Naisilla on aika kiva juttu tuo yhteisöllisyys ja se, että kehuvat ja tsemppaavat aina paljon toisiaan.

Kyllä minäkin kehun miehenä kavereita jos siihen on aihetta. Naispuolisten kavereiden kohdalla sitten vähän useammin, koska heille tulee silminnähden hyvä mieli kehuista. Ei kuitenkaan liikaa ettei mene teennäiseksi saati arveluttavaksi.

Vierailija kirjoitti:

Edessäpäin.

Kun käännät selkäsi alkaa selkäänpuukotus

Yleisesti kehun ihmisiä sukupuolesta huolimatta niin työkavereita, ystäviä kuin kumppaniakin. Kun kehu tulee aiheesta, kyllä sen näkee, miten kehusta piristytään.

Tulee itselle hyvä mieli, kun näkee aidon ilahtumisen.

Kehun itse yleensä jonkun työpanoksesta. Joku näkee vaivaa helpottaa muiden työtä vääntämällä vaikka pikaohjeen uusille tai exeliä kaikkien käyttöön.

Samoin myös tietäen toisen pakertaneen monta tuntia jonkun työtehtävän kanssa niin kiva todeta: hyvä sinä!

Ei sarkastisesti vaan avoimen tsemppaavasti.

Toisen tuskastelu kiireestä niin saattoi joskus ärsyttää ajatuksella "niinhän meillä kaikilla", mutta onhan se aika inhimillistä turhautua kiireeseen niin mieluummin sanon nykyisin, että "huomenna on onneksi helatorstai niin pääsee huilimaan". Olen opetellut. Olen aika kaukana täydellisestä kuitenkin ;)

Vierailija kirjoitti:

Nuorissa miehissä on alkanut onneksi näkymään tätä yhteisöllisyyttä ja uudenlaista "pehmeyttä". Nuorissa on tulevaisuus.

Emme tarvitse pehmeyttä, päinvastoin. Tarvitsemme vahvoja miehiä, jotka kykenevät tarpeen tullen tätä maata puollustamaan.

Aloittaja puhuu yhteisöllisyydestä, mutta ei ymmärrä edes kyseistä käsitettä. Noloa.

Täysin pinnallista, itsensä korostamista tuo on. Vuosikymmenien kokemuksella