Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Selittäkää tyhmälle mihin meidän hiilinielut on kadonneet?

Vierailija
18.05.2023 |

Suomihan on metsää lähes kokonaan. Miten meiltä voidaan vaatia enemmän kuin joiltain mailta jotka hakanneet metsänsä?

Kommentit (23)

Vierailija
1/23 |
18.05.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sun käsitys metsäpinta-alastamme perustuu siihen mitä auton ikkunasta näet. Tien varsille jätetään puukaistale. Hakkuuaukeiden ympärille jätetään puukaistale. Totuus näkyy satelliittikuvista.

Metsämme on hakattu ahneudesta ja keitetty vessapaperiksi rikkaimmille kiinalaisille.

Vierailija
2/23 |
18.05.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sanopa se. Ihan sekopäistä hommaa.

Hiiltä ei saada ilmakehästä pois kasvillisuuden avulla tarpeeksi tehokkaasti. Pitäisi kehittää muita keinoja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/23 |
18.05.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Sanopa se. Ihan sekopäistä hommaa.

Hiiltä ei saada ilmakehästä pois kasvillisuuden avulla tarpeeksi tehokkaasti. Pitäisi kehittää muita keinoja.

Siis CO2:ta.

Vierailija
4/23 |
18.05.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vuonna 2017 Suomen metsät sitoivat hiilidioksidia 27 miljoonaa tonnia ja nyt ilmoitetun tavoitteen mukaan Suomen metsien pitäisi sitoa 29 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Hiilinielut eivät ole kadonneet mihinkään vain tavoitteita on muutettu.

Vierailija
5/23 |
18.05.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vaikka Suomen metsät joskus yltäisivät tuohon 29 miljoonan hiillidioksiditonnin sidontaan, niin tavoiteeksi tulee esim. 33 miljoonaa tonnia hiilidioksidia pitäisi suomen metsien pystyä sitomaaan hiilidioksidia.

Vierailija
6/23 |
19.05.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Se on jotain korkeampaa matematiikkaa, johon insinöörijärki ei riitä. Olisiko yksi syy se, että verrataan aikaisempaan? Kun Suomessa on ollut ennenkin valtavasti metsiä, niin muutos vaikuttaakin sitten vähentävästi.

Siltä vaaditaan enemmän, jolla on enemmän. Toisin sanoin " voi kauhalla vaatia, kun on lusikalla annettu."

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/23 |
19.05.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Paljonko saksan metsät sitovat hiilidioksidia?

Muistuttaisin kaikille että kasvit tarvitsevat hiilidioksidia yhteyttääkseen. 

Mikäli päästöjä halutaan oikeasti leikata kestävällä tavalla, niin huomio pitäisi kiinnittää tuotteiden kestävyyteen. Nythän tuotanto perustuu ihan puhtaasti kertakäyttökulttuuriin, mitään ei voi / kannata korjata, vaan aina hankittava uusi hajonneen tilalle. Tämä on ihan tietoinen valinta tuotteita valmistavien yritysten osalta. Jos nyt ajatellaan että keskittymällä tähän puoleen, saataisiin tuotteet kestämään vaikkapa tuplat nykyiseen nähden, niin teollisen tuotannon osalta päästöt tippuisivat puoleen. 

Vierailija
8/23 |
19.05.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Maapallon 8 miljardia asukasta päästävät hengitysestään hiilidioksidia 29 miljoonaa tonnia noin 32 tunnissa ja tuo ylimääräinen 2 miljoonaa tonnia päästetaan hieman yli kahdessa tunnissa. Suomi ei pelasta maailmaa vaikka lopettaisi hakkuut kokonaan. Tuo ylimääräinen 2 miljoonaa tonnia hiilidioksidia on 7 prosenttia ja juuri oli uutinen, että vaikka lopetettaisiin kokonaan maailman metsien hakkuut, niin metsät pystyisivät sitomaan vain noin 15 % nykyistä enemmän hiilidioksidia. Kiina ja Intia tekevät tuollaisen maailman metsien 15% hiilidioksidin lisä sidonnan tyhjäksi muutamassa vuodessa uusilla kivihiilivoimaloillaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/23 |
19.05.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Paljonko saksan metsät sitovat hiilidioksidia?

Muistuttaisin kaikille että kasvit tarvitsevat hiilidioksidia yhteyttääkseen. 

Mikäli päästöjä halutaan oikeasti leikata kestävällä tavalla, niin huomio pitäisi kiinnittää tuotteiden kestävyyteen. Nythän tuotanto perustuu ihan puhtaasti kertakäyttökulttuuriin, mitään ei voi / kannata korjata, vaan aina hankittava uusi hajonneen tilalle. Tämä on ihan tietoinen valinta tuotteita valmistavien yritysten osalta. Jos nyt ajatellaan että keskittymällä tähän puoleen, saataisiin tuotteet kestämään vaikkapa tuplat nykyiseen nähden, niin teollisen tuotannon osalta päästöt tippuisivat puoleen. 

Asia olisi kohtuullisen helppo myös ratkaista, lakimuutos jolla yritykset velvoitetaan tarjoamaan tuotteilleen pidemmät takuuajat. 

Vierailija
10/23 |
19.05.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meidän täytyy ostaa niitä Italiasta tyhmä. Ei tyhmälle jaksa selittää kaikkea yksityiskohtaisesti

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/23 |
19.05.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ilmastovalheet muuttuu agendan mukaan.

Vierailija
12/23 |
19.05.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kun ilmasto lämpenee, kasvien kyky sitoa hiiltä ja muitakin tärkeitä ravintoaineita vähenee. Ikävä kyllä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/23 |
19.05.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suot ovat jättimäisiä hiilinieluja mutta miiiä ei lasketa

Vierailija
14/23 |
19.05.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nielu sanana on ehkä väärä kun puhutaan CO2 päästöjen sitoutumista kasvillisuuteen. En tiedä, että miksi se on suomennettu tuolla tavalla. Metsä on vain hiilivarasto. Luonnollisen lahoamisen tai kaadon jälkeen se hiili vapautuu takaisin ympäristöön eli se ei katoa. Itse käsitän nielun sanana, että se poistuu täysin ja sitä ei ole enää sen jälkeen. Tämän kaltaiset mokat antavat täysin vääränlaisen kuvan kuluttajalle.

Mutta päättäjien pitäisi puuttua juurisyyhyn eli länsimaisen ihmisen kulutuskäyttäytymiseen ja siihen, että me ollaan syyllisiä tähän. Ensimmäisen teollisen vallankumouksen jälkeen on tahti vain kiihtynyt ja me ollaan yksinkertaisesti tuhottu maapallo.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/23 |
19.05.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Sun käsitys metsäpinta-alastamme perustuu siihen mitä auton ikkunasta näet. Tien varsille jätetään puukaistale. Hakkuuaukeiden ympärille jätetään puukaistale. Totuus näkyy satelliittikuvista.

Metsämme on hakattu ahneudesta ja keitetty vessapaperiksi rikkaimmille kiinalaisille.

Miksi sinä et sitten katso niitä satelliittikuvia? 

Täältä löytyy: https://metsakeskus.maps.arcgis.com/apps/MapSeries/index.html?appid=939…

Vierailija
16/23 |
19.05.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onko syy siinä, että Suomen ilmastotavoitteet asetettiin kunnianhimoisemmiksi, kuin olisi pitänyt ja nyt joudumme maksamaan siitä? Katselin dokumenttia, jossa näytettiin Saksan pystyynkuolleita metsiä, miksi niidenkään tilalle ei ole istutettu uusia jo kauan sitten. Vaikka kuinka hoitaisimme asioita hyvin, aina jokin kummallinen viritelmä pakottaa meidät maksamaan jostakin.

Vierailija
17/23 |
19.05.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Nielu sanana on ehkä väärä kun puhutaan CO2 päästöjen sitoutumista kasvillisuuteen. En tiedä, että miksi se on suomennettu tuolla tavalla. Metsä on vain hiilivarasto. Luonnollisen lahoamisen tai kaadon jälkeen se hiili vapautuu takaisin ympäristöön eli se ei katoa. Itse käsitän nielun sanana, että se poistuu täysin ja sitä ei ole enää sen jälkeen. Tämän kaltaiset mokat antavat täysin vääränlaisen kuvan kuluttajalle.

Mutta päättäjien pitäisi puuttua juurisyyhyn eli länsimaisen ihmisen kulutuskäyttäytymiseen ja siihen, että me ollaan syyllisiä tähän. Ensimmäisen teollisen vallankumouksen jälkeen on tahti vain kiihtynyt ja me ollaan yksinkertaisesti tuhottu maapallo.

Samaa mieltä. Paitsi itse en ole koskaan käsittänyt sanaa nielu niin, että sinne hiili katoaisi lopullisesti. Sehän olisi katastrofi jo hiili tai hiilidioksidi katoaisi lopullisesti. Hiilihän on kaiken elollisen tärkein rakennusaine. Hiili(dioksidi) ei ole mikään haitta-aine joka pitäisi hävittää, päinvastoin. Haitalliseksi se muuttuu vain, jos sitä on liikaa väärässä paikassa.

Vierailija
18/23 |
19.05.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Maapallon 8 miljardia asukasta päästävät hengitysestään hiilidioksidia 29 miljoonaa tonnia noin 32 tunnissa ja tuo ylimääräinen 2 miljoonaa tonnia päästetaan hieman yli kahdessa tunnissa. Suomi ei pelasta maailmaa vaikka lopettaisi hakkuut kokonaan. Tuo ylimääräinen 2 miljoonaa tonnia hiilidioksidia on 7 prosenttia ja juuri oli uutinen, että vaikka lopetettaisiin kokonaan maailman metsien hakkuut, niin metsät pystyisivät sitomaan vain noin 15 % nykyistä enemmän hiilidioksidia. Kiina ja Intia tekevät tuollaisen maailman metsien 15% hiilidioksidin lisä sidonnan tyhjäksi muutamassa vuodessa uusilla kivihiilivoimaloillaan.

Eli hakkuita voidaan jopa lisätä ja metsää raivata muihin tarkoituksiin niin paljon kuin sielu sietää? Silloin täytyy pystyä omille lapsilleen sanomaan, että isä/äiti ei usko sinulle ja sinun lapsillesi jäävän enää elinkelpoista planeettaa, joten elän elämäni loppuajan mukavasti ja itsekkäästi välittämättä tulevaisuuden uhkakuvista.

Vierailija
19/23 |
19.05.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Havumetsät ei taida sitoa niin paljon hiiltä kuin lehtimetsät?  Suomessahan on käytännössä pelkkää havua.  Jo etelä-euroopassa metsät on suurilta osin lehtimetsää, viidakoista puhumattakaan. 

Vierailija
20/23 |
19.05.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Nielu sanana on ehkä väärä kun puhutaan CO2 päästöjen sitoutumista kasvillisuuteen. En tiedä, että miksi se on suomennettu tuolla tavalla. Metsä on vain hiilivarasto. Luonnollisen lahoamisen tai kaadon jälkeen se hiili vapautuu takaisin ympäristöön eli se ei katoa. Itse käsitän nielun sanana, että se poistuu täysin ja sitä ei ole enää sen jälkeen. Tämän kaltaiset mokat antavat täysin vääränlaisen kuvan kuluttajalle.

Mutta päättäjien pitäisi puuttua juurisyyhyn eli länsimaisen ihmisen kulutuskäyttäytymiseen ja siihen, että me ollaan syyllisiä tähän. Ensimmäisen teollisen vallankumouksen jälkeen on tahti vain kiihtynyt ja me ollaan yksinkertaisesti tuhottu maapallo.

Olet oikeassa. Nielu tarkoittaa hiilidioksidia ilmakehästä poistavaa prosessia, kuten puiden kasvua. Varasto taas on jo sitoutuneen hiilen poissa ilmakehästä pitävä suhteellisen stabiili hiilen kertymä. Varastojen hiilelläkin on luonnossa taipumus aika ajoin vapautua, eli kysymys on dynamiikasta, jossa hiili kiertää eri muodoissa ilmakehän, vesistöjen, maaperän ja biomassan välillä. Kun politiikassa esim. hakkuista puhuttaessa sekoitetaan nielut ja varastot, ei ole ihme, että puurot ja vellit menevät sekaisin.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kuusi seitsemän seitsemän