Lue keskustelun säännöt.
Mikä bmi hoidetaan anoreksiana/alipainona?
01.06.2023 |
Mikä on raja bmi:lle että hoidetaan alipainona/anoreksiana?
Kommentit (27)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mitään sellaista painorajaa, eihän anoreksia ole mikään tietty paino vaan mt-häiriö.
Mieti nyt vähän. Jos jollakin on vaikka suolistosairaus ja ruoka ei pysy sisällä ja laihtuu, niin luuletsä että se ihminen saa jossain kohtaa anoreksiadiagnoosin kun alittaa jonkun maagisen rajan? Älä nyt noin hölmöjä kysy.
Yksi F50.0:n (anoreksia nervosan) kriteeri on bmi alle 17,5 tai paino alle 15% pituuden mukaisesta keskipainosta.
F50.1 (epätyypillinen anoreksia nervosa) voi olla, jos yksi F50.0:n kriteereist puuttuu
Syytä ICD10 -tautiluokituksen laatijoita typeryydestä, älä kysyjää.
Se on tosiaan _yksi kriteereistä_
Yksinään se ei tuota mitään kriteeriä. Oma paino on ollut alle tuon
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mitään sellaista painorajaa, eihän anoreksia ole mikään tietty paino vaan mt-häiriö.
Mieti nyt vähän. Jos jollakin on vaikka suolistosairaus ja ruoka ei pysy sisällä ja laihtuu, niin luuletsä että se ihminen saa jossain kohtaa anoreksiadiagnoosin kun alittaa jonkun maagisen rajan? Älä nyt noin hölmöjä kysy.
Yksi F50.0:n (anoreksia nervosan) kriteeri on bmi alle 17,5 tai paino alle 15% pituuden mukaisesta keskipainosta.
F50.1 (epätyypillinen anoreksia nervosa) voi olla, jos yksi F50.0:n kriteereist puuttuu
Syytä ICD10 -tautiluokituksen laatijoita typeryydestä, älä kysyjää.
Se on tosiaan _yksi kriteereistä_
Yksinään se ei tuota mitään kriteeriä. Oma paino on ollut alle tuon
Piti sanoa siis että yksinään se ei tuota mitään diagnoosia, meni sanat sekaisin
Mun painoindeksi on varhaisaikuisuuden ollut alle 17 eikä kukaan siihen mitään sanonut muuta kuin toki että melko laiha oot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mitään sellaista painorajaa, eihän anoreksia ole mikään tietty paino vaan mt-häiriö.
Mieti nyt vähän. Jos jollakin on vaikka suolistosairaus ja ruoka ei pysy sisällä ja laihtuu, niin luuletsä että se ihminen saa jossain kohtaa anoreksiadiagnoosin kun alittaa jonkun maagisen rajan? Älä nyt noin hölmöjä kysy.
Jos painat 35kg ja olet 175cm pitkä, ei ole sairautta mikä selittäisi 35kg painon, niin "ei alita maagista rajaa" ja ei hoideta alipainoa??
Valitse ensin, haluatko puhua alipainosta vai anoreksiasta ja kysy sitten.
Eiköhän 35 kg ja 175 cm henkilöä HOIDETA VÄHÄN ERI TAVOIN RIIPPUEN ONKO HÄNELLÄ ANOREKSIA VAI EI.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarkkaa tietoa ei ole, mutta 13,5 ei riittänyt ainakaan kymmenen vuotta sitten. Diagnoosin siis sain, mutta ns. täsmähoitoa en saanut, vaan laitettiin psykiatriselle osastolle. Syömishäiriömestoista lähetteet siis tulivat bumerangina takaisin, koska en ollut tarpeeksi laiha.
Helsingissä ainakin näin, tosiaan kymmenen vuotta sitten.
Millainen olisi ollut täsmähoito? Siis Käypää hoitoa vai mitä?
Järjetöntä menoa olet saanut. Ei mitään järkeä. Mutta välillä näin menee.
Itse en saanut bulimiaan lääkettä, joka suosituksissa oli. Kuulemma liian vähän tutkimusnäyttöä ja paljon haittoja. Copy pastetusta suosituksista, mutta siis juuri hoitoa vastaan eli lääkärin mielipidettä tukemaan.
Ainakin silloin tarjottiin hoitoa jonkinlaisilla syömishäiriöklinikoilla, joihin minua ei hyväksytty. En ollut tosiaan tarpeeksi, no, kevyt.
Painoni nousi siis kyllä psykiatrisella osastollakin, hyvin hitaasti mutta varmasti, mutta minkäs teit kun pakko oli syödä ja viettää 30 minuuttia ruokailun jälkeen valvotuissa olosuhteissa.
En siis saanut ns. täsmähoitoa syömishäriöön, joka on myös mielensairaus. Lihotettiin vain. Toisaalta selvisin kyllä näinkin, ja siitä olen kiitollinen, vaikka sh jyllää taustalla ehkä ikuisesti.
Bulimikkokin siellä oli muuten, muistan kun meitä valvottiin ja hänelle teki tosi tiukkaa olla puoli tuntia juoksematta vessaan. Sääli, ettei syömishäiriöitä vielä tälläkään vuosituhannella tunneta ja hoideta ainakaan ihan aina asianmukaisesti.
Ap
Eipä siellä syömishäiriöklinikallakaan oikein muuta tehdä kuin syötetään ja punnitaan ja vahditaan, ettei oksenna tai jumppaa syötyjä kaloreita pois. Ja punnitaan ahkerasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarkkaa tietoa ei ole, mutta 13,5 ei riittänyt ainakaan kymmenen vuotta sitten. Diagnoosin siis sain, mutta ns. täsmähoitoa en saanut, vaan laitettiin psykiatriselle osastolle. Syömishäiriömestoista lähetteet siis tulivat bumerangina takaisin, koska en ollut tarpeeksi laiha.
Helsingissä ainakin näin, tosiaan kymmenen vuotta sitten.
Millainen olisi ollut täsmähoito? Siis Käypää hoitoa vai mitä?
Järjetöntä menoa olet saanut. Ei mitään järkeä. Mutta välillä näin menee.
Itse en saanut bulimiaan lääkettä, joka suosituksissa oli. Kuulemma liian vähän tutkimusnäyttöä ja paljon haittoja. Copy pastetusta suosituksista, mutta siis juuri hoitoa vastaan eli lääkärin mielipidettä tukemaan.
Ainakin silloin tarjottiin hoitoa jonkinlaisilla syömishäiriöklinikoilla, joihin minua ei hyväksytty. En ollut tosiaan tarpeeksi, no, kevyt.
Painoni nousi siis kyllä psykiatrisella osastollakin, hyvin hitaasti mutta varmasti, mutta minkäs teit kun pakko oli syödä ja viettää 30 minuuttia ruokailun jälkeen valvotuissa olosuhteissa.
En siis saanut ns. täsmähoitoa syömishäriöön, joka on myös mielensairaus. Lihotettiin vain. Toisaalta selvisin kyllä näinkin, ja siitä olen kiitollinen, vaikka sh jyllää taustalla ehkä ikuisesti.
Bulimikkokin siellä oli muuten, muistan kun meitä valvottiin ja hänelle teki tosi tiukkaa olla puoli tuntia juoksematta vessaan. Sääli, ettei syömishäiriöitä vielä tälläkään vuosituhannella tunneta ja hoideta ainakaan ihan aina asianmukaisesti.
Ap
Ok eli olisit halunnut ja tarvinnut myös psyykkistä apua. Ikävän tyypillistä.
Ihan hauska raja tuo puoli tuntia.
Olen onneksi ja valitettavasti ollut toipumisen jälkeen muista syistä, ja mulla oli historiani takia ensin tuo ja sitten se pidennettiin tunniksi. Ei siinä muuta ollut kuin järkky vessahätä ja ahdistus muista syistä ongelmana.
Ja epäreiluuden ja turhuuden tuntemukset, kun ei lääkitty ahdistusta ja oli kestämistä, kun ei saanut tarpeitaan tehdä. Kiitän tuuriani, ettei ollut ibs:ää tai vastaavaa, jossa likaa itsensä jos ei pääse vessaan ajoissa.
Mulla oli sairastaessa ja toiouessa mahdollisuus oksentaa vielä tunteja syömisen jälkeen, kun ruoka ei imeytynyt sairauden takia normaalisti. Eipä tuohon muu auttanut kuin aika. Mahan toimintaan siis. Mitä nyt lääkkeillä tietysti oli omat vaikutuksensa, koska tunteet normalisoituivat siedettäviksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mitään sellaista painorajaa, eihän anoreksia ole mikään tietty paino vaan mt-häiriö.
Mieti nyt vähän. Jos jollakin on vaikka suolistosairaus ja ruoka ei pysy sisällä ja laihtuu, niin luuletsä että se ihminen saa jossain kohtaa anoreksiadiagnoosin kun alittaa jonkun maagisen rajan? Älä nyt noin hölmöjä kysy.
Jos painat 35kg ja olet 175cm pitkä, ei ole sairautta mikä selittäisi 35kg painon, niin "ei alita maagista rajaa" ja ei hoideta alipainoa??
Valitse ensin, haluatko puhua alipainosta vai anoreksiasta ja kysy sitten.
Eiköhän 35 kg ja 175 cm henkilöä HOIDETA VÄHÄN ERI TAVOIN RIIPPUEN ONKO HÄNELLÄ ANOREKSIA VAI EI.
Todennäköisesti osittain. Molempia ruokitaan joko letkuilla tai ilman, tuossa painossa luultavasti nenämahaletkuilla, ja seurataan painon nousua tiiviisti.
Jos haluat päteä niin ajattele ensin:
aloituksessa ei kysytty MILLÄ tavalla hoidetaan, vaan MISSÄ bmi:ssä ihmistä HOIDETAAN liian alhaisen painon takia.
Mutta sehän pääsi hoitoon psykiatriselle, vieläpä osastolle, tilannetta pidettiin vakavana. Nykyään psykiatriselle on pitkät jonot ja vaikea päästä.