Lue keskustelun säännöt.
Poliisista soitettiin, lapseni jäi kiinni näpistyksestä, hirvee shokki
21.05.2023 |
Kyseessä lukiolainen, aiemmin kiltti perhetyttö, 10 oppilas. En tiedä mitä on vienyt.
Tunnin päästä pitäisi hakea asemalta. En usko pystyväni aikuisesta tilanteeseen suhtautumaan. Mitä seuraavaksi tapahtuu? Rikosrekisteri merkintä, ohjataan jo jonnekin automaattisesti? Sosiaaliviranomaisten?
Kommentit (31)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huoneen ovi pois ja kotiin-tulo ajat. Alkometriin puhallus aina aamuin ja illoin.
Voi kumpa Sanna olisi joskus jäänyt kiinni. Ei jäänyt ja nälkä kasvoi syödessä.
Haistatat vaan paskat kauppiaille, poliisille ja hyysäritantoille. Siitä se lähtee.. Näpistely on sitä paitsi ihan hieno harrastus...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En usko, että lukioiässä innostuu varastamaan vasta ensimmäistä kertaa.
Vierailija kirjoitti:
Siitä se lähtee. Seuraavaks huumeet. Tippuu laput silmiltä
Varmaan on jo niitä huumeita kuvioissa, kun on lähdetty varkaisiin. Järjestyshän on se, että ensin tulee se eka huumekokeilu ja sitten alkaa varastetut ym. rikokset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi kaikki huutelee provoa, kyllä mutkin poliisiasemalle vietiin kun jäin näpistämisestä kiinni teini-iässä (tosin siitä aikaa jo yli 10 vuotta), joten kyllä sellaista oikeasti tapahtuu. Mutta ei mitään varsinaisia seuraamuksia tullut, kokemani häpeä ja vanhempieni epäuskoinen pettymys riitti kuitenkin siihen, että enää en uskaltanut näpistää.
Ja näkökulmaa "teinin puolesta" että miksi? No siksi, että käyttörahat olivat vähissä ja ajattelin, että jos vain sujautan tämän meikin kassiini niin voin käyttää rahani johonkin muuhun. Ei teinit aina osaa ajatella kovin järkevästi.
Vierailija kirjoitti:
En usko, että lukioiässä innostuu varastamaan vasta ensimmäistä kertaa.
Itse olen ylittänyt jo 50 vuoden iän, enkä ole innostunut varastamaan vielä kertaakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä tuollainen kiinnijääminen pahoittaa mielen, ei tyttö sitä ollut suunnitellut ja oli varmaankin allapäin, kun juttu menikin mönkään. Tuollaisessa tilanteessa vanhemman täytyy kuunnella, lohduttaa ja neuvoa, kertoa, että oppirahoja joutuu maksamaan aloittajana, mutta jos ottaa opiksi ja sinnikkäästi jatkaa, uurastus palkitaan yhä parempana menestymisenä.
Voin sanoo että mulle kävi samoin 15 v.
Taisin olla viimeisiä, joiden vanhemmille ei soitettu siihen aikaan. Luojan kiitos. Pikku kaupunki ja 'silmäätekevät" vanhemmat.
Mutta se oli viimeinen kerta kun näpistin. Vaikka näpistys, josta jäin kiinni, ei ollyt ensimmäinen. Itseinho ja häpeä oli lähes kestämättömiä. Ihan rehellinen palkansaaja minustakin tuli.
Ja kiitän, että jäin mieluummin kiinni silloin, kuin nelikymppisenä tähtinäyttelijänä, you know what I mean.
Hyvin teillekin käy.