Voiko nuorta ohjata jatko-opintopaikan suhteen?
Kun nuori ei tiedä, minne lähtisi peruskoulun jälkeen opiskelemaan. Miten teillä? Onko väärin ohjata nuorta jonnekin opintoihin vai onko tämä sellainen asia joka pitää nuoren itsensä päättää?
Kommentit (18)
Tuossa vaiheessa on jo myöhäistä tehdä mitään. Olisi pitänyt jo pienestä pitäen iskostaa päähän, että peruskoulusta jatketaan lukioon, ettei muut "vaihtoehdot" tulisi mieleenkään.
Tottakai kannattaa ohjata. Määrätä ei voi, koska ei niistä opinnoista mitään tule ilman omaa motivaatiota, mutta ohjaaminen on tärkeää. Ei nuoret tiedä millä aloilla on töitä, millaista palkkaa voi saada tai ylipäätään varmasti edes suurinta osaa mahdollisista työtehtävistä.
Hyvä keino voisi olla vaikka selata työkkärin ilmoituksia. Siellä on tehtäväkuvauksia sellaisiinkin töihin joita ei tule edes ajatelleeksi että on. Sitten voi miettiä mikä se opintopolku niihin olisi.
Ja lukiossahan nyt saa lisäaikaa miettimiseen. Senkin jälkeen ehtii vielä hyvin myös amikseen jos sinne haluaa.
Vierailija kirjoitti:
-1/5 provo. Yritä edes
Nyt en ymmärrä. Ihan tosissani tätä kysyin, mutta mukava jos avaisit, minkä perusteella tämän arvelet olevan provo.
Ymmärrän toki sen että kyllähän nämä ovat asioita jotka ihmisen tulee itse saada valita, mutta näin vanhempana koen että tekisi mieli neuvoa tuossa.
-ap
Haku oli jo helmikuussa. Eli nuoresi on ollut pakko jo hakea, jos nyt päättää ysin. Ja jos on nyt kasilla, niin melkein vuosi aikaa miettiä.
Voit ehdottaa, mutta et voi päättää hänen puolestaan. Koulussa on opinto-ohjaaja, jonka tehtäviin kuuluu opastaa oppilaita noissa hakuhommissa.
Itse ehdotin, ja lapseni haki minun ehdottamaani paikkaan. Pieleen meni. Näin sen jo toisella kouluviikolla. Hän itse huomasi sen vasta joulukuussa, ja siirtyi joulun jälkeen valmalle (nyk. TUVA). Haki sitten uudestaan seuraavana keväänä 2 asteelle. Löysi mieleisensä alan, ja on nyt valmistunut, ja päässyt AMK-koulutukseen samalle alalle.
Jos ei tiedä, mitä haluaa, voi TUVA (tutkintoon valmentava) koulutukseen mennä. Siellä voi tehdä yleissivistäviä opintoja pois alta, niin saa sitten ammattiopinnot nopeammin suoritettua, kun tietää, mihin menee.
Vierailija kirjoitti:
Haku oli jo helmikuussa. Eli nuoresi on ollut pakko jo hakea, jos nyt päättää ysin. Ja jos on nyt kasilla, niin melkein vuosi aikaa miettiä.
Juuri noin, siksi provo. Kukaan ysiluokkalaisen vanhempi ei kysele enää neuvoja. Muilla on aikaa.
No me on jo alakoululaisen kanssa pohdittu ammatteja ja mitä niissä tehdään, mitä sukulaiset tekee, miltä aloilta saa kelvollista palkkaa. Ja kun haave oli ballerina, niin puhuttiin myös plan beestä, jos tanssilla ei elätä itseään tai loukkaantuu.
Meillä oli itsestään selvää että poika menee lukioon. Ei siinä tarvinnut sen kummemmin sanoa. Kannattaa tietenkin keskustella jos ei halua lukioon ja todistus on keskinkertaista parempi.
Kiitos vastauksista. Nuori on vasta kasilla mutta kertoi että jo syksyllä täytyy tietää, mihin on mahdollisesti hakemassa. Se tulee aika pian. Alkuvuodesta taitaa sitten yhteishaku olla. Keskiarvo on päälle 9. Opon tunneilla ovat jo käyneet tutustumassa mutta tuntuu vaivaavan nuorta kun ei yhtään tiedä, mitä tekisi.
-ap
Voi ohjata, esittää mielipiteitä ja antaa neuvoja. Kuitenkin kannattaa myös ihan sanoittaa että se on lopulta nuoren päätös.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vastauksista. Nuori on vasta kasilla mutta kertoi että jo syksyllä täytyy tietää, mihin on mahdollisesti hakemassa. Se tulee aika pian. Alkuvuodesta taitaa sitten yhteishaku olla. Keskiarvo on päälle 9. Opon tunneilla ovat jo käyneet tutustumassa mutta tuntuu vaivaavan nuorta kun ei yhtään tiedä, mitä tekisi.
-ap
Ei tuolla keskiarvolla haeta edes muualle kuin lukioon, kysymys on siis lähinnä, että urheilulukioon vai tavalliseen lukioon, jolloin vastaus on urheilulukioon.
Jo varsin nuoren kanssa kannattaa keskustella, mikä häntä kiinnostaa ja mihin hän toivoo pääsevänsä jatkamaan opintoja peruskoulun jälkeen. Kannattaa myös esitellä vaihtoehtoja aloista, joilla nuoren kiinnostuksen kohteena olevan oppiaineet ovat eduksi. Mutta koskaan ei pidä pakottaa hakemaan esim. lukioon, jos nuori haluaa amikseen ja sitä kautta käytännölliselle alalle. Voihan sitä myöhemmin jatkaa sitten oman alansa opintoja tai vaihtaa alaa kokonaan, jos tuntuu, ettei valittu ala ollutkaan niin mielenkiintoinen, kuin oli kuvitellut. Työllisyyspuolta kannattaa myös pohtia.
Ei pidä sanella, vaan pitää käydä keskusteluja aiheesta. Herättää nuori miettimään omia vahvuuksiaan, kiinnostuksen kohteitaan jne. Mahdollisia opintopolkuja. Tärkeää on kannustaa. Toisaalta kertoa, että mitään kiirettä ei ole. Saa myös erehtyä ja korjata suuntaa.
Luokanvalvojamme lukiossa totesi meille, että kyllä teillä kaikilla varmaan jokin koulutus ja ammatti on kolmeenkymmeneen mennessä.
Kaikenlaisia ura- ja persoonallisuustestejävoi myös tehdä, vaikka ihan pelkästään ajatusten herättäjänä.
Kannattaisiko ajatella mikä ala myös työllistää vaikka ei ehkä ykkösmieleinen.
Voi ja kannattaakin.
Toinen asia mikä kannattaa tehdä on kannustaa nuorta hakemaan kesätöitä, ettei sitten se kaupan kassa tai postinjako ala kiinnostamaan enemmän kun ylioppilaspaperit taskussa. Ainakin TikTokissa kiersi video likasta, joka kirjoitti tosi hyvät paperit ja päätyi hylkäämään Helsingin Yliopiston bio (jotain) joku tosi hieno ala, opiskelupaikan ja hylkäsi pari muutakin hyvää ihan vain sen takia, että "tykkää mennä päiväkotiin ja hoitaa lapsia". Jollain viiden ällän papereilla.
Myöskin palkan määrästä kannattaa keskustella ja itse ymmärtää se, että nuorelle, joka saa vaikka 100e kuukaudessa rahaa käyttöönsä, niin tällaiselle se 1600e käteen ON PALJON. Mutta kun ei ole niitä pakollisia menoja, mihin sen pitäisi riittää aikuisena, niin ei sitä ymmärrä nuorena että 1600e palkka onkin tosi vähän.
Äläkä yritä kommentoida opintopolkuja, opintojen kestoja, tai muutakaan jos et ole niitä varta vasten opiskellut koska se, mikä toimi 20v sitten, ei toimi tänä päivänä. Tai se, mikä oli mahdollista 10 vuotta sitten, ei ole välttämättä mahdollista enää tänään.
Haluaisin kirjoittaa tähän, että se ammatti, minkä nyt lukee, ei ole pakko olla se, mitä tekee loppuelämänsä, mutta kun olen aivan tippunut opiskelujutuista ja mahdollisuuksista pois, niin en ala väittämään sellaista.
-1/5 provo. Yritä edes