Onko muille keskivertoa pidempään lasta kotihoitaneille vihjailtu että töihin pitäis jo mennä?

Arvakkaapa vaan saanko minä vihjailuja ja suoria käskyjä osakseni töihin menosta kun kuopus alotti jo koulun=)

Pikku hiljaa alan ettiä päivätyötä. Vuorotyöhön en ala.

Monikaan ei tiedä että teen pienimuotoisesti töitä jo nyt kotoa käsin

Itse olen ollut 5 vuotta kotona ja minusta minä olen ollut vielä aika lyhyen aikaa kotona verrattuna tämän asuinalueen muihin äiteihin. Kaverin tuttavapiirissä taas on yleistä viedä lapsi hoitoon heti vanhempainvapaan päätyttyä, yli vuoden lastaan kotona hoitavat äidit ovat siellä harvassa.

Mun mielestä jo vuosi kotona lapsen kanssa on pitkä aika,ja kunnia kaikille äideille jotka kotona lapsiaan kasvattavat...usko tai älä,töissä selviäisi helpommalla.

Mutta kaikilla ei ole vaihtoehtona muuta kuin palata töihin,kun on lainat yms.maksettavana.

Mun on helppoa olla hyvällä omallatunnolla kotona,ollaan nuoria ja asutaan vuokralla,ei siis ole isoja pakollisia maksuja,ja töihin/kouluun ehdin uudestaan vaikka kuinka moneksi vuodeksi,mutta mun pienet ei ole lapsia kuin kerran,ja nautin joka ikisestä rasittavastakin hetkestä heidän kanssaan kotona :)

Onhan se toisaalta helppoa sanoa, että "ylpeänä lapseni kotona hoidan, enkä nitä ole tehnyt muiden hoidettavaksi", jos ei edes ole työpaikkaa, mihin palata...



No, meistä jokainen pätee sillä, millä voi.

Tästä oli juttua jossain joskus.

mulla on lapset 1,5v, 2,5v ja 3,5v ja todellakin ylpeänä heidät kotona hoidan, en tosiaankaan ole heitä tehnyt muiden hoidettaviksi. Näin siitäkin huolimatta, ettei minulla ole sitä työpaikkaa mihin palata.

Onhan se toisaalta helppoa sanoa, että "ylpeänä lapseni kotona hoidan, enkä nitä ole tehnyt muiden hoidettavaksi", jos ei edes ole työpaikkaa, mihin palata...

No, meistä jokainen pätee sillä, millä voi.

Ja jos faktan kertominen on jotain pätemistä, olkoon!

5 lasta, iät 9v, 7v, 4v, kohta 3v ja 1,5v. Joka ikisessä välissä on vihjailtu. Joku jo sanoi että eiks kantsis lopettaa se lastenteko ja mennä välillä oikeisiin töihin. Sanoin että mä oon nyt niissä oikeissa töissä.

että jokainen kotiäiti myös muistaisi sen, että jos KAIKKI äidit jäisivät kotiin, tämä yhteiskunta ei enää pyörisi normaalisti ja se vaikuttaisi KAIKKIEN elämään, myös teidän. Joidenkin on aina pakko käydä töissä, myös monien äitien. Ainakin yhteiskunnassa, joka rakentuu työn ympärille.

Ei musta ihmiset arvostele avoimesti tai ole nihkeitä toisten valinnoille. Normaalia kanssakäymistä on kysyä ja miettiä sitten mielessään, mitä miettii (jos kiinnostaa ylipäätään), mutta ei tosiaan sanoa tai näyttää mitään.



Mä en käsitä, miten töissäkäynti voisi olla jotenkin IN tai OUT. Pakkohan jotenkin on elää...

jos menet töihin heti kun vanhempainvapaat loppuu, pilaat lapsen elämän kun joutuu niin pienenä päiväkotiin. Jos jäät kotiin hoitamaan, lapset menee ihan pilalle, kun "hemmottelet" heitä ja jätät heidät vaille sosiaalisia suhteita.



Mulla on anoppi, joka on imettänyt tasan viikon, jättänyt lapsensa hoitajalle 2 viikon ikäisenä ja sitten laittanut tarhaan 9kk iässä, tehnyt todella paljon töitä ja lapset silloin hoitajan kanssa, lapset ovat aina nukkuneet omassa huoneessa ja omassa sängyssä, heitä ei ole liikaa sylitelty ja kiinteitä on alettu antaa 3kk iässä jne. Muutenkin kaikki hänen tietonsa ovat suoraan 70-luvulta ja puheet sen mukaisia.



Hän on omasta mielestään ekspertti mitä tulee lastenkasvatukseen, koska "on kasvattanut kaksi lasta". Kysyn vaan onko hän tosiaan lapsensa kasvattanut?



Hänen mielestään minä imetin liian kauan, alkoi kysellä "koska sinä oikein tuon imettämisen lopetat?" kun lapsi oli 3kk ikäinen, olisi halunnut että kiinteiden antaminen aletaan samaan aikaan ja jaksoi taivastella sitä, että lapsi nukkui meidän kanssa samassa huoneessa ja annamme hänen vieläkin tulla meidän väliimme, jos vaikka yöllä herää ja sitä pyytää. kantoliinaa piti "kauheana hömpötyksenä" tai sitä että lapsi otettiin syliin kun itki "tuostahan tulee ihan itkupilli, kun aina vaan paijataan".Töihin menosta jaksoi jauhaa "ethän sinä täällä kotona ketään näe, tulet ihan hulluksi jos vaan olet kotona lasten kanssa" niin kauan, että lopulta menin töihin (lapsi silloin 2,5-vuotias) takaisin. Nyt odotan toista ja sama homma alkaa taas uudelleen, olen kyllä jo sanonut useaan kertaan, että olen kotona 3 vuotta ja sillä selvä.



Minusta on hienoa, että voin olla kotona lasten kanssa pitkään ja mies arvostaa sitä yhtä lailla. Hänen mielestään olisin voinut jäädä kotiin vaikka esikoisen kouluikään saakka ja kertoi sen äidilleenkin (joka meinasi saada halvauksen).



Kaikilla ei ole mahdollisuutta jäädä kotiin ja senkin ymmärrän, mutta se ei ketään oikeuta puhumaan että kotiäidit ovat "loisia" tai että lapsista tulee "sosiaalisesti rajoittuneita".

ja mun kotona olemista on ihmetelty yhden kerran :) ! Silloin olin ollut 3 vuotta kotona ja odotin kuopusta.



Miksiköhän kukaan ei kysele multa mitään? JA mulla on kuiteskin akateeminen koulutus jne että voisi kuvitella minun haluavan työelämään...

Toisaalta suuron osa mun ystävästi myös kotona, joten kai se on sitten minun ystäväpiirissäni normaalia.

Mä en käsitä, miten töissäkäynti voisi olla jotenkin IN tai OUT. Pakkohan jotenkin on elää...

Kun mies on IT-miljonääri, voi työnteko olla naiselle harrastus siinä missä tennis, golf tai shoppailukin.

Mullapa kun onkin työpaikka minne palata,mutta siinä olet oikeassa ettei mulla ole aikomustakaan palata enää samaan paikkaan,vaan lähteä takaisin koulunpenkille jotta voin lapsilleni turvata jatkossakin parhaan mahdollisen elintason :)

Hauskaa muuten napautella ihmistä jolla on oikeesti noin paha olla itsensä kanssa...piristi sadepäivää kummasti =D

T:23

äitejä jotka ovat kotona kaemmin kuin pari vuotta. Kyllä lapsellekin tekisi hyvää päästä muihin ympyröihin jo sen ikäisenä, eri asia tietty jos äiti on niin aktiivinen että vie lapsensa päivittäin puistoihin ja kerhoihin leikkimään muiden kanssa,



Sen sijaan siihen vedän rajan että jos mies (kuten työkaverini) tilittää töissä kaikille kuinka rankkaa on olla yksin ainoa rahan tuoja jo xxx vuotta kun muija ei suostu menemään töihin ja siitäkin saa vain vittuilun palkakseen, mielestäni on jotain pielessä.

niiden hoitoon kuskaaminen on aika rasittavaa ja maksaakin niin paljon että ei kannata käydä töissä ellei ole todella hyvä palkka. Mutta sitä en jaksaisi, että yhden lapsen kanssa olisi kotona 3 vuotta ja yrittäisi joka päivä etsiä hänelle sitä leikkiseuraa...



yhden perheen tunnen, jossa perheen äiti onnistuu aina saamaan tahtonsa periksi ja nyt on 5 lasta. Mies ihan tuskissaan kun rahat loppuu ja nainen vaan tuijottaa sitä äitiyttään ja kodin hoidon onnea...

ei vois vähempää tuo työnteko kiinnostaa, silti seisoo aina lapset kainalossa jo ovella vastassa hermot pinnassa kun mies tulee kotiin ja lähtee itse samalla ovenavauksella. Loistavaa!!

Kaikilla ei talous kestä, eikä kaikilla pääkään. En tuomitse ketään, jokainen tekee kuinka parhaaksi näkee. Kaikilla on asiat omassa tärkeysjärjestyksessään ja minulla se oli tämä. Minun lapseni ovat vain hetken pieniä ja töitä kerkeän tehdä koko loppuelämäni.



Joten ole iloinen siitä mahdollisuudesta, että voit olla kotona ja että pääsi myös sen kestää : D

ja 28 kirjoittaa asiaa. Jos kaikki suomen pienten lasten äidit jäisi kotiin, niin kusessa oltas, niin se vaan menee koittakaa tajuta se.



Tää on niin typerä aihe josta joka kerta väännetään. Me kaikki ollaan erinlaisia, toiset viihtyy kotona ja toiset ei, mitä sitten. Jokainen perhe päättää omista asioistaan, sanoi psykologit sitten mitä hyvänsä.

Tälläisestä syntyy "kiva" oravanpyörä. Tiedän kokemuksesta. Vaimo odottaa ja odottaa ja odottaa... ja jos joka päivä mies tulee kotiin siinä 18-19 aikaan niin alkaahan siinä kihisyttää kun koko pitkän iltapäivän on odotellut. Ja sitten mies juoruaa miten vaimo oli taas kiukkuinen.

nim. 8v. kotona

kun työnteko ei kiinnosta se ei kiinnosta. Kolmevuotias lapsi hyötyy jo päivähoidosta virikkeineen, mutta täällä annetaan ymmärtää, että olisi hienoa hoitaa lapset kouluikään saakka kotona.



Oikeasti puhukaa asioista niiden omilla nimillä: työhön palaaminen ei kiinnosta tai oma ammattitaito on niin vanhentunut, että on lentänyt ulos työmarkkinoilta.



Turha esitää jotain lastensa eteen uhrautuvaa arvomaailmaäitiä.