Lue keskustelun säännöt.
Voiko olla masennus ilman semmosta synkkää, surullista ja tyhjää oloa?
14.05.2023 |
Mull on ahdistuneisuushäiriön oireet plus negatiivisissa/stressaavissa tilanteissa tekee mieli satuttaa itseäni tai tulee ajatuksia siitä, että kaikki asiat helpottaa jos joudun onnettomuuteen tai sairaalahoitoon tai jotain itseään satuttamista. Tulee ajatus että kaikki asiat korjaantuisi sillä, että mulle sattuisi jotain.
Ei mulla oo ollu kyl mielihyvän tunnetta, mutta en oo mitenkää onneton.
Joo nytki mietin uskallanko laittaa tätä tänne, koska mietin tunnistaako joku minut tästä, mutta mä oon anonyyminä tääl ni miten mua tunnistettaisiin...
Vai voiko tääkin olla ihan vaan ahdistusta?
Mulla on nuoruudessa ollut vakava psykoottinen masennus, joten tiedän kyllä mitä masennus on, ja nyt mietin että mitähän hittoa tää on.
Voiko tää olla alkava psykoosi?
Kommentit (35)
Otan maanantaina yhteyttä lääkäriin, kiitos kaikille.
Minulla on läheisiä ja kavereita, oon puhunu asioista heillekin, he sanoneet samaa kuin te, että olisi hyvä hakea apua.
Ja joo yliajattelen, kun on stressiä tai käy joku "moka" niin jään miettimään sitä samaa asiaa enkä pääse yli vaikka järkeilen, etten mahda asialle enää, kun se on jo tapahtunut jne.
Tätä ei oo ollut moneen vuoteen, vasta tullut, kerroin niistä puhtaista papereista, siksi kun joku sanoi että ota lääkkeet ja mee nukkuu, mulla ei oo lääkkeitä mitä ottaa.
Mitäs muuta porukka kommentoi... kiitos tsempeistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei sua kukaan muu auta kuin sinä itse. Se on elämää! Tervetuloa mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Psykiatrille. En tiedä mikä pointti "puhtaissa papereissa", järkevämpää hoidattaa ongelmat.
En tarkoittanut kyllä tommoista, vaan että mulla on ollut sse 10v niin ettei oo ollut mitään oireita, 10v sitten psykiatri antoi mulle puhtaat paperit ja sanoi, että oot nyt terve etkä tarvi mun hoitoa enää.
Sanoin ton sille joka sanoi, että ota lääkkeesi.
Ocd tai ptsd ehdottajat, lspsuudessani on kovia traumoja joten ptsd voisi ollakin, sitä ne mietti silloin nuoruudessani.
Vierailija kirjoitti:
Otan maanantaina yhteyttä lääkäriin, kiitos kaikille.
Minulla on läheisiä ja kavereita, oon puhunu asioista heillekin, he sanoneet samaa kuin te, että olisi hyvä hakea apua.
Ja joo yliajattelen, kun on stressiä tai käy joku "moka" niin jään miettimään sitä samaa asiaa enkä pääse yli vaikka järkeilen, etten mahda asialle enää, kun se on jo tapahtunut jne.
Tätä ei oo ollut moneen vuoteen, vasta tullut, kerroin niistä puhtaista papereista, siksi kun joku sanoi että ota lääkkeet ja mee nukkuu, mulla ei oo lääkkeitä mitä ottaa.
Mitäs muuta porukka kommentoi... kiitos tsempeistä.
Hienoa, AP Ja kiva kuulla, että sinulla on ystäviä, jotka välittää. Elämässä on erilaisia vaiheita, itse kullakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otan maanantaina yhteyttä lääkäriin, kiitos kaikille.
Minulla on läheisiä ja kavereita, oon puhunu asioista heillekin, he sanoneet samaa kuin te, että olisi hyvä hakea apua.
Ja joo yliajattelen, kun on stressiä tai käy joku "moka" niin jään miettimään sitä samaa asiaa enkä pääse yli vaikka järkeilen, etten mahda asialle enää, kun se on jo tapahtunut jne.
Tätä ei oo ollut moneen vuoteen, vasta tullut, kerroin niistä puhtaista papereista, siksi kun joku sanoi että ota lääkkeet ja mee nukkuu, mulla ei oo lääkkeitä mitä ottaa.
Mitäs muuta porukka kommentoi... kiitos tsempeistä.
Hienoa, AP Ja kiva kuulla, että sinulla on ystäviä, jotka välittää. Elämässä on erilaisia vaiheita, itse kullakin.
Kiitos ajattelin jo että oon päässyt yli ja voin jatkaa elämää eteenpäin, nyt tuntuu pahalta etten pääsekkään eteenpäin, mutta mieluummin nyt hoitaa ittensä kunnolla kuntoon kuin että jatkaisin ilman apua ja sit myöhemmin se olisi vaikeampaa lähteä avunpiiriin.
Masennusta on monta eri versioita ja oireet ovat erilaisia ja vahvuisia, käy lääkärissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Psykoosi voi uusiutua ja vähän sen suuntaista tuo kuulostaa olevan, en nyt sanoisi että vielä psykoosi, mutta harhaluuloinen olo ja ehdottomasti nyt pitäisi kertoa lääkärille, koska vois olla jo nyt hyvä aloittaa joku psykoosin estolääke, ennen kuin ehtii edes tulla pahoja oireita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otan maanantaina yhteyttä lääkäriin, kiitos kaikille.
Minulla on läheisiä ja kavereita, oon puhunu asioista heillekin, he sanoneet samaa kuin te, että olisi hyvä hakea apua.
Ja joo yliajattelen, kun on stressiä tai käy joku "moka" niin jään miettimään sitä samaa asiaa enkä pääse yli vaikka järkeilen, etten mahda asialle enää, kun se on jo tapahtunut jne.
Tätä ei oo ollut moneen vuoteen, vasta tullut, kerroin niistä puhtaista papereista, siksi kun joku sanoi että ota lääkkeet ja mee nukkuu, mulla ei oo lääkkeitä mitä ottaa.
Mitäs muuta porukka kommentoi... kiitos tsempeistä.
Hienoa, AP Ja kiva kuulla, että sinulla on ystäviä, jotka välittää. Elämässä on erilaisia vaiheita, itse kullakin.
Kiitos ajattelin jo että oon päässyt yli ja voin jatkaa elämää eteenpäin, nyt tuntuu pahalta etten pääsekkään eteenpäin, mutta mieluummin nyt hoitaa ittensä kunnolla kuntoon kuin että jatkaisin ilman apua ja sit myöhemmin se olisi vaikeampaa lähteä avunpiiriin.
Tärkeintä on että on oppinut ymmärtämään itseään ja koska on avun tarpeessa, se juuri on selviytymistä parhaillaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisiko olla jotain dissosiatiivista ongelmaa ahdistuksen lisäksi? Aika synkiltä ajatuksesi kyllä kuulostavat.
Minä tunsin lapsuudessa tuollaista kotioloista johtuvaa kun ei ollut ystäviäkään eikä harrastuksia. Erityisesti valtava tyhjyyden tunne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerro millainen on sun päivärytmi. Mitä teet?
Meen 21-22 nukkumaan, mutta saan unta parin tunnin päästä. Herään 5-6 maissa, herätys soisi vasta 7-8 aikaan. Menen työkokeiluun 9 ja se loppuu klo 14. Tuun kotiin, en jaksa mitään, ja mietin 24/7 sitä samaa tapahtumaa uudelleen ja uudelleen ja mietin mitä olisin voinut tehdä paremmin. Syön ja juon hyvin, saatan pelata, käydä kävelyllä ja olla ulkona ja sit taas nukkumaan.
Mutta ajatukset kiertää kehää enkä saa sitä loppumaan.
No tämä selittää: olet työttömänä. Oma pää meinasi hajota työttömyyteen jo puolessa vuodessa... Ja vähän hajosikin. Työhistoriaa takana ja koulut hoidettu kunnialla. Silti en kelvannut edes vessoja pesemään. Ei liskoaivot tajua, ettei töistä torjutuksi tuleminen ole hengenvaara. Ne tajuaa vain sen, että yrität päästä "laumaan" ja jokainen lauma torjuu sinut kylmästi. Et kelpaa minnekään - normaali laumaeläin alkaa siinä vaiheessa valmistautua alitajuisesti kuolemaan. Ihan normaalia!
En ole ollut koskaan yhtä syvissä vesissä kuin työttömänä ja ongelmat paranivat heti, kun sain töitä. Modernia maailmaa ei vaan ole rakennettu inhimillisiä tarpeita silmällä pitäen.
Mulla on ollut vuosia ns korkean suorituskyvyn masennus. Mitä huonompi olo sen korkeammat kierrokset, pysähtyä ei voi ettei paha olo saa kiinni.
Töissä yli 40v, lapsia, perhe, muutama taloraksaprojekti, paljon touhua päivissä, siisti koti ja oma olemus. Toisaalta vuosikymmenten unettomuus, uupumus ja niiden aiheuttama toimintakyvyn heikkeneminen.
Nyt eläkkeellä ja sama vauhti jatkuu, ehkä kerran kk "uskallan" ottaa päikkärit.
Ei yhtään helpompaa tällainenkaan. Masennukseen ei ole yhtä ainoaa hoitokeinoa, lääkeet nyt ei ainakaan auta. Joku saa avun psykoterapiasta, joku toinen omasta aktiivisuudesta ja sitkeydestä, kolmas armeliaisuudesta itseään kohtaan. Kunhan löytää jotain millä pydyy elämän syrjässä kiinni.
Täytyy myös muistaa että ahdistus, alakulo ja satunnainen uupumus on myös normaaleja tunteita kaikilla - ei heti masennusta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerro millainen on sun päivärytmi. Mitä teet?
Meen 21-22 nukkumaan, mutta saan unta parin tunnin päästä. Herään 5-6 maissa, herätys soisi vasta 7-8 aikaan. Menen työkokeiluun 9 ja se loppuu klo 14. Tuun kotiin, en jaksa mitään, ja mietin 24/7 sitä samaa tapahtumaa uudelleen ja uudelleen ja mietin mitä olisin voinut tehdä paremmin. Syön ja juon hyvin, saatan pelata, käydä kävelyllä ja olla ulkona ja sit taas nukkumaan.
Mutta ajatukset kiertää kehää enkä saa sitä loppumaan.
No tämä selittää: olet työttömänä. Oma pää meinasi hajota työttömyyteen jo puolessa vuodessa... Ja vähän hajosikin. Työhistoriaa takana ja koulut hoidettu kunnialla. Silti en kelvannut edes vessoja pesemään. Ei liskoaivot tajua, ettei töistä torjutuksi tuleminen ole hengenvaara. Ne tajuaa vain sen, että yrität päästä "laumaan" ja jokainen lauma torjuu sinut kylmästi. Et kelpaa minnekään - normaali laumaeläin alkaa siinä vaiheessa valmistautua alitajuisesti kuolemaan. Ihan normaalia!
En ole ollut koskaan yhtä syvissä vesissä kuin työttömänä ja ongelmat paranivat heti, kun sain töitä. Modernia maailmaa ei vaan ole rakennettu inhimillisiä tarpeita silmällä pitäen.
Harvinaisen hyvin todettu. Moderni maailma todellakin muistuttaa enemmänkin jonkinlaista psykopaatin keksimää koetta, jonka ainoa tarkoitus on nauraa vieressä, kun tyhmät rotat (me ihmiset) yritämme selvitä päivästä toiseen. Mitä sekin kertoo maailmastamme, kun narsistisia, vain omaa etuaan ajavia ihmisiä palvotaan ja ylistetään? Tai se, että monet yhteiskuntamme rakenteet nimenomaan kannustavat itsekkyyteen ja oman edun tavoitteluun - vaikka sitten kaikkien muiden kustannuksella?
Ei sinua AP kukaan näillä tiedoilla tunnista. Mutta se ajatus että olisi hyvä jos itselle tapahtuisi jotain pahaa, on itsetuhoisuutta ja voi liittyä esim masennukseen. Masennus voi olla myös sitä, ettei mikään tunnu miltään. Kevät on monelle vaikeaa aikaa. Kun sinulla on masennustaustaa, olisi hyvä jos menisit lääkärille, hakemaan apua. Voit myös soittaa vaikka mieli.ry:n puhelimeen. Toivon että vointisi kohenee pian!