Katkaisin kauniisti välit kaveriini kuukausi sitten, 7 vuoden ystävyyden jälkeen

Syyksi kerroin rehellisesti sen, että olen uupunut häneen ja siihen että pitää minua vuodesta toiseen ilmaisena terapeuttinaan. Huomasin viimein, että hän vaan ilmeisesti on ihminen jolla on AINA joku ongelma (yleensä itseaiheutettu, suurenneltu, tai kuviteltu) jota itkee ja vatvoo minulle, ja puhelumme ja tapaamisemme ovat olleet 95 % häneen ja "vaikeuksiinsa" keskittymistä. Yhdestä vaikeudesta kun on selvitty tai huomattu ettei se vaikeus koskaan toteutunutkaan, on kaverilla ollut jo seuraava vaikeus valmiina.

Kerroin kaverilleni, että koen hänet suunnattoman pessimistisenä ihmisenä joka ei näe elämässä oikein mitään hyvää, harrastaa katastrofiajattelua, ja on hyvin kuluttavaa, raskasta seuraa.

Kaveri otti asian suht hyvin, mutta jotenkin huvittaa /ihmetyttää kaverin somepäivitykset (pysyimme somekavereina kuitenkin) väliemme katkeamisen jälkeen; pelkkää hehkutusta kuinka on "niiiiin onnellinen ja elämä on ihanaa ja mahtavaa ja kaikki on niin hyvin".

Okei? :D
Onko nyt pikkusen läpinäkyvää...?