Onko ketään keski-iässä lihonutta myöhemmin hävettänyt se, miten aiemmin haukuit lihavia?
Kysymys otsikossa
T. Lapsesta asti lihava, jolla ollut traumaattinen lapsuus, monimuotoinen syömishäiriötausta sekä perussairauksia, jotka osaltaan jonkin verran selittävät lihavuutta.
Kommentit (8)
En ole ikinä haukkunut lihavia. Eikö moinen liity narsistiseen persoonallisuushäiriöön ja alemmuudentunteeseen, jota heikkoegoinen ihminen koettaa salata uholla ja muita solvaamalla?
Itsetunnossani ei ole mitään vikaa, eikä ulkonäössänikään, vaikka olenkin muodokas.
Vierailija kirjoitti:
Ei. Lihosin 40kg kun keski-ikä ja mitä näitä selityksiä on. Laihdutin sen pois ja en edelleenkään ymmärrä miten jonkun lihavuus ei muka ole itsestä kiinni.
Mitä muuta elämänsisältöä sinulla on kuin elopaino? Mitään henkisiä harrastuksia esimerkiksi?
Lihosin, ei ei. Se on lihoin.
En ole ikinä haukkunut ylipainoisia. Kun olin itse (aikuisiällä) ylipainoinen, huomasin kyllä muutoksen ihmisten suhtautumisessa, olihan se kurjaa kun muutenkin itsetunto oli alhaalla.
Laajentaisin kysymystä kaiken kokoisiin: oletko hävennyt tai häpeätkö nyt lihavien kiusaamistasi ja arvosteluasi? Miksi?
Mua kyllä nauratti, kun itsetuntonsa laihuuteensa ankkuroinut tupakoiva alkoholin suurkuluttaja ja mielenterveysongelmainen kälyni lihoi itse keski-iässä 40 kiloa. Hänellä oli tapana laukoa muille päin naamaa muiden kehoista kommentteja ja normaalipainoinen oli hänestä usein läski. Esim. painoindeksini ollessa 21, hän yhtäkkiä kesken keskustelun kysyi, että "miksi oot niin lihava"? Pirteä tyyppi ja mahtavaa keskusteluseuraa.
En ole ikinä haukkunut lihavia.
Minäkään en alipainolleni mitään nuorena alle 40v voinut, sain kyllä paljon kuulla siitä.
Olen ollut lapsesta asti lihava ja voin sanoa, että se on se ruokahalu. Jos on lähes koko ajan nälkä ja ruoka mielessä aina, niin laihtuminen on lähinnä haave. Varsinaista ahmimista ja trauma- tms. taustaa mulla ei ole. Toiset on vaan evoluutio suunnitellu tämmösiksi. Jos elettäis nälkävuosia, olisitte mulle kateellisia ku omat lapsenne ois kuolleet rintamaidon vähyyteen, jos niitä teille ois ees tullu. Että antakaapa ihmisten olla lihavia jos sellaisia ovat.
Ja itse kysymykseen vastaus: ei, ei niitä hävetä, koska aina voi arvostella ja haukkua toisia. Ja jos joku lihava laihduttaakin, niin sehän tekee sen tietysti ihan väärin. Ja jos se mokoma vielä onnistuukin, niin eihän se tulos tuu pysymään. Ja jos se pysyykin hoikkana, niin onhan se muuten ruma ja ylpeäkin. Aina jotain vikaa toisissa.
Ei. Lihosin 40kg kun keski-ikä ja mitä näitä selityksiä on. Laihdutin sen pois ja en edelleenkään ymmärrä miten jonkun lihavuus ei muka ole itsestä kiinni.