Perehdyttäjä ei ota vastuuta perehdytyksestä eikä auta.
Perehdytyssuunnitelma on mutta sitä ei noudateta. Paljon on vielä ohjelmia ja asioita johon pitäisi tutustua ja opetella. Perehdyttäjä ei kommentoi kun kysyn niistä.
Ei myöskään auta kun kysyn jotain niistä asioista joita olen nyt joutunut tekemään yksin vaikka en kaikkea osaa. Toiset tiimiläiset huokailee kun joudun kydymään heiltä. Viime viikolla kysyin yhdeltä toiselta tiimiläiseltä apua. Käski odottaa hetki kun oli lähettämässä yhtä sähköpostia. Huokaili ja kiroili kun posti ei lähtenyt (spostissa oli jotain ongelmaa sinä päivänä). Yhtäkki nousi ylös ja huusi ei tästä tule hevonhelvettiä ja lähti kiroillen kannat kopisten ulos huoneesta. Jäin istumaan ihmettelemään et mitä ihmettä tapahtui.
Muita ei ollut enää paikalla siihen aikaan. Tämä ei ollut eka kerta kun jään vailla vastausta. Parhaan kykyni mukaan selaan ensin omia ohjeita ennen kun kysyn.
Olen nyt kohta kuukauden ollut töissä ja nyt jo tökkii töihinmeno. Joka aamu jännittää et taasko jätetään oman onnensa nojaan.
En ymmärrä mitä järkee tällaisesta perehdytyksestä on. Itsekin toiminut edellisessä työssäni perehdyttäjänä ja tasan autan uutta henkilöä sen minkä tarvii ja katson että suunnitelmasta käydään kaikki läpi.
Kommentit (62)
Otan ap osaa. Olen itse ihan samanlaisessa paskassa työpaikassa. Olen vielä koeajalla. Olen ajatellut että voisin alkaa syksyllä pitkästä määräaikaisuudesta huolimatta työnhaun, jos mikään ei muutu. Todella raskasta työskennellä, jos kukaan ei auta töiden kanssa alkuun, mutta vaatimukset ovat pilvissä.
Vierailija kirjoitti:
Edellenkään me emme pysty muuttumaan perehdyttäjiksi emmekä pysty vaikuttamaan siihen mitä työpaikalla tapahtuu. Alkaa pikku hiljaa jo tympimään tämä aihe ja tämän myös halusin sanoa kun aiheen avasin, avatkaa ne suunne siellä työpaikalla. Vaatikaa, vaatikaa ja vaatikaa.
Osaatko hypätä ketjujen yli avaamatta ja kommentoimatta niitä? Se on hyödyllinen taito keskustelupalstalla.
Meilläkin on työpaikalla joitakin ohjelmia, joita joutuu käyttämään harvakseltaan eikä mitään kirjallisia ohjeita ole olemassa. Tein sitten niin, että otin kuvakaappaukset vaihe vaiheelta neuvoja nyhdettyäni.
Luultavasti esimerkiksi tietohallinnon ja palkanmaksun työntekijöiden työtaakkaa helpottaisi, jos joku laatisi kunnon kirjalliset ohjeet. Ihan itse näitä on joutunut opettelemaan ja kaikkien kauhistus on matkalaskuohjelma. Kerran vuodessa kun sitä käytät niin hyvä, jos muistat käyttäjätunnuksen ja salasanan.
Olen toiminut perehdyttäjänä kaksi kertaa ja ongelmana oli se, että siihen perehdyttämiseen ei oltu varattu aikaa eikä siitä saanut mitään korvausta. Oli ikään kuin jokin kunniatehtävä. Lisäksi olen nähnyt sen, että yt-neuvotteluissa ikääntyvä perehdyttäjä on irtisanottu ja perehdytetty saa jatkaa. Siinä vasta palkinto!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvät puolet tässä on se että koeaikaa jäljellä vielä noin 3kk ja koko pesti on määräaikainen vuoden loppuun. Eli pois pääsen kyllä ja olen jo aloittanut vakkaripaikan haun muualta. Tuohon puljuun en meinaa jäädä.
Täytyy ens viikolla vielä yrittää puhua tästä perehdytysasiasta. Tuota just pelkäänkin et jos teen väärin niin sit ollaan kyllä huutamassa kuorossa. Kukaan ei toki kuole jos virheen tekee mutta eikö olisi järkevää tehdä asiat kerralla oikein eikä korjailla virheellisesti tehtyä jälkeenpäin.
ApHyvä, ota puheeksi. Pidä huolta, että pomollasi on aikaa keskittyä keskusteluun kunnolla. Muista palautteen hampurilaismalli: sano ensin jotain positiivista työstä(sämpylän kansi), sitten kritiikki: luettele selkeästi asiat, joista olet epävarma ja pyri sopimaan ajankohta, jolloin pomosi ottaa aikaa ihan vaan siihen neuvomiseen(pihvi). Lopeta taas johonkin positiiviseen (sämpylän pohja).
Kokeiltu on eikä tuo muuta tilannetta mihinkään suuntaan, jos esihenkilöä ei uuden henkilön työn sujuminen kiinnosta. Tulee korkeintaan valitusta, että kyllä pitäisi vain itsenäisesti tietää ja osata, vaikka neuvoja aivan uudenlaisiin tehtäviin ei tule mistään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mene esimiehen puheille, ja kerro mitä perehdytyst vielä tarvitset
Aloitin 1v sitten tässä paikassa eikä esimieheni osaa vieläkään auttaa kysymyksissä mitä teen. Olisi ollut aivan turhaa alkaa penäämään parempaa perehdytystä kun kaikkeen on vastaus että katsot sieltä ohjelmasta!
No katson katson mutta mitkä peksit sinne ladataan että saan sen mitä haluan?
Sitten erittäin alentuvasti hän sitten nanosekunnissa meni sinne mitä halusin enkä muistiinpanoja ennättänyt tekemään kun noin kymmenen käännettä piti tehdä. Oli tasan sen kerta kun apua viitsin pyytää.Järkyttävän paljon työaikaa on mennyt hukkaan kun ei ole ohjeita tai ihmistä joka näyttää mistä mitäkin löytyy.
Itsekin ollut perehyttäjänä ja ei todellakaan näin ala-arvoista ollut missään.
Ja kyllä, haluan pois täältä. Homma on vain helpommin sanottu kuin tehty.
-Sivusta kommentoin
Perusperiaate itselläni on, etten itse koske koneeseen, jos neuvon ohjelman käyttöä. Silloin perehdytettävällä on jo heti tatsi ihan uuteenkin asiaan, kun hän alkaa harjoitella sitä itsenäisesti, muistiinpanojensa tai valmiiden ohjeiden avulla.
Meillä vakkarit on käyneet kurssin, että edes pääsee perehdyttämään. Perehdytyskoulutuksesta huolimatta homma ei sovi kaikille ja joku onkin sanonut, ettei osaa/halua perehdyttää. Eihän se sitten ole kummallekaan kivaa. Nanosekunnissa näyttäminen ei todellakaan toimi. Kun sen aikoinani koin omalla kohdallani, opin sen, että perehdytettävän on saatava käyttää konetta heti itse ja aloin soveltaa oivallustani heti kun pääsin muita, myös asiakkaita, opastamaan. - Siitä on niin kauan, ettei perehdytyskoulutuksia vielä ollut.
Useamman työpaikan nähneenä valitettava totuus että ihan samaa on odotettavissa monessa muussakin työssä. Itseasiassa paras perehdytys oli eräs opiskeluaikainen asiakaspalvelullinen kesätyö jossa meitä aloitti useampi samaan aikaan ja firmassa oli henkilö jonka pääasiallinen työ oli kouluttaa ja koulutus oli kurssimuotoista pänttäystä ensimmäisen kuukauden. Sitten opeteltiin työtä jonkun vieressä ihan ajan kanssa.
Pahin tilanne tuntuu olevan isoissa kansainvälisissä firmoissa joissa resurssit on ajettu niin tiukalle kuin mahdollista ja toimintoja ulkoistettu osin halpamaihin joten et voi kysyä IT-osaston Peralta sillä hänen duuni tehdään nykyään Intiassa ja talousosaston-Marjukan työ Itä-Euroopassa. Sitten käytte kielipuolina keskustelua sähköpostitse ja tavallisten asioiden käsittely kestää ja kestää.
Nykyisessäkin firmassa jokainen uusi heitetään heti syvään päätyyn. Jotain kirjallisia ohjeita on, mutta ne eivät ole ajantasalla ja ne ovat jonkun muun jakamia omia muistiinpanoja joita ei ole kovin helppoa aina tulkita. Mitään perehdytyssuunnitelmaa ei ole olemassa tai edes mahdollista tehdä sillä monen osaston toiminta on supistettu jopa kahteen ihmiseen jotka sitten tekee usean ihmisen työt ja yrittävät opettaa uutta samalla. Pyrin itsekin toisia neuvoessani olemaan aina kärsivällinen ja ymmärtäväinen mutta voin ymmärtää että uupunut työntekijä kokee sen perehdytyksen pakollisena pahana joka häiritsee omaa keskittymistä ja flowta.
Tämä ei ole AP:n vika ja ymmärrän todellakin tuskasi mutta sanoisin että paras asia on yrittää ottaa muistiinpanoja ja luottaa siihen että opit kyllä ajan myötä. Se vain ottaa aikansa ja on aluksi hyvin stressaavaa, mutta tärkeintä on sitten tuoda esiin että et osaa asioita tai ole niistä ihan varma.
Kakkatyöpaikka, kakkajohtajat jos eivät vahdi että perehdytys toteutuu.
Olin hetki sitten samanlaisessa tilanteessa.
Hirveä kiire oli tehdä asioita, mutta ei pystynyt, kun tarvittavaa tietoa ei saanut mistään. Tehtaan johtaja oli liian kiireinen, projektipäällikkö vastasi kaikkeen iloisesti hymyillen: en tiedä!
Ja nimetty perehdyttäjä esitti hyvää perehdyttäjää, mutta huomasin tekevänsä tahallaan asiat niin, ettei niistä voinut oppia mitään.
Usein hän vaan käski katsoa, kun hän tekee ja sitten ei kertonut edes mitä on tekemässä! Ei mitään hyötyä siitä.
Lisäksi hän oli kirjoittanut pitkän ja hienon näköisen perehdytys-käsikirjan, mutta siitä ei ollut mitään apua yhteenkään tehtävään 😂
Tehtävät oli otsikoitu hienosti oikein ja sitten alkoi pitkä selostus aatamista alkaen. tämän tehtävän tarkoituksena on plaa plaa plaa
Mutta kun tultiin siihen kohtaan, jossa olisi pitänyt olla se asian ydin eli mistä tarvittavat tiedot löytyy ja miten. Se oli aina kuitattu vain: tee tehtävä.
Hänen pomonsa ei varmaan jaksanut lukea opusta, luuli vain sen sisältävän jotain ohjeita, mutta ei.
Ei töitä pysty tekemään ellei ole mitään tietoja, joita tarvitsisi. Ja aina ne ei tosiaan ole itse löydettävissä järjestelmistä. Pitää saada tieto, mitä mikäkin sisältää että voi laskea vaikkapa tunnuslukuja. Jos ei ole tietoa vertaako omenoita sohvaan, on melko hataralla pohjalla.
Paska perehdytys ihan oikeasti tappaa koko työn ilon ja aikaansaa joko A) vittumaisen ja vittuuntuneen työyhteisön tai B) sen että tulijoita ja lähtijöitä on niin että saranat vinkuu.
Todennäköisesti molemmat. Tuollaisessa työpaikassa ovat ainoastaan ne joilla ei ole muuta vaihtoehtoa ja ovat oikeita p*rsläpiä uusille. Ja ne lähtevät heti ketkä voivat. Turha tuollaista on jäädä katselemaan.
Samanlainen kokemus mutta hoitoalan harjoittelusta. Huokailtiin kun halusin perushoidon sijaan välillä kokeilemaan uusia haastavampia toimenpiteitä, kuulemma ihan turhaa kun en kuitenkaan yksin saa niitä tehdä ja nyt perushoidosta puuttuu yksi käsipari.. enhän minä siellä töissä ollut??
Nuorena tuli siedettyä turhaan kaikenlaista, joistakin paikoista jäi elinikäiset kauhumuistot. Perehdyttämiseen kannattaa oikeasti satsata niin ei tarvitse niin usein olla perehdyttämässä kun väki tulee, oppii ja viihtyy siten pitkään.
Vierailija kirjoitti:
Nuorena tuli siedettyä turhaan kaikenlaista, joistakin paikoista jäi elinikäiset kauhumuistot. Perehdyttämiseen kannattaa oikeasti satsata niin ei tarvitse niin usein olla perehdyttämässä kun väki tulee, oppii ja viihtyy siten pitkään.
Tämä! Ihmiset sinnittelevät aikansa ja suuntaavat sitten sellaiseen paikkaan, jossa heitä arvostetaan enemmän. Perehdytyksen puute tekee uusista työntekijöistä uupuneita ja pahoinvoivia.
Tunnistan aloittajan tyypin. Olen tehnyt itsekkin perehdytyksiä. Aika ajoin taloon tulee ihminen jonka kanssa pitäisi olla käsi kädessä työpäivät.
Oma aloitteisuutta ei ole ja mitään ei pysty itse tekemään
Onneksi nämä ovat yleensä vaan vähän aikaa töissä.
Perehyttäjö kirjoitti:
Tunnistan aloittajan tyypin. Olen tehnyt itsekkin perehdytyksiä. Aika ajoin taloon tulee ihminen jonka kanssa pitäisi olla käsi kädessä työpäivät.
Oma aloitteisuutta ei ole ja mitään ei pysty itse tekemään
Onneksi nämä ovat yleensä vaan vähän aikaa töissä.
Voisitko lopettaa oman pahan olon purkamisen uusiin työntekijöihin? Alkuvaiheessa opastusta tarvitaan paljon, jos töiden halutaan sujuvan hyvin. Toki se työllistää alkuun, mutta on pitkällä aikavälillä myös työnantajan ja työkavereiden etu, että työt sujuvat uusiltakin.
Vinkiksi vain, että kun haette työpaikkoja niin seuratkaa montako paikkaa on aina auki, jos vuodesta toiseen kolmen tai kymmenenkin työntekijän vaje, voi olla, että siihen on syynsä.
Vierailija kirjoitti:
Vinkiksi vain, että kun haette työpaikkoja niin seuratkaa montako paikkaa on aina auki, jos vuodesta toiseen kolmen tai kymmenenkin työntekijän vaje, voi olla, että siihen on syynsä.
Hyvä huomio. Tosin harvempi on siinä tilanteessa, että on mahdollista valita useiden työpaikkojen väliltä.
Vierailija kirjoitti:
Perehyttäjö kirjoitti:
Tunnistan aloittajan tyypin. Olen tehnyt itsekkin perehdytyksiä. Aika ajoin taloon tulee ihminen jonka kanssa pitäisi olla käsi kädessä työpäivät.
Oma aloitteisuutta ei ole ja mitään ei pysty itse tekemään
Onneksi nämä ovat yleensä vaan vähän aikaa töissä.Voisitko lopettaa oman pahan olon purkamisen uusiin työntekijöihin? Alkuvaiheessa opastusta tarvitaan paljon, jos töiden halutaan sujuvan hyvin. Toki se työllistää alkuun, mutta on pitkällä aikavälillä myös työnantajan ja työkavereiden etu, että työt sujuvat uusiltakin.
Perehdyttäjät yleensä vaan velvoitetaan, eli tekevät työnsä kun käsketään, vastentahtoisesti, perehdyttämään oman työnsä ohella ilman lisäkorvausta. Mikä tarkoittaa, että he joutuvat sitten illat pitkät tekemään niitä omia töitään, joita eivät työaikana ehdi. Kun kyseessä on henkilö, joka palkataan muutamaksi kuukaudeksi määräaikaiseksi, niin ei sellaisen henkilön perehdyttämisen voi kukaan viikkokausia käyttää. Ihan totta nuo aiemmat kommentit, että monesti kyllä pitäisi olla enemmän oma-aloitteinen ja yrittää itse, sen sijaan että jatkuvasti keskeytetään muiden työt kyselemällä, usein vielä kerta toisensa jälkeen samaa asiaa.
Eiköhän työpaikassa, jossa perehdytys ontuu, ole muutakin vikaa. Vähintään suhtautuminen työntekijöihin on nuivaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perehyttäjö kirjoitti:
Tunnistan aloittajan tyypin. Olen tehnyt itsekkin perehdytyksiä. Aika ajoin taloon tulee ihminen jonka kanssa pitäisi olla käsi kädessä työpäivät.
Oma aloitteisuutta ei ole ja mitään ei pysty itse tekemään
Onneksi nämä ovat yleensä vaan vähän aikaa töissä.Voisitko lopettaa oman pahan olon purkamisen uusiin työntekijöihin? Alkuvaiheessa opastusta tarvitaan paljon, jos töiden halutaan sujuvan hyvin. Toki se työllistää alkuun, mutta on pitkällä aikavälillä myös työnantajan ja työkavereiden etu, että työt sujuvat uusiltakin.
Perehdyttäjät yleensä vaan velvoitetaan, eli tekevät työnsä kun käsketään, vastentahtoisesti, perehdyttämään oman työnsä ohella ilman lisäkorvausta. Mikä tarkoittaa, että he joutuvat sitten illat pitkät tekemään niitä omia töitään, joita eivät työaikana ehdi. Kun kyseessä on henkilö, joka palkataan muutamaksi kuukaudeksi määräaikaiseksi, niin ei sellaisen henkilön perehdyttämisen voi kukaan viikkokausia käyttää. Ihan totta nuo aiemmat kommentit, että monesti kyllä pitäisi olla enemmän oma-aloitteinen ja yrittää itse, sen sijaan että jatkuvasti keskeytetään muiden työt kyselemällä, usein vielä kerta toisensa jälkeen samaa asiaa.
Vaikka henkilö olisi miten oma-aloitteinen, ei hän ilman opastusta voi tietää miten teillä työt kuuluu hoitaa.
Voi olla nykyään tosi vaikeaa, jos kollegat ovat pääosin etänä. Silloin on helppo vedota siihen, ettei huomannut kiireessä viestejä. Ei meillä kuitata, että asiaan palataan vaikka huomenna. Uuden työntekijän työt vain seisovat, kun ohjeistusta ei tule ja oma-aloitteisuudesta valitetaan ettei mennyt ohjeistuksen mukaan (ei kai, kun sitä ei kysyttäessä annettu).