Onko OK elää työttömänä tukien varassa, jos ei yksinkertaisesti vain jaksa käydä töissä ja herätä aikaisin aamulla?

Tekis kyllä itekki vain olla ja tienata vain sillä olemisella. En jaksa käydä töissä. Aivan tosi.

Harrastukset kuitenkin joutuu kustantamaan sekä auton, niin valitettavasti ei ei  pysty.

No voihan sitä elää tukien varassa, jos laskee elämänsä tason ja tavoitteet sille tasolle!

Itse tykkään matkustella paljon, ostaa laadukasta ruokaa ja vaatteita ym. Tykkään myös elämän pienemmistä iloista, kuten ravintoloissa syömisestä, kosmetologikäynneistä jne. Nämä kaikki onnistuvat, kun teen töitä!

Kukin tyylillään!

Harmittaa vain niiden puolesta, jotka eivät OIKEASTI kykene syystä tai toisesta töihin tai niiden, jotka OIKEASTI haluavat töitä, eivätkä niitä saa. Heidänkin maineensa kärsii näiden luusereitten takia!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä itse ajattelet? kirjoitti:

Onko sinun mielestäsi? Voimmeko kaikki tehdä niin? 

Ei kaikilla ole tuollaista...Suurin osa käy töissä...Typerää aina vetää tuo kortti esiin. 

ap

Laittaako tuntemasi työssäkäyvät herätyskellon soimaan viikonloppuna ja lomilla, jos ei ole menoa aamulla? Vai nukkuvatko kenties mielellään pitempään?

Jotkut laittavat. Jotkut eivät.

Mutta kukaan ei varmasti koe työntekoa ja heräämistä yhtä raskaana ja uuvuttavana kuin minä.

ap

Tänne ei kannata laittaa tuollaista kysymystä. Täällä nimettömät tykkäävät lytätä kaikesta mukavimpia ja herkimpiä ihmisiä mitä vaan ikinä löytyy. Tämä on hirvein keskustelupalsta Suomessa.

Sinulla voi olla add adhd ne lääkkeet mitä niihin saa on piristeitä. Eli kuhan pärjäät niin kyllä me tehdään töitä ja maksetaan kaikki veroja.

Ihmiset hei. Menkää itseenne. Kukaan ei voi tietää mistä oikeasti kyse kiusaajat. Tämä palsta ollut aivan järkky ja kiusannut mm kuolevia nuoria ja aiheuttanut kärsimystä monille. Pitäisi lakkauttaa.

Näitä tapauksia valitettavasti löytyy. Mun yksi tuttu, keski-ikäinen nainen, ei ole kovin paljon työelämässä viihtynyt. Yksi syy hänellä on se, että ei jaksa herätä aikaisin. Nostelee tukiaisia sen mihin on oikeutettu. Varakkaat vanhemmat lisäksi maksavat kuukausirahaa ja ulkomaanreissuja. Tuon kaiken lisäksi asuu vanhempiensa ostamassa asunnossa. Käyttäytyy keski-ikäisenäkin edelleen kuin hemmoteltu pikkutyttö. Kauhea poru esimerkiksi siitä, jos kasvoihin tulee yksi finni.

Vaikea arvostaa tuollaista ihmistä.

Vierailija kirjoitti:

ei muitakaan tahdo aamulla kiinnostaa herätä ja mennä töihin. Miten kuvittelet, että tässä maassa mikään toimisi, jos kaikilla olisi sama asenne kuin sinulla ja vaan tukien varassa eläminen kiinnostaisi. 

Tämä! Itselläni joka arkiaamu herätys viideltä. Jotkut joutuvat heräämään vieläkin aikaisemmin! Olisihan se välillä mahtavaa jäädä omaan sänkyyn makaamaan. Mutta itse koen työssä käymisen velvollisuutena. Haluan kantaa korteni kekoon tässä yhteiskunnassa.

Elämässä on vaan opittava sietämään epämukavuutta. Kuuluu elämään. Ei koko ajan voi olla mielekästä. Jokainen kokee elämässään surua ja alakuloa.

Jotenkin tämän päivän ihmiset, varsinkin nuoret, eivät kestä yhtään epämukavuutta.

En näe syytä maksaa rahaa näille työkykyisille makoilijoille. Rahat mieluummin vaikka vanhuksiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tästä on jo muutama vuosi, kun olin haastattelussa. Haastattelija valitti, että vaikea saada hlökuntaa, kun aamuvuoro alkaa 6.00. Lisäksi joillekin oli ylivoimaista kävellä 1,5 km bussipysäkiltä.

Äitini ja tätini menivät leipomoon aamuisin klo 04. Äidin työmatka kilometri ja siskonsa 3 km. Se oli pakko, että saa lapset ruokittua.

Olipa pitkät työmatkat. Ja vielä aamulla. Anna mun nauraa...

AP on saanut aika kärkkäitä kommentteja täällä, mistä en sinänsä ylläty. Onhan tietysti totta, että yhteiskunta ei toimisi, jos kaikki olisivat työttöminä ja eläisivät tukien varassa.

En näe asiaa kuitenkaan niin yksiselitteisenä. AP:n tilanne kuulostaa ehkä halulta loismaiseen laiskotteluun monen korvaan. Mutta ihmiset ovat hyvin yksilöllisiä, ja tosiasia on, että perus työelämän rytmiin sopeutuminen voi verottaa jaksamista ja psyykkisiä voimavaroja joiltain niin, että ei juurikaan ole muuta elämää, kun vaan työ ja selviytyminen sillä välillä. Tällöin ei ole kyse siitä, että "aamulla herääminen tuntuu vähän ikävältä ja haluaisi vaan katsella elokuvia ja elellä muiden rahoilla".

Itse olen uupunut jo muutamaan otteeseen työelämässä, vaikka olen vain vajaa 30-vuotias. Oma unirytmini on hyvin kummallinen, enkä ole sopeutunut työvuosieni aikana tähän rytmiin missä yhteiskuntamme menee. Kyllä, olen yrittänyt, mutta unirytmini pysyy erilaisena. Olen joutunut käyttämään siksi lääkkeitä pysyäkseni työkykyisenä.

Tämän takia itse olen tehnyt valinnan, että alan tekemään keikkatyötä kasvatusalalla. Näin voin säädellä omaa työtahtiani, eikä elämä ole jojoilua, jossa pinnistelen pitkään pystyäkseni samaan kun muut työelämässä ja lopulta mielenterveys romahtaa ja olen sairaslomalla.

En näe pahana sitä, että olet jonkin aikaa "loisena" yhteiskunnan tukien varassa. Voit ehkä sinä aikana miettiä, mikä olisi itsellesi sopiva tapa tehdä töitä. Voisitko tehdä töitä osa-aikaisesti?

Vierailija kirjoitti:

En näe syytä maksaa rahaa näille työkykyisille makoilijoille. Rahat mieluummin vaikka vanhuksiin.

Työkykyinen makoilija ei aina tule valituksi töihin, vaikka haluaisi. Sitten on vain hyväksyttävä tosiasiat ja alettava nauttia makoilusta.

ON IHAOK IHASMA, vituväliä lorviimislorvii

painakaa köyhät hommii etsaa lorvii

Vierailija kirjoitti:

Hae vaikka yötyötä, ei tarvitse aikaisin aamulla herätä.

Patjatehtaalle yövuoroon koemakaajaksi.

Kyllä maailma (ja Suomi) on pullollaan erilaisella toimenkuvalla varustettuja töitä.

Varustautuu vaan realismilla eikä odota liikoja.

Esimerkki vaikka nimeltämainitsemattomaan kauppaketjuun hyllyjä täyttämään ilta- / yövuoroon, niin ei tarvi herätä aikaisin :)

Voi olla myös vaihtoehtona pari-kolme vuoroa viikossa, tai vain viikonloppuisin.

Töiden ei tarvi olla aina klo 7-17 jokapäivä, vaihtoehtojakin on monenlaisia

Sinulla on ongelma eli et jaksa käydä töissä, koska se uuvuttaa sinut ja tuntuu liian sressaavalta. 

Ongelman ratkaisu ei ole automaattisesti lopettaa työssäkäynti vaan voit lähteä selvittämään mistä on kyse. Sinun pitäisi selvittää, että mikä uuvuttaa sinut töissä ja mikä stressaisi vähiten: toimistotyöt, suorittavat työt, etätyöt jne? Voisitko yrittäytyä hakeutua sellaiseen työhön, mikä vähiten uuvuttaa?

Mitkä muut asiat uuvuttavat sinua? Saatko voimaa sosiaalisista tilanteista vai vievätkö ne voimasi? Mitkä asiat tuovat sinulle voimia? Saatko voimaa ruuan laitosta, käsitöistä tai jostain suorittavista hommista.  Eli yritän hakeutua työhön, mikä sopii sinulle parhaiten. 

Ensisijaisesti tässä yhteiskunnassa jokaisen pitäsi yrittää osallistua ja kantaa korkensa kekoon ja jos siihen ei syystä tai toisesta pysty, niin olisi syytä hakeutua lääkäriin. Joka tapauksessa ennen sitä joudut kuitenkin miettiä, että mikä uuvuttaa sinua eniten. Masennukselta tuo ei kuulosta, mutta olisiko sinulla vaikka jotain neuropsykologisia haasteita ja sen vuoksi työpäivät uuvuttavat? Tähänkin voi saada kuntoutusta.

Tsemppiä!

Mulla on samanlaisia oireita. Suurin ongelmani on krooninen migreeni, joka lisää unentarvetta. Jos nukun niin paljon kuin nukuttaa, siihen kuluu puolisen vuorokautta. Tuo migreeni yhdistettynä koko ajan katkeavaan ajatukseen (olen prosessissa, yritän saada ADHD-diagnoosin, jotta voisin saada siihen lääkkeet) on tosi vaikea yhdistelmä.

Paria työtä olen viime aikoina kokeillut - molemmat suorittavan tason työtä - ja kummassakin tuntui työpäivän lopulla siltä, että haluan vain kuolla. En tiedä, miten muut oikein jaksavat sitä. Tosin ehkä noihin töihin pääsi niin helposti juuri siksi, ettei kukaan muukaan jaksa niitä.

Aamupostin jakajan työ käy yökukkujalle. Työaika yleensä 01-04.

Oma ryhmänsä ovat sitten työhullut, jotka eivät osaa ottaa rennommin ennenkuin elimistö ilmoittaa. Tunnen erään, joka jakaa lehtiä aamuyöstä, klo 7 toiseen työhön.

Provoaloitus? kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä itse ajattelet? kirjoitti:

Onko sinun mielestäsi? Voimmeko kaikki tehdä niin? 

Ei kaikilla ole tuollaista...Suurin osa käy töissä...Typerää aina vetää tuo kortti esiin. 

ap

Jep, niin käy. Vaikka stressaisi ja väsyttäisi. Toki voit tehdä noin, kunhan et nosta mitään tukia.

Niin ap. Milloin jaksat herätä syömään?  Keittäjät ja leipurit on olleet töissä jo tunteja kuuden aikaan. Sossun tätikin jo kampeaa ylös. 

Provohan tämä aloitus varmaan on, mutta itse en antaisi euroakaan laiskottelijoille. Aamulla jaksaa herätä kun menee ajoissa nukkumaan. Ei täällä muutkaan aamu-uniset voi jäädä sänkyyn loisimaan.

Loisijoille voisi tarjota enintään jotain asuntolamajoitusta ja pienen ruokarahan. Voisi motivaatio käydä töissä kasvaa...

Ei sinun ole mikään pakko mennä töihin. Järjestelmä on Suomessa sellainen, että saat jäädä kotiin. Koita kuitenkin urheilla, lukea, kattoa leffoja ja sun muuta, että et syrjäydy.

Jos on terveydellisistä syistä johtuvaa, esim. Uupumus tai masennus niin sitten on ok. Maailmassa tehdään ihan liikaa vääriä asioita ja tuhlataan ihmisten energiaa ja resursseja kaikkeen turhuuteen. "Ei tämä yhteiskunta muuten pyörisi" tyyliset kommentit nojaavat siihen ajatukseen kuin kaikki työ olisi äärimmäisen tärkeää ja välttämätöntä. Kapitalismin rattaat pyörii. Oikeasti tärkeitä töitä on esimerkiksi se mitä hoitajat tai lastentarhanopettajat tekevät.. tai psykologit. Se että menet töihin markkinoimaann jotain turhaa uutuustuotetta on aivan yhden tekevää. Mihin kaikki kuvittelevat tarvitsevansa auton kaupungeissa? Että pääsee työpaikalle? Kumpa nämä ykistyissaastuttimet vähenisivät murto-osaan katukuvasta. Ihmettelen ihmisiä, jotka kokevat ettei työn ulkopuolella ole tarpeeksi elämänsisältöä. Ja monet kivat harrastukset on täysin ilmaisia. Onneksi on myös iltatöitä. On epäreilua, että yhteiskunta on muovautunut aamuvirkuille ja ekstroverteille. Itsekin nukkuisin mielelläni esim. Klo 10 arkiaamuisin.

Jos on sairas, on ok olla pois töistä muttei koskaan vain loisiakseen. Joskus reilu kymmenen vuotta sitten sain aamuvuorolaisena masennusdiagnoosin, mikä oli oikeastaan väärä, koska kärsin vain pahasta unettomuudesta. Poissa töistä olin pitkään, kunnes sitten pääsin ammattilaiselle pelkkien lääkkeiden määrääjän sijaan ja hän ehdotti minulle iltatyötä. Siihen en päätynyt vaan yövuoroon, joka sitten sopi minulle täydellisesti. Samassa yövuorossa olen ollut jo kohta kymmenen vuotta, eikä mitään masennustakaan ollut vaan ainoastaan perusnormeihin sopimaton vuorokausirytmi, mitä "masennuksenkin" aikana ylläpiti miehen työrytmi. Suosittelen muitakin kokeilemaan jotain itselle myöhäisempää työtä. T. työvuoro 23-07, nukkumaan klo 11 aamupäivällä.