Jos kokee lukion raskaaksi, niin onko silloin väärässä paikassa?

Ei tarkoita, että olisi väärässä paikassa paitsi jos tosiaan ei selviä kursseista.

Jos on kunnianhimoinen ihminen, haluaa pitkälle urallaan, joutuu juurikin oppimaan ottamaan vastaan haastavia tilanteita, selviämään niistä, ja asettamaan tavoitteita niin, että haastavia tilanteita riittää jatkossakin.

Niin, ja ap, jollei sun nuoret puhu sulle elämänsä haasteista ja vaikeista tunteista, se ei välttämättä tarkoita sitä, etteikö niitä olisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eivät ole väärässä paikassa. Monille voi teini-ikä olla hankalampaa kuin toisille, eikä se tarkoita sitä että pitäisi rimaa madaltaa vaikka tuntuu raskaalta. Voihan lukion käydä pitemmässäkin ajassa, jos siltä tuntuu. Ollaan teineille armollisia.

Toki voi käydä 4 vuotta, mut sitten on eri aikaan mentävä muualle jatko-opiskelemaan ku toiset ja se varmasti on "vaikea paikka" nuorisolle

No, eikä ole. Tyttären koulussa tuli yksi luokallinen niitä neljässä vuodessa tekeviä.

Ei ne opinnot mene sanaan tahtiin. Moni pitää välivuosia menee töihin, lukee pääsykokeisiin, ja menee ulkomaille tai muualle Suomeen. Tiet vie minne vaan. Ei siinä vaiheessa miettiä mitä muut tekee.

En minä ainakaan miettinyt, eikä nykynuoret. He miettivät mitä seuraavaksi. Olen opena lukiossa ja ihan o

Ia valintoja oppilaat tekevät tulevien opintojen tai töiden tai välivuosien suhteen. Eikä jako-opintoihin heti edes pääse. Pitää lukea ja etsiä.

Itsellä oli lukio vaikea. Oli kaikkea. Kiusaamista harrastuksessa. Oma murrosikä. Isä joi.

Ei se, että on vaikeaa, tarkoita, että olisi väärässä paikassa.

Itse sen sitten tietää.

Nykyään on helppo pitkittää lukiota. Tehdä omaan tahtiin. Opon juttusille vaan.

No ei se siitä välttämättä johdu. Itse koin 20v sitten lukion tosi raskaaksi. Olin perfektionisti, ja lukuaineiden keskiarvo lukion päättötodistuksessa oli 10. Yliopistossa opin sitten ottamaan rennommin.

Vierailija kirjoitti:

Niin ehkä se vaativuus tulee siitä että sun on tiedettävä tarkkaan mitä teet seuraavat 50 vuotta töikses. Jos valitset väärin sun elämä on pilalla. Jos et saa tarpeeksi pisteitä, sun elämä on pilalla. Kukaan ri opeta enää mitään, jos et ite tajua jotain, sun elämä on pilalla. Ehkä tällä yhteiskunnalla voi olla asian kanssa jotain tekemistä. Ehkä.

Toivoisin, että nuoret ymmärtäisivät, että juuri näin se ei ole. Toki voi helpottaa, jos on selvä visio omasta urasta, toisaalta myös avoimen mielen avulla ja omaa kutsumusta seuraamalla voi päästä pitkälle. Nykyään moniin työpaikkoihin voi päästä erilaisilla koulutuksilla. Eri asia jokin lääkäri, tuomari, jokin erikoisalan insinööri, missä vaaditaan juuri tietty tutkinto.

On toki hyvä huolehtia kohtuullisen hyvistä arvosanoista, mutta lopultakin lukion jokainen kurssi ei ratkaise tulevaa elämääsi. Edelleen pääsykokeilla päästään sisälle, ja ihan tavallisilla arvosanoilla.

Vierailija kirjoitti:

Tosiasia on se, että esim. ylioppilaskirjoitusten vaatimustasoa on jouduttu laskemaan jatkuvasti, kun oppilasaines on niin huonoa. Nykyään saa kiitettäviä arvosanoja suorituksista, joilla aikaisemmin ei olisi saanut kuin keskinkertaisia arvosanoja. Ei lukiossa tämän perusteella kovin raskasta pitäisi nykyään olla.

Tämä on kiinnostava asia, koska kun me kuusikymppiset olemme katsoneet tutun lukiolaisen kursseja ja nykyisiä ylioppilaskokeita, niin ne näyttävät vaikeammikta kuin meidän aikanamme.

Vai olemmeko vaan unohtaneet, millaista se oli?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tosiasia on se, että esim. ylioppilaskirjoitusten vaatimustasoa on jouduttu laskemaan jatkuvasti, kun oppilasaines on niin huonoa. Nykyään saa kiitettäviä arvosanoja suorituksista, joilla aikaisemmin ei olisi saanut kuin keskinkertaisia arvosanoja. Ei lukiossa tämän perusteella kovin raskasta pitäisi nykyään olla.

Tämä on kiinnostava asia, koska kun me kuusikymppiset olemme katsoneet tutun lukiolaisen kursseja ja nykyisiä ylioppilaskokeita, niin ne näyttävät vaikeammikta kuin meidän aikanamme.

Vai olemmeko vaan unohtaneet, millaista se oli?

Lukion oppimäärä on kaiken kaikkiaan muuttunut helpommaksi. Ennen piti lukea paljon ja muistaa paljon ja tietää paljon. Nykylukiolainen ei osaa edes kielioppia saati tunne historiaa.

Kyllä nykyaikuiset on käyneet lukion myös

Ennen ei voinut valita neljässä vuodessa opiskelua

Ja kyllä oli vaativaa silloinkin jos halusi hyvät paperit

Nettiä ei ollut

Vierailija kirjoitti:

En ensimmäisenä sanoisi, että ovat väärässä paikassa. Sen sijaan pureutuisin nuorten ajankäyttöön eli siihen mihin heillä aika kuluu muuhun kuin koulunkäyntiin. Koulu ei ole vaativaa, jos osaa organisoida tekemisensä ja priorisoida tehtävänsä. Siis: kännykät ja tietsikat pois käsiltä ja musiikit pois korvista, kun on tehtävä läksyjä ja valmistauduttava kokeisiin. Ja on hyvä oppia ymmärtämään, että kun koulussa opetetaan joku uusi asia, niin ei se silloin ole vielä sisäistetty, vaan siihen on perehdyttävä kotona ja tehtävä aiheeseen liittyvät tehtävät. Ei siis riitä, että opettaja sanoo kerran jonkun asian. No joo, tietokonetta tarvitaan ehkä tiedon hakuun, mutta siihen ei pidä jumittua, vaan kun tieto on löytynyt ja tarvittaessa tulostettukin, niin sen jälkeen laite taas kiinni. Kun läksyt on tehty, on vapaa-ajan vuoro ja ehkä jotkut harrastukset. Niiden ei kuitenkaan pidä olla aika- tai energiasyöppöjä. Aikaa tarvitaan rentoutumiseen ja palautumiseen, jotta seuraavana päivänä jaksaa taas mennä kouluun.

Mutta jos kaikki keinot on jo kokeiltu eikä lukio suju, sitten nuori on väärässä paikassa. Minne sitten? Ei se amiskaan helppo ole eikä sieltä selviä kunnialla lonkkaa vetämällä ja kavereiden kanssa hengaillen maksuttomassa "päivähoidossa". Jos haluaa menestyä ja saada hyvät paperit ja ammattitaidon, niin niihin on nähtävä samalla tavalla vaivaa kuin lukiossakin. Sellaista koulua ei ole, jossa lähes aikuisikäinen nuori voi lorvehtia ja siitä huolimatta hankkia tietoja ja taitoja, joita tarvitsee elämässään. Veronmaksajana en halua elätettäväksi fyysisesti terveitä, mutta velttoja työtä vieroksuvia ihmisiä.   

Ei sitä tietokonetta voi laittaa kiinni, kun opiskelumateriaali on nykyään enemmän sähköisenä ja tehtävät tehdään koneella.

Tarvitsen vastaukseeni ensin teiltä vastauksen toiseen kysymykseen: Onko joku verrannut vaikeustasoa ennen / nyt?

Jos nykyään on vaikeampia yo-tehtäviä, niin voihan olla että lukiosta on tehty liian kova paikka.

Jos taas tehtävien taso on pysynyt tai laskenut, lukio ei ole liian vaikea ja pois sieltä ne, jotka väittävät että kaikki aika menee koulutehtävien tekoon!

Itse kirjoitin 4 laidaturia ja 2 mangaa, molemmat pisteen päässä laudaturista. Silloin ei sitä e:tä ollut ja 6 ainetta oli enin mitä sai kirjoittaa. Eli erittäin hyvin meni, normaalilla valmistautumisella, ja kyllä joka viikonloppu oltiin joissain ,,riennoissa,, kavereiden kanssa.

Pitää itse päättää. Jos lukio tuntuu raskaalta, ei välttämättä tule huipputiedemiestä. Toisaalta ei yleissivistys koskaan haittaakaan ja lukio voi olla ihan hyvä pohja myös esim. ammattikouluopinnoille.

Minä koin lukion raskaaksi, mutta se oli kyllä ihan oma vika. Halusin opiskella kaiken ja haalin pitkän matikan, fysiikan, kemian, psykologian ja biologian kaikki kurssit ja kolme ylimääräistä kieltä. Kaikki halusin suorittaa kolmessa vuodessa. Paloin loppuun 2. vuoden syksynä ja itkin lattialla äitini syleilyssä, jonka jälkeen jätin kursseja reilusti pois. Ihan hyvät paperit sain kuitenkin loppujen lopuksi.

Liika digihöttö opiskelujen päälle lisää kuormitusta. En muista, että kukaan olisi stressannut ylettömästi omassa nuoruudessa lukiosta, mutta silloin viihdevaihtoehdot olivat C64, Yle 1-2, MTV ja VHS-videot.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukion yleissivistävyys on muisto vain. Nykylukiossa on kaikenlaista älytöntä kuten autokoulukursseja, vanhojen tanssien kurssi, yrittäjyyskurssi, taloustietokurssi, jopa koodauskursseja saattaa olla jossain. Nämä ovat syrjäyttäneet esimerkiksi historian ja kirjallisuuden ja taidekasvatuksen kursseja. Kielten opiskelu on vähentynyt huolestuttavasti. Porukka opiskelee lähinnä englantia. Muiden kielten opiskelu on vähentynyt.

Lukioon tarvittaisiin lisää sivistyksellisiä opintoja. Klassisia kieliä pitäisi vähintään olla tarjolla lukioissa, ja historian sekä filosofian oppimiääriä pitäisi kasvattaa, samoin kirjallisuutta. Yhteiskuntatieteitä edustavia aineita lukiossa ei oikeastaan edes ole. Sosiologiaa pitäisi opettaa joko omana oppiaineenaan tai filosofiaan yhdistettynä.

Ei siellä lukiossa tarvita yhtään enempää humpuukiaineits - niillä ei tee kukaan mitään. Matematiikkaa ja luonnontieteitä siellä pitäisi korostaa nykyistä enemmän. Toki kielissäkin vaatimustaso voisi olla kovempi. Lukioon pitäisi palauttaa se toinen pakollinen vieraskieli, mikä ennen oli.

Mitäs ne sellaiset humpuukiaineet ovat, joita sinun mielestäsi lukiossa ei tarvita yhtään enempää?

Uskonto pitäisi laittaa kokonaan valinnaiseksi.

Filosofiasta poistaa toinen pakollinen eli Etikan kurssi.

Historiasta riittäisi Suomen historian ja Maailmanhistorian kurssit. Eli vain kaksi pakollista, nyt on kolme.

Yhteiskuntaopista myös riittäisi kaksi pakollista kolmen sijaan.

Nyt olisi saatu jo 5 kurssia valinnaiseksi kaikki nuo muuttamalla valinnaiseksi. Sillä määrällä opiskelisi vaikka saksan kieltä.

Millä tavoin maailma muuttuisi mielestäsi paremmaksi, jos ihmiset ymmärtäisivät historiaa huonommin?

Ajan takaa ajatusta, että valinnaisuutta pitää lisätä noiden muutamien aineiden osalta.

Esim Fy ja Ke, molemmista on vain yksi pakollinen kurssi. Loput ovat valinnaisia. Miksi siis Etiikkaa pitää,ihan jokaisen opiskella, kun ei se juuri ketään kiinnosta.

Lukion ryhmänohjaajana olen täysin samaa mieltä. Valinnaisuutta tarvitaan lisää.

Vierailija kirjoitti:

Pitää itse päättää. Jos lukio tuntuu raskaalta, ei välttämättä tule huipputiedemiestä. Toisaalta ei yleissivistys koskaan haittaakaan ja lukio voi olla ihan hyvä pohja myös esim. ammattikouluopinnoille.

Lukio on ihan hyvä pohja yleissivistykseen, kasvamiseen ja oman tiensä pohtimiseen.

Meillä nuorin ei lainkaan tiedä, mitä haluaisi elämältä. Ammattikoulu oli hänelle ehdoton ei, joten ainoa vaihtoehto lukio.

On välillä raskasta, toiset asiat enemmän, toiset vähemmän. Mutta ei tämä nyt niin huonosti suju, näillä panostuksilla. Olen sanonut, että riittää kun käyt koulussa. Mennään pienin askelin, valitaan ne taistelut, joihin laitetaan paukut. Toivon, että elämänpolku kirkastuisi, eli olisi jokin suunta, josta sitten innostuisi enemmän.

Ei kannata mennä lukioon huonolla todistuksella ja motivaatiolla. Lukio valmistaa myös vaativiin jatko-opintoihin, joten jos ei pärjää lukiossa, miten pärjäisi vaikka yliopistossa. Jonkinlainen realismi tulisi ymmärtää oman itsen suhteen. Onko minusta opiskelemaan itsenäisesti ja jatkanko korkeammalle asteelle? Olenko vain päivähoidossa, koska en tiedä mitä tekisin? Vanhempien tulisi vakavasti jutella lastensa kanssa näistä asioista.

Ongelma on siinä, että äly ei jakaannu tasan ihmisten kesken, josta johtuu, että sitä on eri määrä eri ihmisillä. kaikki kuitenkin kasvatetaan olettamaan, että heillä on normaali älykkyys, vaikka ei ole. itseasiassa tästä syntyy paradoksi, jossa ne joilla älyä on kaikkein vähiten, luulevat että sitä on kaikkein eniten. Jos tällaisen illuusion vallassa esim. kuvittelee, että lukio on helppo homma, niin ikävästi siinä opintien varrella käykin ilmi miksi niitä YO- lakkeja ei jaeta torilla kenelle hyvänsä, vaan ne täytyy oppimalla ansaita. Varmaan noin 30% porukasta jotka aloittaa lukion, kokee sen liian raskaaksi, koska alunperinkään ei ollu edellytyksiä pärjätä siellä. Samoin moni jättää pitkän matikan kesken, koska siellä käsitellään oikeasti vaativia asioita. Ei se ole koulun vika, syyttäkää vanhempianne, koska asettavat teille liian kovia tavoitteita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukion yleissivistävyys on muisto vain. Nykylukiossa on kaikenlaista älytöntä kuten autokoulukursseja, vanhojen tanssien kurssi, yrittäjyyskurssi, taloustietokurssi, jopa koodauskursseja saattaa olla jossain. Nämä ovat syrjäyttäneet esimerkiksi historian ja kirjallisuuden ja taidekasvatuksen kursseja. Kielten opiskelu on vähentynyt huolestuttavasti. Porukka opiskelee lähinnä englantia. Muiden kielten opiskelu on vähentynyt.

Lukioon tarvittaisiin lisää sivistyksellisiä opintoja. Klassisia kieliä pitäisi vähintään olla tarjolla lukioissa, ja historian sekä filosofian oppimiääriä pitäisi kasvattaa, samoin kirjallisuutta. Yhteiskuntatieteitä edustavia aineita lukiossa ei oikeastaan edes ole. Sosiologiaa pitäisi opettaa joko omana oppiaineenaan tai filosofiaan yhdistettynä.

Ei siellä lukiossa tarvita yhtään enempää humpuukiaineits - niillä ei tee kukaan mitään. Matematiikkaa ja luonnontieteitä siellä pitäisi korostaa nykyistä enemmän. Toki kielissäkin vaatimustaso voisi olla kovempi. Lukioon pitäisi palauttaa se toinen pakollinen vieraskieli, mikä ennen oli.

Mitäs ne sellaiset humpuukiaineet ovat, joita sinun mielestäsi lukiossa ei tarvita yhtään enempää?

Uskonto pitäisi laittaa kokonaan valinnaiseksi.

Filosofiasta poistaa toinen pakollinen eli Etikan kurssi.

Historiasta riittäisi Suomen historian ja Maailmanhistorian kurssit. Eli vain kaksi pakollista, nyt on kolme.

Yhteiskuntaopista myös riittäisi kaksi pakollista kolmen sijaan.

Nyt olisi saatu jo 5 kurssia valinnaiseksi kaikki nuo muuttamalla valinnaiseksi. Sillä määrällä opiskelisi vaikka saksan kieltä.

Millä tavoin maailma muuttuisi mielestäsi paremmaksi, jos ihmiset ymmärtäisivät historiaa huonommin?

Ajan takaa ajatusta, että valinnaisuutta pitää lisätä noiden muutamien aineiden osalta.

Esim Fy ja Ke, molemmista on vain yksi pakollinen kurssi. Loput ovat valinnaisia. Miksi siis Etiikkaa pitää,ihan jokaisen opiskella, kun ei se juuri ketään kiinnosta.

Lukion ryhmänohjaajana olen täysin samaa mieltä. Valinnaisuutta tarvitaan lisää.

Valinnaisuutta on nykyiselläänkin paljon. Millä perusteella sitä pitäisi lisätä? 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä nykyaikuiset on käyneet lukion myös

Ennen ei voinut valita neljässä vuodessa opiskelua

Ja kyllä oli vaativaa silloinkin jos halusi hyvät paperit

Nettiä ei ollut

Luulen, että netin olemassaolemattomuus helpotti asioita, koska se on varmasti nykyään keskittymistä eniten haittaava seikka.

Uppis kirjoitti:

Ongelma on siinä, että äly ei jakaannu tasan ihmisten kesken, josta johtuu, että sitä on eri määrä eri ihmisillä. kaikki kuitenkin kasvatetaan olettamaan, että heillä on normaali älykkyys, vaikka ei ole. itseasiassa tästä syntyy paradoksi, jossa ne joilla älyä on kaikkein vähiten, luulevat että sitä on kaikkein eniten. Jos tällaisen illuusion vallassa esim. kuvittelee, että lukio on helppo homma, niin ikävästi siinä opintien varrella käykin ilmi miksi niitä YO- lakkeja ei jaeta torilla kenelle hyvänsä, vaan ne täytyy oppimalla ansaita. Varmaan noin 30% porukasta jotka aloittaa lukion, kokee sen liian raskaaksi, koska alunperinkään ei ollu edellytyksiä pärjätä siellä. Samoin moni jättää pitkän matikan kesken, koska siellä käsitellään oikeasti vaativia asioita. Ei se ole koulun vika, syyttäkää vanhempianne, koska asettavat teille liian kovia tavoitteita.

Tämä kirjoitus nyt ei ainakaan älykkyydellä loista.

Yo, kirjoittanut 1974 kirjoitti:

Tarvitsen vastaukseeni ensin teiltä vastauksen toiseen kysymykseen: Onko joku verrannut vaikeustasoa ennen / nyt?

Jos nykyään on vaikeampia yo-tehtäviä, niin voihan olla että lukiosta on tehty liian kova paikka.

Jos taas tehtävien taso on pysynyt tai laskenut, lukio ei ole liian vaikea ja pois sieltä ne, jotka väittävät että kaikki aika menee koulutehtävien tekoon!

Itse kirjoitin 4 laidaturia ja 2 mangaa, molemmat pisteen päässä laudaturista. Silloin ei sitä e:tä ollut ja 6 ainetta oli enin mitä sai kirjoittaa. Eli erittäin hyvin meni, normaalilla valmistautumisella, ja kyllä joka viikonloppu oltiin joissain ,,riennoissa,, kavereiden kanssa.

Tuskin enää saisit hyviä arvosanoja, mangoinesi.