautuvia, että onkin mulle parempi käydä yksin.
Leffassa on kiva käydä yksinkin, mutta Lintsillä vois olla aika ankeeta.
He tekevät eri asioita kuin nuo mainitsemasi, jotka eivät tunnu kauheilta yksin. Nuo ovat keinotekoisia paikkoja, ei mitään luonnollista, kai siellä kauhealta tuntuu jo siksi.