Vanha kissani lopetettiin tänään. Uusi miesystävä houkuttelee silti vaativasti illalliselle.
Yritin kirjoittaa otsikon mahdollisimman neutraaliin sävyyn, vaikka miehen sävy ei sitä ole.
Itkin puhelimessa, ja VAIKKA hänen tarkoituksena onkin ehkä tai jopa varmasti lohduttaa ja hän tarkoittaa varmasti pelkkää hyvää, ei painostus tunnu tähän hetkeen lainkaan hyvältä.
Mies vaatimalla vaati, että lähden ulos tuulettumaan. Vaatiminen oli niin voimakasta, että lupasin miettiä asiaa, vaikka en ihan oikeasti halua lähteä.
Kissani jouduttiin lopettamaan 17-vuotiaana, koska sen munuaisten vajaatoiminta oli ehtinyt niin pitkälle. Tiedän, että ratkaisu oli ainoa oikea, mutta silti tarvitsen nyt omaa aikaa surra asiaa rauhassa. Katsoa telkkaria äänettömällä ja syödä lohturuokaa. Kotona. Yksin.
Miten kieltäydytään vaativasta kutsusta, kun ei oikeasti pysty, mutta kutsuja ei oikeasti ymmärrä?
Antakaa minulle konkreettisia esimerkkejä. Kiitos paljon.
Kommentit (67)
Noh, tuota. En ymmärrä miksi se muuttuu yksin kyhnöttämällä, mutta älä mene jos et kerran halua.
Miten kieltäytyä? Sanot että et nyt lähde.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, olet varmasti hänelle jo sanonut ettet halua lähteä, ja perustellut sen. Ei sinun enää tarvitse muuta kuin laittaa vaikka lyhyt viesti, että "kiitos kutsusta, mutta vietän tämän illan kotona. Ollaan yhteydessä huomenna".
Miksi teet asioista liian vaikeita?
Koska haluan olla ystävällinen.
Täällä on tullut paljon hyviä ajatuksia, kiitos niistä. Yhdistelen niistä viestin.
Miehet eivät kai yleensä tykkää pitkistä viesteistä, mutta otan sen riskin.
Ap
Ystävällisintä on mahdollisimman selkeät ja yksinkertaiset viestit.
Vierailija kirjoitti:
Sellainen tarina tähän iltapäivään. 1/5.
Minua sitten inhottaa nämä kommenttien laittajat että kaikki aloitukset on vain tarinaa tai provosointia. Ei se tarkoita että jos teidän elämässä ei tapahdu sitten yhtikäs mitään, että muilla ihmisillä olisi yhtä tapahtumaköyhää elämää. Kai jos lapsenne tulisivat kertomaan esim. rais kauk ses ta niin tuumaisitte vain että sellainen tarina sitten tähän iltapäivään.
Vierailija kirjoitti:
Voi itku ja nyyhky, joku katti kuoli ja haluat hysteriassasi huomiota mieheltä ja internetin pölkkypäiltä.
Sano sille miehelle ettet ole kiinnostunut tunnevammaisista miehistä ja itkepillitä yksin kotonasi koko ilta katsoen kissavideoita juutuubista.
Nämä sun provot kommentit näihin ketjuihin on tosi tylsiä. Sulla on aina samat vastaukset eikä mitään uutta. Sitäpaitsi luokittelit itsesikin juuri internetin pölkkypäihin koska annoit ap:lle huomiosi. Kovin terävä et ole ja älykkyysosamääräsi on heikoilla kantimilla. Provosointi on taitolaji ja se on näköjään katoavaa kansanperinnettä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis voit ihan vaan sanoa, että et tule ja olet sitten menemättä. Ei tarvi sen enempää sanoa tai perustella
Mies haluaa lohduttaa ja olla mukana surussa ja toinen on tuollainen naismölö? Ja sitten sanotaan, että miehet eivät osaa käyttäytyä. Onpahan. Miehenä en tuollaista töksöä kyllä katselisi vaan vaihtaisin empaattisempaan ja sosiaalisesti lahjakkaampaan.
Jos mies haluaa lohduttaa lohdutettavaa niin miten lohdutettava ei tule lohdutetuksi, niin kyllä silloin käytös on hukassa.
Miten se mies voi lohduttaa, jos nainen ei tule illalliselle? Mitä en nyt ymmärrä? Ja jos nainen ei halua tehdä muuta kuin takertua yksin menneisiin suruihin, niin eikö se ole merkki hänelle itselleen, että hänen kannattaa sitten tuhnuttaa elämäänsä yksinään mieluummin. Rakkaus on jakamista. Jos ei halua antaa mahdollisuutta surun jakamiseen, niin olkoon yksin kokonaan. Tosi moni nainen valittaa, kun mies ei halua jakaa huoliaan vaan mököttää ja ahdistuu yksinään. Mutta kun nainen tekee samoin, se onkin super-ok? Minä naisena käyttäisin tilanteen hyväkseni. Ottaisin kutsun vastaan. Näkisin samalla senkin, miten mies käyttäytyy, kun minulla on suuri suru. Jos huonosti, niin tietäisin jatkaa parempaan.
Jos elämässä on ollut seitsemäntoista vuoden ajan olento, joka TÄNÄÄN poistui keskuudesta, niin eihän sen sureminen herranjumala mitään menneisiin suruihin takertumista ole! Viikon tai kahden päästä asia olisi eri, mutta nyt on sen intensiivisimmän surun hetki, jolloin on ihan normaalia olla haluamatta pyöriä jossain ihmisten ilmoilla ja yrittää tuntea jotain muuta kuin sitä menetyksen tuskaa.
Miten kieltäydytään? "En nyt lähde, tarvitsen x, y ja z. Puhutaan huomenna/ajankohtana å uudestaan. Heippa."
Aika monella palstalaisella uusia miesystäviä, jotka eivät osaa käyttäytyä niin kuin mammat toivovat.
Helpompaa elämistä, kun ei tapaile eikä etsi uusia miesystäviä. Suositaan vanhoja miesystäviä, jotka tuntevat mammojen tavat.
Mies selvästi haluaa silittää mirriä.
Vierailija kirjoitti:
Aika monella palstalaisella uusia miesystäviä, jotka eivät osaa käyttäytyä niin kuin mammat toivovat.
Helpompaa elämistä, kun ei tapaile eikä etsi uusia miesystäviä. Suositaan vanhoja miesystäviä, jotka tuntevat mammojen tavat.
Ehkä kaikki ei halua valita sitä helpointa reittiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, olet varmasti hänelle jo sanonut ettet halua lähteä, ja perustellut sen. Ei sinun enää tarvitse muuta kuin laittaa vaikka lyhyt viesti, että "kiitos kutsusta, mutta vietän tämän illan kotona. Ollaan yhteydessä huomenna".
Miksi teet asioista liian vaikeita?
Koska haluan olla ystävällinen.
Täällä on tullut paljon hyviä ajatuksia, kiitos niistä. Yhdistelen niistä viestin.
Miehet eivät kai yleensä tykkää pitkistä viesteistä, mutta otan sen riskin.
Ap
Anna olla. Olet selittänyt asian ja sen pitää miehelle nyt riittää.
Otan osaa <3
Tulee mieleen, että onko miehellä itsellään jotain vaikeuksia käsitellä surua ja muita ikäviä tunteita? Eli onko hän sellainen, että kun jotain kurjaa tapahtuu, niin ei saa jäädä hetkeksikään murehtimaan vaan pitää heti lähteä tuulettumaan ja unohtaa kaikki murheet?
Ex-poikaystäväni oli tuollainen, eikä hän kestänyt nähdä minuakaan mitenkään ns. heikkona. Kun olin pari päivää vähän poissa tolaltani erään äärimmäisen traumaattisen tapahtuman jälkeen, niin ex alkoi sättiä minua siitä, että en ole jatkanut elämääni ja että hän ei enää kestä, jos vielä itken. Että sellainen helmi. Aika pian tuon jälkeen erottiin, ONNEKSI.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis voit ihan vaan sanoa, että et tule ja olet sitten menemättä. Ei tarvi sen enempää sanoa tai perustella
Mies haluaa lohduttaa ja olla mukana surussa ja toinen on tuollainen naismölö? Ja sitten sanotaan, että miehet eivät osaa käyttäytyä. Onpahan. Miehenä en tuollaista töksöä kyllä katselisi vaan vaihtaisin empaattisempaan ja sosiaalisesti lahjakkaampaan.
Jos mies haluaa lohduttaa lohdutettavaa niin miten lohdutettava ei tule lohdutetuksi, niin kyllä silloin käytös on hukassa.
Miten se mies voi lohduttaa, jos nainen ei tule illalliselle? Mitä en nyt ymmärrä? Ja jos nainen ei halua tehdä muuta kuin takertua yksin menneisiin suruihin, niin eikö se ole merkki hänelle itselleen, että hänen kannattaa sitten tuhnuttaa elämäänsä yksinään mieluummin. Rakkaus on jakamista. Jos ei halua antaa mahdollisuutta surun jakamiseen, niin olkoon yksin kokonaan. Tosi moni nainen valittaa, kun mies ei halua jakaa huoliaan vaan mököttää ja ahdistuu yksinään. Mutta kun nainen tekee samoin, se onkin super-ok? Minä naisena käyttäisin tilanteen hyväkseni. Ottaisin kutsun vastaan. Näkisin samalla senkin, miten mies käyttäytyy, kun minulla on suuri suru. Jos huonosti, niin tietäisin jatkaa parempaan.
Jos elämässä on ollut seitsemäntoista vuoden ajan olento, joka TÄNÄÄN poistui keskuudesta, niin eihän sen sureminen herranjumala mitään menneisiin suruihin takertumista ole! Viikon tai kahden päästä asia olisi eri, mutta nyt on sen intensiivisimmän surun hetki, jolloin on ihan normaalia olla haluamatta pyöriä jossain ihmisten ilmoilla ja yrittää tuntea jotain muuta kuin sitä menetyksen tuskaa.
TÄNÄÄN on erinomainen hetki antaa surun tulla ja antaa jonku lohduttaa. Ihan samalla tavalla kuin se ihana kissa osasi aikoinaan lohduttaa ja olla osallisen suruille. Ainakin oma kissani osasi olla. Voihan sen yksin suremisen surra myöhemminkin ja antaa nyt aikaa yhdessä suremiselle. Kuten sanottu, erinomainen hetki ottaa selvää siitä, miten uusi seuralainen osaa hanskata tällaiset asiat, kuten surun.
Luulin, että se mies pyytää sitä kuollutta kissaa syömään ..
Vierailija kirjoitti:
Hei, nyt on uusien alkujen aika. Kissasi rakasti sinua ja haluaa, että elämä jatkuu. Anna miehelle mahdollisuus lohduttaa sinua ja anna itsellesi mahdollisuus tirauttaa pienet tai vähän isommatkin itkut hänen sylissään kissasi muistolle. Kissasi olisi halunnut niin.
Kissa mitään halunnut, ne on ylimielisiä mulkkuja. Itserakkaita ja ärsyttäviä olentoja. Ja ei, en tykkää koiristakaan.
Vierailija kirjoitti:
TÄNÄÄN on erinomainen hetki antaa surun tulla ja antaa jonku lohduttaa. Ihan samalla tavalla kuin se ihana kissa osasi aikoinaan lohduttaa ja olla osallisen suruille. Ainakin oma kissani osasi olla. Voihan sen yksin suremisen surra myöhemminkin ja antaa nyt aikaa yhdessä suremiselle. Kuten sanottu, erinomainen hetki ottaa selvää siitä, miten uusi seuralainen osaa hanskata tällaiset asiat, kuten surun.
Selvästikään ei osaa hanskata, kun ei kunnioita toisen tarpeita.
Kiitos todella paljon kaikista asiallisista kommenteista ja osanotoista, luin ne kaikki.
Luin myös ne rumat kommentit. Teille minulla ei ole mitään sanottavaa.
Miesystävä vastasi pitkähköön viestiini toivottamalla jaksamista ja voimaa suruun.
Nyt telkkaria ja makaronilaatikkoa. Kiitos vielä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis voit ihan vaan sanoa, että et tule ja olet sitten menemättä. Ei tarvi sen enempää sanoa tai perustella
Mies haluaa lohduttaa ja olla mukana surussa ja toinen on tuollainen naismölö? Ja sitten sanotaan, että miehet eivät osaa käyttäytyä. Onpahan. Miehenä en tuollaista töksöä kyllä katselisi vaan vaihtaisin empaattisempaan ja sosiaalisesti lahjakkaampaan.
Jos mies haluaa lohduttaa lohdutettavaa niin miten lohdutettava ei tule lohdutetuksi, niin kyllä silloin käytös on hukassa.
Miten se mies voi lohduttaa, jos nainen ei tule illalliselle? Mitä en nyt ymmärrä? Ja jos nainen ei halua tehdä muuta kuin takertua yksin menneisiin suruihin, niin eikö se ole merkki hänelle itselleen, että hänen kannattaa sitten tuhnuttaa elämäänsä yksinään mieluummin. Rakkaus on jakamista. Jos ei halua antaa mahdollisuutta surun jakamiseen, niin olkoon yksin kokonaan. Tosi moni nainen valittaa, kun mies ei halua jakaa huoliaan vaan mököttää ja ahdistuu yksinään. Mutta kun nainen tekee samoin, se onkin super-ok? Minä naisena käyttäisin tilanteen hyväkseni. Ottaisin kutsun vastaan. Näkisin samalla senkin, miten mies käyttäytyy, kun minulla on suuri suru. Jos huonosti, niin tietäisin jatkaa parempaan.
Jos elämässä on ollut seitsemäntoista vuoden ajan olento, joka TÄNÄÄN poistui keskuudesta, niin eihän sen sureminen herranjumala mitään menneisiin suruihin takertumista ole! Viikon tai kahden päästä asia olisi eri, mutta nyt on sen intensiivisimmän surun hetki, jolloin on ihan normaalia olla haluamatta pyöriä jossain ihmisten ilmoilla ja yrittää tuntea jotain muuta kuin sitä menetyksen tuskaa.
TÄNÄÄN on erinomainen hetki antaa surun tulla ja antaa jonku lohduttaa. Ihan samalla tavalla kuin se ihana kissa osasi aikoinaan lohduttaa ja olla osallisen suruille. Ainakin oma kissani osasi olla. Voihan sen yksin suremisen surra myöhemminkin ja antaa nyt aikaa yhdessä suremiselle. Kuten sanottu, erinomainen hetki ottaa selvää siitä, miten uusi seuralainen osaa hanskata tällaiset asiat, kuten surun.
No ei tässä ollut kyse yhdessä suremisesta, vaan siitä että mies vaatii aloittajaa lähtemään ulos tuulettumaan!
Vähän eri asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei, nyt on uusien alkujen aika. Kissasi rakasti sinua ja haluaa, että elämä jatkuu. Anna miehelle mahdollisuus lohduttaa sinua ja anna itsellesi mahdollisuus tirauttaa pienet tai vähän isommatkin itkut hänen sylissään kissasi muistolle. Kissasi olisi halunnut niin.
Kissa mitään halunnut, ne on ylimielisiä mulkkuja. Itserakkaita ja ärsyttäviä olentoja. Ja ei, en tykkää koiristakaan.
Miten joku voi sanoa näin? Seuraapa huviksesi YouTubesta kissojen käyttäytymisvideoita. Jopa uroskissat osaavat toimia "varaemoina" esim. hylätyille kissanpennuille, joita tuodaan koteihin turvaan. Liikuttavaa huolenpitoa. Se on nillä geeneissä. Kissa rakastaa auttaa ja hoitaa. Sinun luulemuksesi on vanhanaikainen myytti.
Ei, älä laita pitkää viestiä. Jos näin niinkuin yleistetään niin miehet ei kykene käsittelemään kovin pitkiä juttuja. Lyhyt ja ystävällinen mutta tomera viesti.
Ja tämä ei ollut miesten haukkumista eikä aliarvoimista, miesten aivot nyt vaan paljolti toimii eritavalla kuin naisten.