Voiko olla totta? Terapeutti käski poikaa ottamaan etäisyyttä äitiinsä?

No koko psykologian oppirakennelmahan perustuu kieroutuneelle äitisuhteelle......Hyvin mahdollista.

Tuskin terapeutti oma-aloitteisesti tuollaista olisi ehdottanut. Toki poikasi on voinut puhua terapiassa siitä että haluaisi syystä tai toisesta ottaa etäisyyttä ja terapeutti on ollut tukena. Vaikea pelkästään sinun aloituksesi perusteella sanoa olisiko tällainen mahdollista.

Onko poika läheisriippuvainen ja hänen itsenäistymisensä hieman hakusessa? Miksi äiti on näytellyt pojan elämässä liian suurta roolia?

Silloin se äiti-poikasuhde on päivitettävä ja annettava pojalle tilaa/ aikaa. Hoputtamalla ja painostamalla nämä asiat eivät selviä.

On luonnollista, että lapset aikuistuessaan ja itsenäistyessään ottavat etäisyyttä vanhempiinsa. Oletko äiti joka kuulustelee ja kommentoi poikansa elämää ja valintoja.

Lapsi ei ole äidin omaisuutta ja jos äiti on haitallinen esim narsisti, kannattaa todellakin ottaa etäisyyttä.

-Muutenkin ihmisen kasvaessa ja aikuistuessa äitiä nyt ei enää niin paljon tarvita, poikalapselle on isä tärkeämpi tuossa iässä.

Tuskin käskenyt, vaan poikasi on puhunut ongelmistaan ja sinä ap olet ollut asianosainen. Terapiassa käytetään menetelmiä, jotka avaa omia ajatuksia, elämänarvoja ym. Ja niiden pohjalta asiakas oivaltaa asioita ja miettii miten muuttaa elämää paremmaksi.

Tietysti on mahdollista. Ehkä kannattaa miettiä omaa toimintaa ja sitä, miten se voi vaikuttaa lapseesi. Mietit nyt ensimmäisenä kaikkea muuta.

Vierailija kirjoitti:

Onko poika läheisriippuvainen ja hänen itsenäistymisensä hieman hakusessa? Miksi äiti on näytellyt pojan elämässä liian suurta roolia?

Silloin se äiti-poikasuhde on päivitettävä ja annettava pojalle tilaa/ aikaa. Hoputtamalla ja painostamalla nämä asiat eivät selviä.

Myös äiti voi olla läheisriippuvainen, eikä anna lapsensa itsenäistyä.

Pelasta poikasi. Tuollainen "terapia" ajaa vielä itsariin. Oletko kuullut elämäntapavalmentajista?

Vierailija kirjoitti:

Onko poika läheisriippuvainen ja hänen itsenäistymisensä hieman hakusessa? Miksi äiti on näytellyt pojan elämässä liian suurta roolia?

Silloin se äiti-poikasuhde on päivitettävä ja annettava pojalle tilaa/ aikaa. Hoputtamalla ja painostamalla nämä asiat eivät selviä.

Perinteisestihän psykoanalyysi opettaa että psyykkiset häiriöt johtuvat kontrolloivasta äidistä ja etäisestä isästä. Todellisuus voi olla ihan jotain muuta.

Vierailija kirjoitti:

Onko poika läheisriippuvainen ja hänen itsenäistymisensä hieman hakusessa? Miksi äiti on näytellyt pojan elämässä liian suurta roolia?

Silloin se äiti-poikasuhde on päivitettävä ja annettava pojalle tilaa/ aikaa. Hoputtamalla ja painostamalla nämä asiat eivät selviä.

Eiköhän ap roiku ihan klassisen tukahduttavasti paapomassa aikuista poikaansa estäen tätä itsenäistymästä ja kypsymästä. Toki voi olla molemminpuolista. Mutta just tuollaosista pojista ei ikinä kasva miestä, joka voisi perustaa tasa-arvoisen rakkaussuhteen.

Tunnen yhden, joka terapian aikana katkoi KAIKKI ihmissuhteensa (kumppani, sukulaiset, ystävät), koska ne olivat "toksisia".

Sinun mielestäsi välillänne ei ole mitään ongelmaa. Ethän sinä nyt omaa käytöstäsi kritisoisi. Pojan näkökulma voi olla hyvin erilainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko poika läheisriippuvainen ja hänen itsenäistymisensä hieman hakusessa? Miksi äiti on näytellyt pojan elämässä liian suurta roolia?

Silloin se äiti-poikasuhde on päivitettävä ja annettava pojalle tilaa/ aikaa. Hoputtamalla ja painostamalla nämä asiat eivät selviä.

Perinteisestihän psykoanalyysi opettaa että psyykkiset häiriöt johtuvat kontrolloivasta äidistä ja etäisestä isästä. Todellisuus voi olla ihan jotain muuta.

Tuo on se ydinperheen kirous. Isä on laiska vätys ja vetäytyy ja äippä yliyrittää ja siinäpä se Freudin näkemys toteutuu vuosisadasta toiseen.

Harvassa perheessä isä on mies ja huolehtii lapsistaan.

Vierailija kirjoitti:

Tunnen yhden, joka terapian aikana katkoi KAIKKI ihmissuhteensa (kumppani, sukulaiset, ystävät), koska ne olivat "toksisia".

Ehkä olivatkin. Et sinä sitä tiedä. Ihminen elää omaa elämäänsä, ei äidin, isin tai sun.

Tuskin terapeutti on KÄSKENYT poikaa tekemään noin, mutta melko varmasti on kertonut, että pojalla on ihan itsellään oikeus päättää, haluaako tavata äitiään ja miten usein. 

No mamma tekee aloituksen vauvapalstalle tuosta, ei ihme että terapeutti käskenyt ottamaan etäisyyttä.

Poika teki virheen, kun kertoi ap: lle.

Vääristelet heti alkuun- ei se terapeutti mitään käske, suosittelee vain. 

Jos äidin vuoksi ahdistaa tai masentaa (en väitä että näin olisi), liikaa vaatimuksia tai riitaa, niin ehkä silloin joku voi sanoa. Mutta jos ei ole ongelmaa äidin kanssa, sitten ei kai tarvitse sanoa niin tai ei pitäisi. Jos poika viihtyy vaan muualla ja vaihtoväli kotien välillä on liian nopea, uupuu. Moniko jaksaisi jatkuvasti vaihtaa paikkaa asumisessa, aikuinen ei jaksaisi yhtään, nuorilta ja lapsilta sitä vaaditaan.