Auttakaa palstan naiset mikä on paras anteeksipyyntö vaimolle?
Viikko oltu riidoissa ja kolme-neljä päivää annoin olla, mutta perjantaista saakka olen yrittänyt pyytää anteeksi tuloksetta. Ruusuja en ole vielä ostanut mutta vaimo ei suostu etes kuuntelemaan anteeksipyyntöä kasvokkain eikä yksityisviestinä somessa. Riidan syynä kesälomasuunnitelmat.
Kommentit (41)
Tilaat ajan pariterapeutille ja sanot, ok, ei sitten mennä matkalle. Terapeutille mennään puhumaan jos haluat jatkaa liittoamme. Ei ole aikuismaista häneltä tuommoinen viikon mökötys. Päivän, kaksi jotkut voi tarvita joskus, mutta viikko on hurjan pitkä aika olla vihainen = hänellä on ongelma, ei sinulla. Et osta mitään. Et missään tapauksessa ala elämään kiukuttelevan "lapsen" ehdoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskustelette asiasta kuten aikuiset, sanallisesti. Ostat kukat ja suklaat sitten myöhemmin.
Omalta osuudeltani olen yrittänyt puhua kasvotusten mutta vaimo ei halua. Olen antanut löysää eli olin hiljaa muutamia päiviä mutta mikään ei ole auttanut. Auttakaa siis miestä mäessä.
Haluatko siis että minä tulen juttelemaan hänelle? Pistä speksit.
Vierailija kirjoitti:
Vaimolla on ollut eri näkemys siitä, miten hääpäivää vietetään. Pitäisi saada selville mikä se on. Vastaisiko tuo kysymykseen jos sanoisit. Hei, en saanut matkaa peruttua (jos näin on), mutta siirsin sen eri ajankohtaan (varovaisuutta tähän. Onko puhunut Pariisin keväästä vai syksystä, vai mistä) Miten me muisteltaisiin hääpäiväämme?
Ja oletko joskus sanonut, että hankit paremman sormuksen kun rahapula hellittää tms. silloin kysymyksessä voisi olla toive saada se. Nuoret vaimot on tarkkoja tällaisessa. Jos näin, älä vain itse valitse sitä yksin tai lyö rahaa kouraan, silloin ei pelasta enää mikään :D
Lisäyksenä vielä: suuttumus lienee lähtenyt siitä, että teit suunnitelmat ilman häntä teidän yhteisestä päivästä. Miehen kannattaa aina kohdella vaimoaan kuten Jeesus seurakuntaansa.
Jospa nyt aluksi veisit vaimolle kukkakimpun .
Parisuhde on yksi vaikemmista asioista elämässä jos aikoo pärjätä koko eliniän yhdessä. Siihen kannattaa ja täytyy opetella kummankin. Ja panostaa osaltaan. Se ei ole "hallintasuhde", ei pomo ja alainen tms. Se on nimenomaan pari suhde, jossa kaksi tekee jatkuvasti myönnytyksiä ollakseen ei kaksi, vaan yksi. Mykkäkoulu on joko pelkoa tai halua hallita, tai vihaa jota ei kykene hallitsemaan muuten (viha voi jostain muusta syystä, kuin se mistä kiukku nousi).
Vierailija kirjoitti:
Jospa nyt aluksi veisit vaimolle kukkakimpun .
Ei vaan sanot , hän saa kukat kun lopettaa mykkiksen. Ei rakkautta pidä ostaa.
Yksi sana riittää: "sori"...
ojennat samalla muutaman tuhannen arvoisen sormuksen tai muun korun.
Olette siis jonkunverran keskustelleet ja mitä se vaimo sanoi suunnitelmista ennen tätä riitaa? Mikä se triggeröi sen suuttumisen?
Minulle tulee ekaksi mieleen, että toimintasi on tyypillistä, eikä tämä ole eka kerta. Eli kävelet yli ja teet päätöksiä yksin. Ja hän on suuttunut, että nyt se tapahtui hänelle tärkeässä asiassa.
Ja siksi hän eianna anteeksi, koska sama tilanne on tapahtunut jo miljoona kertaa. Jälleen kerran. Paras anteeksipyyntö sitten on, että et toimi samalla tavalla toiste.
Juu, olette keskustelleet Pariisista, mutta ehkä vaimolla oli jo jokin tietty hotelli tai matkan pituus jo mielessä? Hän olisi halunnut päästä vaikuttamaan.
Ja ehkä hän ei tykkää yllätyksistä. Ehkä hän oli jo suunnitellut muuta. Ehkä hänen yllätyksensä meni pilalle.
Kauhee vaimo sulla, miten ei osaa sanoa että tuonne en lähde, alkaa sen sijaan murjottaa? Hän on terapian tarpeessa, jotain lapsuuden tunnelukkoja varmaan.
No jaa.. Onko sillä passi voimassa? Onko ehtinyt säästämään lomamatkaa varten? Oliko se ehtinyt suunnitella jo jotain muuta? Onko lomat vahvistettu? Ei muita menoja?
Vierailija kirjoitti:
No jaa.. Onko sillä passi voimassa? Onko ehtinyt säästämään lomamatkaa varten? Oliko se ehtinyt suunnitella jo jotain muuta? Onko lomat vahvistettu? Ei muita menoja?
Eli PUHUKAA: Mykkäkoulu on julma tapa.
Vierailija kirjoitti:
Mykkäkoulusta sen verran, että kaveri on kova pitää mykkäkoulua miehelleen. Helposti menee parikin viikkoa ja mies kärvistelee aivan tuskissaan, kun ei tiedä mitä on tehnyt.
Nainen saattaa ainoasti sanoa, että kyllä sä tiedät, sähän sen olet tehnyt/sanonut. Kerran sitten puutuin peliin, että oletko sä varma, että miehes näkee asian samalta kantilta kuin sä? Hän ei välttämättä tajua, että sä olet siitä suuttunut, kun silitti vaan oman paitas eikä sun. Etenkään jos ei ole ollut tapana ristiin silitellä. Etenkään kun asiasta ei ollut pyyntöä/puhetta..
Eihän se vaan voi tajuta tuota. Tuskin edes muistaa koko hetkeä, vaan miettii isompia kuvioita.
Silloin se nainen ekaa kertaa tajus, että kuinka älyttömistä asioista hän mykkäileekään.
Onko ylipäätään olemassa mitään fiksua syytä mykkäillä?
Jollei ihminen kykene kertomaan mikä riivaa, niin viettäköön retriittiään yksinään.
Tuollainen mykistyminen on pahinta vallankäyttöä ja kiusantekoa. Sitten jos ainoa, mitä mykistyjä suostuu sanomaan loukkaantumisen syytä tiedusteltaessa, on "mieti sitä", niin voi hyvää päivää sentään!
Mulla oli kerran työkaveri joka harrasti tuollaista pelleilyä, ja sittemmin avomies, mutta entisiä ovat nykyään. Jostain kumman syystä.
Vierailija kirjoitti:
Tilaat ajan pariterapeutille ja sanot, ok, ei sitten mennä matkalle. Terapeutille mennään puhumaan jos haluat jatkaa liittoamme. Ei ole aikuismaista häneltä tuommoinen viikon mökötys. Päivän, kaksi jotkut voi tarvita joskus, mutta viikko on hurjan pitkä aika olla vihainen = hänellä on ongelma, ei sinulla. Et osta mitään. Et missään tapauksessa ala elämään kiukuttelevan "lapsen" ehdoilla.
Tämä oli loistava neuvo.
Jos toinen suuttuu siitä, että toinen ostaa lahjaksi matkan, niin haloo! Parisuhteessa on silloin jotain niin paljon pielessä, että matkaraha kannattaa käyttää pariterapiaan. Jos nyt ylipäätään haluaa edes jatkaa avioliittoa tuollaisen kiukuttelijan kanssa.
Vaihtoehto tietysti on, että perut matkan ja lähdet kalareissulla mieskavereiden kanssa tai yksinään thaikkuhin.
Soita teidän lempilaulu tai miettikää puuta mikä kasvanut yhtä kauan ku te ja menkää sen puun äärelle vaikka eväsretkelle. Yritä saada muistamaan hyvät asiat
Myös jos mä olisin suuttunut ilahtuisin jos toinen myöntää että mitä teki väärin ja sitte perustelee kans ilman että mun ite pitää vääntää rautalangasta miks olen loukkaantunut. Vaimolle tulee olo, että hänen tuskansa on tunnistettu, ymmärretty ja hyväksytty. Äläkä heti luovuta
Tsemppiä
Anna olla, olet jo yrittänyt pyytää anteeksi. Älä hyvä mies lähde tuolle linjalle että yksi anteeksi pyyntö ei riitä. Lähde yksin lomalle, sano lähtiessä vaimollesi että moro muru, olisit voinut tulla mukaan mutta kun et halunnut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mykkäkoulusta sen verran, että kaveri on kova pitää mykkäkoulua miehelleen. Helposti menee parikin viikkoa ja mies kärvistelee aivan tuskissaan, kun ei tiedä mitä on tehnyt.
Nainen saattaa ainoasti sanoa, että kyllä sä tiedät, sähän sen olet tehnyt/sanonut. Kerran sitten puutuin peliin, että oletko sä varma, että miehes näkee asian samalta kantilta kuin sä? Hän ei välttämättä tajua, että sä olet siitä suuttunut, kun silitti vaan oman paitas eikä sun. Etenkään jos ei ole ollut tapana ristiin silitellä. Etenkään kun asiasta ei ollut pyyntöä/puhetta..
Eihän se vaan voi tajuta tuota. Tuskin edes muistaa koko hetkeä, vaan miettii isompia kuvioita.
Silloin se nainen ekaa kertaa tajus, että kuinka älyttömistä asioista hän mykkäileekään.
Onko ylipäätään olemassa mitään fiksua syytä mykkäillä?
Jollei ihminen kykene kertomaan mikä riivaa, niin viettäköön retriittiään yksinään.
Tuollainen mykistyminen on pahinta vallankäyttöä ja kiusantekoa. Sitten jos ainoa, mitä mykistyjä suostuu sanomaan loukkaantumisen syytä tiedusteltaessa, on "mieti sitä", niin voi hyvää päivää sentään!
Mulla oli kerran työkaveri joka harrasti tuollaista pelleilyä, ja sittemmin avomies, mutta entisiä ovat nykyään. Jostain kumman syystä.
Minä mykkäilin ex-miehen kanssa, mutta en nykyisen kanssa.
Koska kun sanoin mielipiteeni, niin ex tuli päälle kuin yleinen syyttäjä. Eli syyllisti siis. Joskus jopa uhkaili tai sanoi, ettei häntä kiinnista, miltä minusta tuntuu. Ja aloitti väsytystaistelun, jotta vaihdan kantaani.
Nykyinen antaa minun sanoa mielipiteeni. Jos hän on eri mieltä, niin toteaa vain olevansa eri mieltä.
Tästä näkökulmasta sanon, että mieti ihan omaa kielenkäyttöäsi, jos joku harrastaa mykkäkouluja kanssasi,
Vierailija kirjoitti:
Vaimolla on ollut eri näkemys siitä, miten hääpäivää vietetään. Pitäisi saada selville mikä se on. Vastaisiko tuo kysymykseen jos sanoisit. Hei, en saanut matkaa peruttua (jos näin on), mutta siirsin sen eri ajankohtaan (varovaisuutta tähän. Onko puhunut Pariisin keväästä vai syksystä, vai mistä) Miten me muisteltaisiin hääpäiväämme?
Ja oletko joskus sanonut, että hankit paremman sormuksen kun rahapula hellittää tms. silloin kysymyksessä voisi olla toive saada se. Nuoret vaimot on tarkkoja tällaisessa. Jos näin, älä vain itse valitse sitä yksin tai lyö rahaa kouraan, silloin ei pelasta enää mikään :D
Vaimo selkeästi sanoi että haluaa Pariisin matkan ja juhlia siellä kahdestaan hääpäivää. En kertakaikkiaan ole tehnyt mitään väärää matkan tai muunkaan suhteen.
Ei tarvitse ajatustenlukija jos aiheesta on keskusteltu aikaisemmin ja vaimo vain ei ole tullut kuulluksi. Keskustelu ei ole vain puhumista vaan mitä myös kuuntelua. En minä ainakaan jaksa toistaa loputtomasti asioita jotaka cain ei mene perille kun toinen ei edes kuuntele.