Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Mikä selittää eri ihmisten energiatasojen eron?
12.05.2023 |
Toiset ei jaksa mitään työpäivän jälkeen, toiset ei jaksa edes työpäiviä.
Itse olen sitä ääripäätä, että käyn töissä, sitten kaupassa, ruokaa, harrastuksia, kotitöitä, pihatöitä, itseopiskelua, remonttia. Aika ei riitä kaikkeen, mitä haluaisin ja jaksaisin tehdä.
Tuskastun helposti toisiin ihmisiin, kun joku yhteinen projekti, esim nyt vaikka risutalkoot. Eka liukenee paikalta vartin päästä, ja siitä sitten yksitellen, kunnes hoidan homman loppuun yksin. Tai kotona isompi siivous. Itsellä ei voimat tai motivaatio ikinä lopu, perheenjäseniltä kylläkin.
Sama vaikka joku elämäntaparemontti tai juoksukoulu, joka aloitetaan porukalla. Vain minä vien sen loppuun, suurin osa on tippunut kelkasta 3 viikon kohdalla.
Tylsää olla aina se yksin puurtaja, olispa kiva löytää kaltaiseni ystävä.
Kommentit (44)
Vierailija kirjoitti:
Monella menee energiaa hössöttämiseen, epäloogisuuteen ja huonoon organisointiin.
Nuo karsimalla pois elämästä saa jo tuplasti enemmän aikaa ja energiaa.
Toi on helpommin sanottu kuin tehty. Oman käytöksen muuttaminen pysyvästi on todella vaikeaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan eläimissäkin luonne-eroja, miksei ihmisissä? Samassa koiranpentupesueessa voi olla hirveä koheltaja, joka tarvitsee järkyttävät määrät liikuntaa, kun muuten se energia ei purkaudu minnekään, sekä rauhallinen lössöttäjä, joka käy lenkillä ja muuten makoilee suurimman osan ajasta.
Ehkä se miten onnellinen on, ja saako elämänmyönteistä seuraa.
Itse ainakin huomaan että jos on ollut kiva päivä tai ilta, niin seuraavanakin päivänä jaksaa paljon tavallista enemmän.
Voisiko liittyä jotenkin ihmisen sisäiseen maailmaan? Olen itse kova murehtija ja se vie hirveästi energiaa.
Jos osaisi elää hetkessä ja olla murehtimatta niin olo olisi energisempi.
Stressi väsyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ihmetellyt samaa. Itse en ole duracell-tyyppi, ja koen huonommuutta kun en jaksa. Lapsena ja nuorena jaksoin, mutta n.30v iässä aloin uupumaan nopeammin. Terveistä elämäntavoista huolimatta.
Minulla on ystäviä, jotka touhuavat koko ajan. Aamulla tsirp pirteänä ylös, tunti koiran kanssa ulkina, sitten pari tuntia ruoanlaittoa, sen jälkeen työpäivä ( liukuva työaika), sen jälkeen autolla hullun lailla ympäri kyliä asioita hoitamassa, auttavat iäkkäitä sukulaisia tai lapsenlapsia, kotiin ja koiran kanssa tunnin lenkki, ruoanlaittoa jos sitä ei ole jo aamulla tehty, leipomista, välillä jumppaan tmv. ryhmäliikuntaan. Tämän kaiken ohella puhuvat koko ajan puhelimessa, esim. kaupan kassalla, autolla ajaessa kaiuttimella, seuraavat mediaa ja somea. En käsitä! Kateeksi käy.
- työt ovat erilaisia kuormittavuudeltaan
- terveydentila (fyysinen ja psyykkinen) vaihtelee
- traumat syövät käytettävissä olevaa energiaa
- introvertit kuormittuvat sosiaalisista tilanteista kun taas ekstroverteille ne antavat lisää virtaa
- luonne ja opittu suhtautumistapa kuormittaviin asioihin vaihtelee
- herkät ihmiset reagoivat kaikkiin ärsykkeisiin voimakkaammin, mikä vie voimia
Tässä muutamia.
Tietysti itsestään selvää on, että ravinto, lepo ja liikunta vaikuttavat jaksamiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samaa olen pohtinut. Oma energiatasoni on sen verran matala, etten varmaan jaksaisi työn ja perhe-elämän yhdistämistä. Liikunta ja riittävä uni auttaa jaksamiseen mutta niistä joutuu tinkimään lasten ollessa pieniä.
En viitsi luetellaan sairauksiani tähän mutta minulla on ollut kaksivuotiaasta lähtien terveysongelmia ja sairauksia, joille ei voi oikein mitään ja jotka haittaavat jaksamista mm. aiheuttamalla uuvuttavaa kroonista kipua. Vuosi vuodelta on hankalampaa hoitaa edes kotiaskareet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eiköhän tässä ole kysymys tunnollisuudesta ja siitä, että on päättänyt tehdä asian valmiiksi. Olen itse samanlainen, jos jotain aloitan, teen sen myös loppuun. Jotkut ihmiset eiväh edes aloita vaan huomaavat jo alkuun, että eivät tule jaksamaan.
Joskus ajattelen että joskus olisi helpompi antaa olla. Mutta kuka asiat sitten hoitaisi? Ei kukaan.
Sulla on kognitiivisesti erilainen profiili.
Olen laiskuri, mutta näin tyhmää aloitusta en olisi tehnyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Neurologia. Välittäjäaineet.
Tarkentaisitko?
Lue mun viesti tuosta dopamiinista ed sivulla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Neurologia. Välittäjäaineet.
Tarkentaisitko?
Lue mun viesti tuosta dopamiinista ed sivulla
Luin. En ole ainakaan kokonaan samaa mieltä. Omat energiatasoni ovat alamaissa johtuen mm. kroonisesta kivusta ja traumoista. Jos tekisin enemmän, uupuisin. Kokemusta on.
Psykologisesti tekemisen mieluisuus ja fyysisesti elämäntavat. Kumpaakaan ei voi väheksyä.
Elämäntavat, hormonit (esim kilppari), ravinto ja ravintoaineiden imeytyminen (esim ferritiini), fyysiset sairaudet (yleisiä esim suolistosairaudet tosi väsyttäviä, migreeni), henkiset sairaudet, traumat, unettomuus, lääkkeiden sivuvaikutukset. Noi nyt ekana tulee mieleen.
Minä olen aina ollut melko helposti väsyvä, mutta silloin kun sairastuin masennukseen ja ptsd:hen, niin stressinsietokyky ja jaksaminen kuihtuivat olemattomiin. Normaalit asiat kuormittavat minua paljon ja aikaa valuu hukkaan kun en jaksa tehdä. Harmittaa, tuntuu että olen pienen ja köyhän elämän vankina kun en jaksa panostaa asioihin kuten muut ja elän armopaloilla. Ihmettelen miten jotkut jaksaa elämää jossa on lapsia, työ, ehkä opiskeluja samalla, harrastuksia, paljon ystäviä ja reissuja. Intoa, motivaatiota ja virtaa riittää.
Alue: Aihe vapaa
Toiset palautuu nopeammin kuin toiset kaikenlaisista rasitteista. Me ollaan niin erilaisia. Minä palaudun aika hitaasti mielestäni.