Lue keskustelun säännöt.
Menetän lapseni
13.05.2023 |
Lapsi on parantumattomasti sairas. En ymmärrä miten tästä voisi koskaan selvitä. Elämä on niin epäreilu. Toisella oli vielä kaikki edessä ja nytkö käykin niin että lapsuuden muistot on hänelle ainoat muistot, ei tule muistoja aikuisuudesta. Hän ei voi koskaan muistella asioita jotka tapahtuivat kymmeniä vuosia sitten. Sisarukset menettävät sisaruksen. Esitän vahvaa ulospäin, käyn töissä ja näytän siltä että elän suhteellisen normaalia elämää. Imen joka hetken lapsen kanssa olosta mutta kaikkea tuntuu varjostavan musta pilvi.
Kommentit (39)
Parantumattomasti sairaan lapsen äiti ei kirjoittele tälle palstalle!!
Huonoin provo pitkään aikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Parantumattomasti sairaan lapsen äiti ei kirjoittele tälle palstalle!!
Huonoin provo pitkään aikaan.
Ai ei? Jopa kuolleen lapsen äitikin tänne kirjoittelee. Itse olet huono provo.
Barbie tilalle. Kaupasta saat ostaa mieleisen. Helppo hoitoinen ei itke, ei vaadi huomiota ja vähään tyytyväinen. Voit muokata barbin mieleiSeksi.
Vierailija kirjoitti:
En taida uskoa koko aloitusta......
Aloittaja ei kirjoittanut olevansa ap. Mistä tiedätte nimetä hänet ap:ksi? En usko että ap:lle tapahtuu niin hirveästi ihan kaikkea ja ihan koko ajan, hänellä täytyy olla valtava mielikuvitus ja paljon aikaa kun hän ehtii olla näillä palstoilla kaiken aikaa.
Jos aloitus pitää paikkansa pahoittelen tilannetta. 💙
Aloittaja vastasi: "kiitos, ap" Eli nyt hän nimesi itsensä, toisin kuin kirjoitin (28).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anteeksi jo etukäteen julma kommenttini: Vainajille ei synny muistoja kuoleman jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi jo etukäteen julma kommenttini: Vainajille ei synny muistoja kuoleman jälkeen.
Wov, mistä sulle noin suuri viisaus pätkähti päähän?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En taida uskoa koko aloitusta......
Aloittaja ei kirjoittanut olevansa ap. Mistä tiedätte nimetä hänet ap:ksi? En usko että ap:lle tapahtuu niin hirveästi ihan kaikkea ja ihan koko ajan, hänellä täytyy olla valtava mielikuvitus ja paljon aikaa kun hän ehtii olla näillä palstoilla kaiken aikaa.
Jos aloitus pitää paikkansa pahoittelen tilannetta. 💙
En nyt ole edes varma oletko tosissasi vai et, mutta ap = alkuperäinen postaaja = aloittaja.
Vierailija kirjoitti:
Joopa joo.....
Näin rankasta aiheesta joku tekee provon.
Häpeäisit!!!!
Ei ole provo! Sairasta edes kuvitella sellaista. Kiitos kaikille ystävällisistä viesteistä. Ilkeät viestit ymmärrän kyllä jättää huomiotta. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Parantumattomasti sairaan lapsen äiti ei kirjoittele tälle palstalle!!
Huonoin provo pitkään aikaan.
Onko sairaan lapsen äidin kirjoittelu jossain kiellettyä? Tällä hetkellä lapsen tilanne on hyvä ja seesteinen. Kyse on sairaudesta josta lääkäri on sanonut että uusiutuminen on erittäin todennäköistä ja jossain vaiheessa tauti saa vallan ja lapsi saattaa mennä nopeastikin. Toki jos olisi nyt "kuolinvuoteellaan" en kuluttaisi sekuntiakaan muualla. Tällä hetkellä pystyn kuitenkin vielä esim tekemään töitä ja välillä jopa pitämään omasta kunnostani huolta. Ap
Ap kuolleet eivät muistele. Eivät lapsuuttaan, eivätkä aikuisuuttaan. Ei hän menetä yhtään mitään. Hänellä ei ehtinyt olla mitä menettää. Sinä sen sijaan menetät sen mitä sinulla oli. Yhden lapsistasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
CDC myönsi että vähintään 118 000 lasta ja nuorta aikuista on kuollut "yllättäen äkillisesti" rokotusten alettua.
CDC:n tutkimus varmisti että koronarokotus lisää sydämeen liittyviä autoimmuunitauteja 13200%
Ettäs kehtaat käyttää tällaista lankaa vainoharhaisen sanomasi levittämiseen (varsinkin tietämättä EDES lapsen ikää, pieniä lapsiahan ei ole rokotettu edes)
Mikä vainoharhainen?
CDC on USA:n laitos joka vastaa meidän THL:ää. Suoraa tilastoa sieltä ja niiden tutkimuksia. Sori jos otit rokotteen ja ottaa pattiin, mutta ei se kieltämällä mihinkään häviä. 5-vuotiaat on rokotettu jos haluttiin, nyt saa rokottaa jo 6 kk vauvoja! Rokotteista seuraa mm. turbosyöpiä, sen aiheuttava mekanismikin jo tiedetään.
Palasin jostain syystä lukemaan tätä ketjua. Nyt on eletty vuosi surun kanssa. Ensimmäistä vuotta suojasi shokki (, mitä voi olla jännä ymmärtää, koska lopputulos tehtiin alusta asti selväksi), nyt on iskenyt kamala, loputon ikävä. Antaisin mitä tahansa, että pääsisin edes tuohon hetkeen, kun pystyin kirjoittaa tilanteen olevan sairauden kanssa seesteinen. Mitä tahansa, mutta ei tätä, kun pitää elää loppuelämä ilman rakasta. Ap
Vierailija kirjoitti:
Kokemuksesta, se suru ja tuska hälvenee ajan kanssa. Ikävä ja kaipuu kestää lopun ikää.
Siskoni vakavalle sairaudelle menettäneenä.
Edelleenkin vuosikymmenen jälkeen siskostani ei juurikaan puhuta vanhempieni kanssa. Onhan se erittäin epäreilua, kun juuri oman elämän aloittanut ihminen sairastuu ja ennuste on "ehkä tai sit ei".Jos on pakko pitää kulissit pystyssä ja tukea muuta perhettä, vaikka olet itsekin aivan romuna, etkä voi sitä näyttää, ota joskus kun on hetki aikaa kynä ja paperia ja kirjoita se kaikki ulos. Sen paperin voi vaikka polttaa takassa, nuotiolla tai saunan pesässä jos et halua vuosien päästä jonkun löytävän sitä, tai et halua itse tietää kuinka romuna olit. Tai jos sinulla on yksikin ystävä jolle pystyt asiasta puhumaan, puhu.
Voinen melkein luvata, kun tulee se päivä, että häntä ei enää ole ja hautajaiset, tulevat olemaan elämäsi kamalin kokemus. Meillä näin ensimmäistä kertaa k
Itse lapsen menettäneenä toivoisin ettei jonkun muun menettäneet tulisi kertomaan asioita kuten se olisi vastaava asia. Ei nimittäin ole.
Minulle tuli useampi koiranomistajakin kertomaan että tietää miltä minusta tuntuu kun hänkin on menettänyt koiran.
Kuka tahansa voi olla kenelle tahansa todella rakas, koirakin, mutta se ei ole sama asia siltikään, kuin menettää oma lapsi.
Tuntuu etten ole vielä edes ehtinyt surussa siihen vaiheeseen, että voisin käsitellä sitä, mitä lapsen sisarukset, isovanhemmat ym. käy läpi. Sekin on yksi asia, joka vielä jysähtää päälle. Toki sitäkin mietin päivittäin, mutten voi mennä siihen vielä syvälle. Yritän selvitä päivästä ja hetkestä toiseen. Elämässä on myös tosi paljon hyvää. Lapsen saattohoitovaiheessakin pystyttiin hetkittäin nauramaan. Hän kuoli minun syliin. Mitään ei jäänyt sanomatta. Siitä olen onnellinen. Ap
Kuolemaa ei ole. Etsi lähin Dreamwalk -saattaja, niin tiedät missä hän kulkee edetessään henkimaailmassa.