Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miten oppia pitämään äitienpäivistä nyt äitinä, kun lapsuuteni äitienpäivät olivat kamalia?
14.05.2023 |
Taustatietoa: lapsuudenperheessäni äitienpäivät olivat kamalia. Koko päivän joutui olemaan varpaisillaan, kun sai miettiä, mistä äiti tällä kertaa suuttuu turhaan tai mikä ei mennyt tismalleen äidin toivomalla tavalla. Äitini oli todella tarkka siitä, että juuri äitienpäivänä kaiken olisi pitänyt mennä hänen mielihalujensa mukaan. Äitini siis saattoi suuttua kunnolla siitä, jos lapsilla oli kinaa äitienpäivänä, jos joku tarjottava/lahja ei ollut mieleen jne. Äitienpäivänä äitiäni siis kyllä muistettiin (leivoin kakun, annettiin kortti ja lahja), mutta se ei riittänyt. Milloin kakku ei ollut riittävän hieno, milloin lahja ei ollut mieleen tai joku asia meni muuten äitienpäivänä "pieleen". Kun kasvoimme sisarukseni kanssa siihen ikään, että meidät saattoi jättää pariksi tunniksi keskenään kotiin, lähti äiti kahdestaan isän kanssa äitienpäivälounaalle ravintolaan. Äiti halusi syödä aikuisten kesken, eikä kaivannut meitä lapsia mukaan. Muistan äitienpäivät ahdistavina ja tuo tunne on jatkunut vielä aikuisenakin. Olemme äitini kanssa väleissä ja pidämme säännöllisesti yhteyttä. Asun onneksi niin kaukana, ettei äitienpäivänä tarvitse nähdä. Soitan onnittelupuhelun ja toimitan kukkia äidille kotiin.
Olen itse tullut äidiksi muutama vuosi sitten ja huomaan, että äitienpäivät yhä ahdistavat. En halua, että olisin samanlainen kuin äitini ja suuttuisin, jos joku asia menee pieleen. Olen mennyt siihen ääripäähän, etten haluaisi, että puoliso ja lapsi muistaisivat äitienpäivänä minua mitenkään erityisesti. Tulee sellainen "ei minua varten tarvitse keittää" olo, jos puoliso kysyy, miten haluan minua muistettavan äitienpäivänä. On olo, että en haluaisi äitiyttäni nostettavan jotenkin tapetille. En halua "vaatia mitään" tai olla vaivaksi. Kävin itse ostamassa kaupasta kukkia ja kakun sijaan ostin kaupasta meille vanukkaat aamukahville. Lapsena tuntui pahalta, kun äiti ei halunnut lähteä meidän lasten kanssa syömään äitienpäivänä, joten oman lapsen kohdalla haluan tehdä toisin ja viettää äitienpäivän yhdessä. Silti huomaan, että koko päivän on ollut ahdistunut ja ikävä olo, kun äitienpäivä tuntuu jonkinlaiselta suorittamiselta ja muistojen takia ikävältä.
Miten oppisin pitämään äitienpäivästä nyt äitinä ollessani? Lapsi on jo ensi vuonna sen ikäinen, että ymmärtää äitienpäivän päälle ja en haluaisi olla se äitienpäivänä ahdistunut äiti.
Kommentit (12)
Eipä tuossa muu auta kuin on päästettävä noista muistoista irti.
Ei sinun ole pakko suorittaa äitienpäivää jotenkin. Voit olla viettämättä, jos se sinusta hyvältä tuntuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotenkin tuo trauma pitää purkaa. Tarvitset keinoja, joilla palautat itsesi tähän hetkeen ja positiiviseen tunnetilaan. Ehkä mindfullness voisi auttaa? En tiedä.
Miksi et antaisi miehesi ja lapsesi muistaa sinua äitienpäivänä, jos he haluavat tehdä niin? Sanot vaan ensi vuonna reippaasti, että tuokaa kaupasta kukkia ja vanukasta, jos se on sitä mitä kaipaat.
Luojaa oma perinne. Vaikka just äitienpäiväaamiainen koko perheen voimin
Lettuja ja vanukasta
Joo menkää te brunssille jonnekin koko perheen voimin
Ei tartte nyrpistellä nurkassa yksin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi et antaisi miehesi ja lapsesi muistaa sinua äitienpäivänä, jos he haluavat tehdä niin? Sanot vaan ensi vuonna reippaasti, että tuokaa kaupasta kukkia ja vanukasta, jos se on sitä mitä kaipaat.
Tämä.
Ei siinä ole mitään pahaa, jos kerrot toiveestasi äitienpäivän suhteen. Mieskin kysyy, mitä toivoisit. Turha kainostelu pois, saa äitiyttäsi juhlistaa!
Perinteet muodostuvat asioista, jotka toistuvat monta kertaa. Vaikka aluksi tuntuisi oudolta tai väärältä, pidä kiinni kivoista uusista juhlistamistavoista. Niin ne ovat kohta teidän perheen ihania perinteitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole pakko pitää äitienpäivästä. Ei ole pakko viettää sitä erityisesti. Voi ottaa leivokset ja limut. Jatkaa muita hommia sitten.
Lapsuutesi äitienpäivässä oli kyse sinun ja äitisi suhteesta.
Nykyisyydessä äitienpäivän sisältönä on sinun ja lapsesi suhde, joka toivottavasti on onnellinen. Lahjat, kakut tai kortit eivät ole se olennainen asia. Keksikää omat äitienpäivän perinteet, jotka voivat olla mitä vain, mistä itse pidätte.
(Minun lapsuudenperheessäni muuten ei ollut äitienpäiväongelmia, vaan joulu-. Nimittäin meidän kaikkien mielestä joulu oli hirveän tylsä. Niinpä teimme joulupäivänä aina "jotain ihan muuta", joskus ajoimme mökille metsätöihin, joskus teimme koko päivän isoa palapeliä.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensinnäkin, olethan kertonut miehelle tunteistasi? Toiseksi, ajattele sitä äitienpäivää lastenpäivänä, jolloin lapsilla on mahdollisuus erityisesti harjoitella toisen ilahduttamista. Nimittäin se toisten huomioiminen on taito, jota voi opetella. Kolmanneksi: mieti asioita joista pidät. Jos tykkäät syödä perheen kanssa ravintolassa, niin ottakaa se traditioksi teidän "lastenpäivään", jota muut äitienpäiväksi kutsuvat.
Näillä tavoilla minä opin tykkäämään äitienpäivästä.
Ensi alkuun ota nyt tavoitteeksi se, että et itse lähde kaupasta hakemaan kukkia tai muutakaan. Pistä mies ja lapsi asialle. Lapsi luultavasti nauttii, kun saa tehdä jotain erityistä ja kokea itsensä tärkeäksi.
Alue: Aihe vapaa
Sinä et ole äitisi. Voit tehdä ihan toisenlaiset äitienpäiväperinteet.