Leikkipuistossa kävi uskomaton juttu!

Ehkä se poika luuli, että sinun lapsesi rikkoi hänen hiekkakakkujaan, vaikkei eriikonutkaan (tai ehkä rikkoi, mutta sinä et ehtinyt huomata).



Ehkä se poika sekoitti lapsesi johonkuhun, jolla on samanlainen takki/pipo//huivi ja joka on häntä aikaisemmin kiusannut



Ehkä se poika vai sai jostain päähänsä kokeilla tehdä näin



Ehkä sillä pojalla on joku vamma, jonka takia hän ei osaa arvioida voimiaan ja hän vain halusi halata tytärtäsi, mutta meni pieleen?



Ehkä hän yritti painia, muttei muistanut kysyä ensin tyttäreltäsi?



Ihan tosi, kaikkeen ei aina ole selitystä ja silloinkin kun on, se selitys ei läheskään aina ole huonot vanhemmat.

Todellakaan aina lasten eitoivotulle käytökselle ei löydy selitystä.

sä kerjäät täällä just sellaisia vastauksia, että olipas kauhea lapsi. Varmaan omas on kanssa

Siis miten vanhempien ulkonäkö liittyy lapsen kasvattamiseen? Eikö rokkari/punkkari-vanhemmat voi olla hyviä vanhempia?

Mistä sitten aggressivinen käytös johtuu, kukapa tietää. Tiedän pari tapausta, joilla "käytöshäiriö" näkyi jo vauvaiässä. Kokivat jotenkin kaikki muut lapset uhkana ja käytös oli varsin hyökkäävää varsinkin jokaista vierasta lasta kohtaan. Pikku hiljaa iän myötä pahimmat oireet jääneet pois.

Sitä ajoin takaa, että olen törmännyt monesti myös vanhempiin, jotka eivät puutu lastensa tekemisiin millään lailla. Tässä tilanteessa olisi voinut olla esim. "Voi,voi meidän pikku Pekka-kultaa kun se tykkää niin kovasti painia. Onpa meidän Pekka taitava! jne..."



En kerjää mitään sääliä. Tulipahan nyt kirjoitettua kun olin itse järkyttynyt. Monia tämä juttu näytti nyt ärsyttävän, sille en voi mitään.



ap

neurologinen sairaus esim. autismi tai sen kirjoon kuuluva oireyhtymä, eikä täten hallitse sosiaalisia tilanteita muuten. Aina ei kannata osoittaa syyttävällä sormella heti ensimmäiseksi vanhempia, tai ihmetellä kuinka normaalin näköisiä he ovat. Kaikki lapsen vammat kun eivät näy päällepäin.

Miten tyttäresi ottaa asian, onko ihan kunnossa?



Onneksi pojan vanhemmat kuitenkin reagoivat asiallisesti.

pojan käytöstä koska heidän Nico-Petterinsä käyttäytyvät samalla tavalla....



Kotioloissa vikaa, siinä syys pojan käytökseen..

Niin olisin ollut minäkin jos minun rauhallisen esikoistyttöni kimppuun olisi käyty puistossa. Nyt kun noita lapsia on useampia niin kokemuksen syvällä rintaäänellä: lapset nyt vain ovat joskus tuollaisia. Tietenkään tuollaista käytöstä ei pidä hyväksyä ja siinä tämän pojan vanhemmat toimivatkin ihan oikein kun tulivat ojentamaan poikaansa. Sitenhän ne lapset oppivat, kun heidän ei toivottuun käytökseensä puututaan kerta kerran jälkeen. Syitä pojan käytökseen voi olla monta: ehkä hänellä oli huono päivä, ehkä hänellä on jokin neurologinen ongelma olemassa, ehkä tyttösi käveli pojan mielestä väärästä kohtaa, ehkä poika voimansatunnossa, kuten pikkulapsille on yleistä, kuvitteli "omistavansa" koko puiston....jne jne.

sen jälkeen lähinnä katsoi poikaa järkyttyneenä. Nyt on varmasti jo "unohtanut" tilanteen. Minä olin asiasta varmaan enemmän järkyttynyt. Onneksi tyttö ei ole kovin säikky, mutta rajansa kaikella..



En tarkoittanut vanhempia syyttäkään. Sitä juuri sanoinkin, että vanhemmat toimivat asiallisesti eikä käytös varmastikaan vanhemmista johtunut.



ap

Ystäväni tyttö n. 2 1/2 v.oli päiväkodissa purrut toista lasta ilman mitään syytä. Myös minun alle 1 v. tyttöni joutui ensimmäisenä tarhapäivänä toisen tytön pahoinpitelemäksi. Tyttö oli ainakin vuoden minun tyttöä vanhempi. Hän otti tyttöäni leausta kiinni ja puri otsaan. Koko naama oli mustelmia ja naarmuja täynnä.



Tällaista vaan sattuu eikä näille aina ole mitään selitystä. Itse en ainakaan lähtisi syyttämään kotioloja, koska ainakin näissä tapauksissa purijat olivat hyvistä kodeista.



Terv. kolmen lapsen äiti

saattaa läpsäistä tai heittää lelulla toista lasta ihan ilman mitään syytä,on todella arvaamaton. En tiedä syytä tähän käytökseen,on meidän kolmas poika ja isommat eivät ole käyttäytyneet tuolla tavoin.

Muuten asiaan puuttumatta...

Nauratti tuo "3-vuotias isokokoinen poika hyökkäsi takaapäin".

Heh... 3-vuotias onkin yleensä hirveän valtava ja pelottava tapaus... No joo, ei varmasti ollut kivaa ja olisin itsekin harmissani.

pelottavan iso jos hyökkää kimppuun. Taisi se Eveliina Lappalainenkin sitten isompana kohdata tämänkaltaisen pojan surullisin seurauksin:-(

Käytöshäiriöisten lasten käytökseen pitäisi puuttua todella varhaisessa vaiheessa ettei sitten myöhemmin tapahtuisi näitä hirveitä juttuja mitä viime aikoina on ollut.

Muuten asiaan puuttumatta...

Nauratti tuo "3-vuotias isokokoinen poika hyökkäsi takaapäin".

Heh... 3-vuotias onkin yleensä hirveän valtava ja pelottava tapaus... No joo, ei varmasti ollut kivaa ja olisin itsekin harmissani.

Ei kyse ole välttämättä vanhemmista, jotkut lapset vain jostain muusta syystä (aivotoiminnan häiriöt jne.) voivat olla jo pienestä pitäen poikkeavan aggressiivisia eikä vastaavia kohtauksia välttämättä pysty estämään (ainakaan kovin helposti, koska niitä voi olla vaikea ennakoida). Mitenkään normaalilta lapsen käytökseltä tuo ei kuulosta. Meillä on kolme lasta, joista nuorin 2-vuotias. Kukaan heistä ei ole koskaan saanut vastaavia aggressiivisuuskohtauksia. Ei siis koskaan. Riidellä voivat keskenään (isommat) ja silloin jopa joskus huitaista toista (vaikka se on kiellettyä ehdottomasti) mutta mitään raapimista, puremista tai hyökkäämistä ei ole kyllä koskaan tapahtunut.





Pointtini siis oli se, että ei se vika vanhemmissa kuitenkaan aina ole eikä heillä aina ole keinoja estääkään vastaavia tilanteita, ikävä kyllä.

Yhden tuttavan kolmevuotias puree leikkikavereiltaan melkein palat irti siitä mihin hampaat sattuu aina osumaan. Jostain luin että se voi olla jopa tapa osoittaa kiintymystä. Lapsen äiti säälittää koska ei enää uskalla liikkua lapsen kanssa puistoissa/kerhoissa, eivät enää käy edes muiden kanssa leikkimässä koska ei ole saanut puremista loppumaan.

onhan se kurjaa joutua isomman murjomaksi, mutta harvoin noin pienet lapset mitään kauheita vammoja saavat toisilleen aiheutettua. Ikinä en ole kuullut että 3-vuotias olisi esim. aiheuttanut pysyvän vahingon. Oma poikanikin oli pienempänä usein kavereidensa kimpussa, saattoi mm. lyödä kaveria kengällä päähän ilman syytä ja joka kerta tuli kovat torut ja jäähyä. Vanhemmiten on rauhoittunut, mutta vieläkin esikoululaisena saattaa lyödä kaveria pienimmästäkin provosoinnista. Onneksi tätä ei usein satu. Ja todellakin me vanhemmat olemme ihan normaaleja kuten myös perheen muut lapset.

vaan tuli vain tänne ihmettelemään minunkin mielestäni tosi erikoista ja omaan lapseen kohdistuvana järkyttävää välikohtausta.



Ihme kommentteja tuossa alkupäässä...

Kaikki kehitysvammat ei näy päälle päin.