Miksi hyvän asunnon etsiminen on niin vaikeaa? Vuokralta omistukseen
Ollaan hyvätuloinen lapsiperhe Helsingistä, mutta tuntuu, että hyvän asunnon etsiminen on ihan mahdotonta. Tällä hetkellä me asutaan halvalla omistusoikeusasunnossa, jossa vastike on alle tonnin vaikka asunto on neliö. Täällä yleinen konsensus tuntuu olevan, että vain idiootit asuvat vuokralla, mutta järkevähintaisen omistusasunnon löytäminen tuntuu olevan mahdottomuus.
Helsingissä ne on pieniä koppeja, joissa on korkea hoitovastike. Joku kuudensadan euron hoitovastike on ihan normi ja siihen päälle vielä lainakustannukset ja korot, niin meidän asumiskulut kasvaa tosi voimakkaasti. Toinen vaihtoehto on omakotitalo Helsingin kehyskunnasta, jolloin saadaan tilaa eikä hoitovastikkeita tarvitse maksaa, mutta sitten olisi pakko ostaa auto ja se tuo taas omat kulunsa.
Etsi mitä tahansa, niin tuntuu, että omistusasuntoa hankkiessa kulut vaan nousee tästä mitä meillä nyt on. Ja en halua muuttaa vain toisten mielipiteiden takia, vaan tämä asunto on meluisa, joka on se pääsyy.
Kommentit (9)
Jos nykyisen vastikkeen ja hoitovastikkeen ero vuodessa on vain luokkaa 1% asunnon hinnasta (400e x 12, ja asunnon oletettu hinta >400te), ei tuollainen vaihto missään nimessä kannatakaan. Saatte pitkällä tähtäimellä huomattavasti paremman tuoton sijoittamalla asuntolainaan kuluvat rahat.
Vaihtakaa toiseen asumisoikeusasuntoon, jos on noin vaikeaa nykyisessä. Ehkä siellä uudessa ei ole meluisaa.
Minusta Helsingissä on paljon valinnanvaraa omien asuntojen suhteen.
Tajuatko sitä, että kun maksat lainakuluja asunnosta, maksat niitä itsellesi?
Ongelmanne on se, että olette myöhään liikkeellä. Ensimmäinen ostos asuntoportailla on yleensä yksiö tai kaksio... Sitä maksellaan ensin ja sitten kun perhe alkaa kasvaa niin vaihdetaan isompaan ja kiivetään asuntoportaikkoa ylemmäs. Ensimmäistä kun on jo jonkin verran ehtinyt maksaa niin se on sitten pesämunana isompaa varten.
Jos on vuosia maksellut vuokraa niin ei ole sitä pesämunaa päässyt kertymään.
Ison kodin hankkiminen ensiasunnoksi on tietysti vaikeaa. Ei täysin mahdotonta onneksi.
Kyllä siellä Helsingissä pitäisi hyvätuloiselle olla valinnanvaraa. Jos budjetti ei riitä niin sitten pitää säästää muutama vuosi lisää.
Vierailija kirjoitti:
Ongelmanne on se, että olette myöhään liikkeellä. Ensimmäinen ostos asuntoportailla on yleensä yksiö tai kaksio... Sitä maksellaan ensin ja sitten kun perhe alkaa kasvaa niin vaihdetaan isompaan ja kiivetään asuntoportaikkoa ylemmäs. Ensimmäistä kun on jo jonkin verran ehtinyt maksaa niin se on sitten pesämunana isompaa varten.
Jos on vuosia maksellut vuokraa niin ei ole sitä pesämunaa päässyt kertymään.
Ison kodin hankkiminen ensiasunnoksi on tietysti vaikeaa. Ei täysin mahdotonta onneksi.
Me ei olla enää kakskymppisiä ja omaa rahaa asuntoon on 150 000 euroa alla, että sen suhteen vuokra-asuminen ei ole haitannut.
Tietysti jos olisi oma pienempi kämppä alla, niin ne menot olisi jo valmiiksi suuremmat, kun joutuisi maksamaan lainaa pois. Ehkä meidän tilanteessa pitäisi vaan päästä eroon siitä menojen kasvun pelosta.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelmanne on se, että olette myöhään liikkeellä. Ensimmäinen ostos asuntoportailla on yleensä yksiö tai kaksio... Sitä maksellaan ensin ja sitten kun perhe alkaa kasvaa niin vaihdetaan isompaan ja kiivetään asuntoportaikkoa ylemmäs. Ensimmäistä kun on jo jonkin verran ehtinyt maksaa niin se on sitten pesämunana isompaa varten.
Jos on vuosia maksellut vuokraa niin ei ole sitä pesämunaa päässyt kertymään.
Ison kodin hankkiminen ensiasunnoksi on tietysti vaikeaa. Ei täysin mahdotonta onneksi.
Me ei olla enää kakskymppisiä ja omaa rahaa asuntoon on 150 000 euroa alla, että sen suhteen vuokra-asuminen ei ole haitannut.
Tietysti jos olisi oma pienempi kämppä alla, niin ne menot olisi jo valmiiksi suuremmat, kun joutuisi maksamaan lainaa pois. Ehkä meidän tilanteessa pitäisi vaan päästä eroon siitä menojen kasvun pelosta.
Ap
Siinä tapauksessa teillä luulisi olevan aivan riittävä budjetti mukavan kodin ostamista varten kun hyvätuloisiakin olette.
Kuukausittaiset laskut toki saattaa nousta mutta kun ottaa huomioon että iso osa siitä menee omaan taskuun ei se enää tunnukaan ikävältä. Asunnon voi aina myydä jos tulee ikävä niitä rahoja jotka siihen on sijoittanut.
Elämää on muuallakin kuin pk seudulla. Me muutettiin sieltä pois 30 vuotiaina kun alettiin haaveilla omistusasunnosta ja tajuttiin ettei meillä siellä ole varaa omaan pihaan.
Elämä on. Käy korvaan, kun hyvätuloinen valittaa asumiskuluja. Ei pitäisi niin kirpaista ja tuskin ollut yllätys lapsia suunnitellessa, ettei koppi riitä asunnoksi tulevaisuudessa. T pienituloinen oman kopin etsijä