Mitä ajattelet toisesta nimestäsi?
Pidätkö toisesta nimestäsi/nimistäsi? Miksi/miksi et?
Minulla on toisena nimenä kaksiosainen nimi, enkä ole koskaan pitänyt siitä. Joka paikassa saa olla tavaamassa, miten tuo nimi kirjoitetaan (alkukirjain isolla ja ei väliviivaa). Nimi on tyyliä Sirkkaliisa.
En ymmärrä, mitä vanhemmilla on käynyt mielessä tuon nimen antaessaan. :D
Kommentit (21)
Aina on harmittanut, kun veljelläni on toisena nimenä suvussa kulkeva toinen nimi (mm. sama kuin edesmenneellä ukillamme). Minun toinen nimeni on vain otettu jostain, eikä sillä ole sukuun mitään kytköksiä. Kaiken lisäksi nimi ei ole mikään kaunis.
Mulla on kolme etunimeä, isä olisi halunnut nimekseni niistä ensimmäisen ja kolmannen, äiti toisen ja kolmannen joten kompromissina mulle annettiin kaikki kolme nimeä.
En mä ole oikein mitään mieltä. Mun toinen nimi on Kristiina ja se on sellainen hajuton ja mauton nimi.
Vierailija kirjoitti:
En mä ole oikein mitään mieltä. Mun toinen nimi on Kristiina ja se on sellainen hajuton ja mauton nimi.
Mutta jos Kristiina olisi ensimmäinen (tai ainoa) nimesi, se ei olisi niin hajuton ja mauton. Minun ainoa nimeni on vähän vastaavanlainen.
Minulla on oikein mieleinen toinen nimi. Ajaton, kolmitavuinen, r-kirjain tuo napakkuutta.
Omasta mielestäni toinen nimeni (Helinä) on vähän hassu enkä ole aivan varma, sopiiko se minulle. Olen toisaalta tyytyväinen, ettei se ole ihan niin tavallinen etunimi kuin esimerkiksi Helena, Johanna tai Maria.
Olisipa se joku muu, mutta en vaihtamaankaan viitsi ryhtyä. Pitäisi uusia kaikki henkkarit ja muut.
Että miksi äitini laittoi kutsumanimen toiseksi nimeksi, kaikilla meillä sisaruksilla noin. Vähän hankalaa, ei paljon.
Olen täysin neutraali sen suhteen. Oikeastaan kivempi kuin etunimi, mutta myös hankalampi, joten parempi näin. Riittäisi kyllä yksikin nimi.
Vierailija kirjoitti:
En mä ole oikein mitään mieltä. Mun toinen nimi on Kristiina ja se on sellainen hajuton ja mauton nimi.
Mun mielestä Kristiina on todella kaunis nimi, yksi kauneimmista mitä on. 🌹
(Mun nimi ei ole Kristiina 😉)
Minä tykkään toisesta nimestäni (joka on hyvin tavallinen nimi) niin paljon, että käytän sitä kutsumanimenä. Etunimeäni inhoan. Se on sellainen taiteellisten vanhempien valitsema nimi tyyliä Omenankukka. En ole jaksanut vaihtaa sitä. Olkoot.
Vaihdoin etunimeni ja tiputin toisen nimen pois. Vihasin toista nimeäni, joka kuulosti pieneltä, kiltiltä tytöltä.
Tunnen useamman henkilön joka käyttää kutsumanimenään toista nimeä ensimmäisen sijaan. Aiheuttaa joskus töissä hankaluuksia kun potilastietojärjestelmä tuntee henkilön nimenomaan sillä ensimmäisellä etunimellä ja sitten sitä yrittää miettiä että mikäs se virallinen etunimi tosiaan olikaan.
Olen ylpeä siitä. Äitini nimesi minut itsensä mukaan, muita siskojani ei.