Pääsin just leikkauksesta ja miesystävä ei ole kysynyt päivään miten menee

Vierailija kirjoitti:

En muista, että aviomieheni olisi 30-vuoden onnellisen avioliiton aikana kysynyt kertaakaan kivuistani. En ole sitä odottanut, kaivannut, tai edes halunnut. En edes leikkausten tai synnytysten jälkeen.

Kyselyjen asemasta hän on näyttänyt väittävänsä ja rakastavansa minua monin eri tavoin. Tehnyt kotityöt ja hoitanut lapset. Hakenut apteekista lääkkeet. Tuonut valmistamansa ruoat ja juomat nenän eteen. Olemme katsoneet yhdessä haluamaani elokuvaa, jos vointi on sen sallinut. Hän on ollut seurana ja aidosti läsnä. Kaikki miehet eivät kysele vaan toimivat. Väittämistä sekin.

Miksi et halunnut että hän kysyisi voinnistasi?

Vierailija kirjoitti:

Jos vaikka luulee, että haluat lepäillä?

Laita itse viestiä ja sano kaipaavasi tukea.

Miksi pitää vääntää ratakiskosta päivänselvä asia? Toisen vointia pitäisi kysyä jo ihan käytöstapojen takia, vaikka olisi pelkkä hyvänpäivän tuttu kyseessä. Jos kumppania ei kiinnosta kysyä, miksi pitää selittää että nyt pitäisi teeskennellä että välität? Paljon parempi myöntää itselleen, että ei tuo ihminen välitä.

Hoitajamieheni on selittänyt asian niin, että ei kysy läheisiltään asioita, joille ei voi mitään, koska se on hänen herkkä kohtansa. Auttaa ja tekee toki kaikkensa, että ihmisellä olisi hyvä olla, mutta tietää, että ihmisen olo voi olla leikkauksen jälkeen aluksi epämukava, vaikka mitä tehtäisiin. Muiden kohdalla asia on helpompi kuin läheisten eikä siksi kysele.

Vierailija kirjoitti:

Hoitajamieheni on selittänyt asian niin, että ei kysy läheisiltään asioita, joille ei voi mitään, koska se on hänen herkkä kohtansa. Auttaa ja tekee toki kaikkensa, että ihmisellä olisi hyvä olla, mutta tietää, että ihmisen olo voi olla leikkauksen jälkeen aluksi epämukava, vaikka mitä tehtäisiin. Muiden kohdalla asia on helpompi kuin läheisten eikä siksi kysele.

Jos ihmisellä on noin erikoinen suhtautumistapa, se tosiaan kannattaakin ottaa oma-aloitteisesti puheeksi ja varhaisessa vaiheessa. Muuten aiheuttaa paljon pahaa mieltä ja väärinkäsityksiä.

Vierailija kirjoitti:

Älä välitä. Me sentään asuttiin yhdessä kun mies joutui leikkaukseen ja minä vedin kännit. En päässyt edes hakemaan sairaalasta.

Tuli lopulta taksilla ja minä terassilla tinnasin kaljaa.

Ei tullut ero, ihme kyllä.

Hyvä perce antaa paljon anteeksi.

Vierailija kirjoitti:

Ihmetyttää kyllä. Mies on muuten empaattisen oloinen. Mutta tuli mieleen onko kysymys siitä että mulla on vain käyttöarvo kun hänelle sopii.

On ehdottanut perhettä jne. mutta ei kyllä kiinnosta jos tämä sama jatkuisi mun raskausaikana.

-ap

No älä nyt tuon kanssa lapsia tee ainakaan ennen kuin olette asuneet yhdessä vuoden- pari.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmetyttää kyllä. Mies on muuten empaattisen oloinen. Mutta tuli mieleen onko kysymys siitä että mulla on vain käyttöarvo kun hänelle sopii.

On ehdottanut perhettä jne. mutta ei kyllä kiinnosta jos tämä sama jatkuisi mun raskausaikana.

-ap

No älä nyt tuon kanssa lapsia tee ainakaan ennen kuin olette asuneet yhdessä vuoden- pari.

Se ei kysy lapsiltakaan miten niiden päivä on mennyt saatika muutenkaan juttele niiden kanssa ja ole kiinnostunut niiden elämästä. Aamulla sanoo vaan huomenta ja sillä kuitataan toinen loppu päiväksi.

Vierailija kirjoitti:

Ei sitä kiinnosta nyt kun et ole käyttökunnossa.

Raa'asti sanottu, mutta kyllähän asia on näin jos sen uskaltaa itselle tunnustaa. Minä olin naimisissa tällaisen kanssa ja uskottelin liian pitkään itselleni että meitä nyt vaan on erilaisia. Lopulta oli pakko tunnustaa itselleni että en tule ikinä saamaan häneltä sen kaltaista tukea ja kumppanuutta, saati apua kuin parisuhteeseen kuuluisi. Kaikki oli aina hyvin niin kauan kun olin "toimintakunnossa". Hänelle itselleen kyllä kaikenlainen tsemppaus, apu ja tuki kelpasi... se vaan ei tosiaan ollut vastavuoroista. 

jss

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei sitä kiinnosta nyt kun et ole käyttökunnossa.

Raa'asti sanottu, mutta kyllähän asia on näin jos sen uskaltaa itselle tunnustaa. Minä olin naimisissa tällaisen kanssa ja uskottelin liian pitkään itselleni että meitä nyt vaan on erilaisia. Lopulta oli pakko tunnustaa itselleni että en tule ikinä saamaan häneltä sen kaltaista tukea ja kumppanuutta, saati apua kuin parisuhteeseen kuuluisi. Kaikki oli aina hyvin niin kauan kun olin "toimintakunnossa". Hänelle itselleen kyllä kaikenlainen tsemppaus, apu ja tuki kelpasi... se vaan ei tosiaan ollut vastavuoroista. 

TÄMÄ. Surullista mutta totta.

Missä äitisi on. Ja muut sukulaiset, ystävä. Paitsi jos ei ole. Miksi on kipuja, eikö Suomessa hoideta taas niitä kunnolla? Pelkääkö mies leikkauksia, kipua vai missä piileksii, voiko luottaa - ilmeisesti ei voi leikkausten aikana turvautua. Onko mies väsynyt tai ollut töissä, tai ei tiedä koska pitäisi ottaa yhteyttä ja miten. Tuossa menee äkkiä sukset ristiin.

Vierailija kirjoitti:

Missä äitisi on. Ja muut sukulaiset, ystävä. Paitsi jos ei ole. Miksi on kipuja, eikö Suomessa hoideta taas niitä kunnolla? Pelkääkö mies leikkauksia, kipua vai missä piileksii, voiko luottaa - ilmeisesti ei voi leikkausten aikana turvautua. Onko mies väsynyt tai ollut töissä, tai ei tiedä koska pitäisi ottaa yhteyttä ja miten. Tuossa menee äkkiä sukset ristiin.

No kivut ei nyt tässä ole se asia, vaikka kaikkialla maailmassa naisten kivut alihoidetaan ja niitä ei oteta todesta joten tottakai on kipuja.

Luota vaistoosi ja eroa

Oletteko koskaan olleet edes yhdessä, vai onko hän joku nettituttavuus jonka kanssa olet kirjoitellut vuoden?

Älä tuollaiseen tuhlaa aikaasi. 

En ymmärrä, olette etäsuhteessa ja haluat miehen roikkuvan puhelimessa kyselemässä vointiasi, jotta voisit tiuskia, että haluat levätä. Minusta tuo on outoa.

Vierailija kirjoitti:

Oletteko koskaan olleet edes yhdessä, vai onko hän joku nettituttavuus jonka kanssa olet kirjoitellut vuoden?

Ollaan oltu yhdessä lomia ja joka toinen viikonloppu ollaan yhdessä. Mutta onhan se totta että en ole arjessa hänen kanssaan, joten siksi juuri arveluttaa hänen käytöksensä.

Mulle itsellekin on paha paikka olla kipeänä kun yleensä olen toimelias ja menevä. Siksi tämä tuntuu nyt erityisen kurjalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletteko koskaan olleet edes yhdessä, vai onko hän joku nettituttavuus jonka kanssa olet kirjoitellut vuoden?

Ollaan oltu yhdessä lomia ja joka toinen viikonloppu ollaan yhdessä. Mutta onhan se totta että en ole arjessa hänen kanssaan, joten siksi juuri arveluttaa hänen käytöksensä.

Mulle itsellekin on paha paikka olla kipeänä kun yleensä olen toimelias ja menevä. Siksi tämä tuntuu nyt erityisen kurjalta.

Hän taitaa olla enemmän sellainen viikonloppujen seuralainen ja loma kaveri kuin puolisoksi pyrkimisestä kiinnostunut.

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä, olette etäsuhteessa ja haluat miehen roikkuvan puhelimessa kyselemässä vointiasi, jotta voisit tiuskia, että haluat levätä. Minusta tuo on outoa.

Sinä niin kuin käsikirjoitat ihan omasta päästäsi tätä juttua, että pääset suuttumaan omalle mielikuvituksellesi.

Joillekin miehille tyypillistä, törppöyttä tai ajattelemattomuutta. Hän taitaa olla sitä laatua. Älä tee lapsia hänelle ainakaan.